Skip to content

Lotu Naʻe Fai mei he Fuʻu ʻAkau ko e ʻOké

Lotu Naʻe Fai mei he Fuʻu ʻAkau ko e ʻOké

 “Naʻe fanauʻi hake au ʻi ha fāmili naʻe tauhi kia Sihova,” ko e lea ia ʻa Rachel, ʻa ia ʻoku nofo ʻi Lepupilika Tominika ʻi he taimí ni. “Ko e meʻa fakamamahí, ʻi heʻeku taʻu fitú, naʻe taʻofi ʻe heʻeku tamaí ʻene feohi mo e kakai ʻa Sihová pea naʻá ne fakafepaki anga-kakaha ki he moʻoní. Naʻá ne fakatangaʻi lahi ʻeku tauhi kia Sihová. Ko e fakatātaá, ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻá ne faʻa ʻomai ʻa e ngaahi meʻa hangē ko e telefoni, pe ko ha ʻeva ki Disneyland naʻa mo ha kaati kulētiti ke fakafetongiʻaki ʻeku lotu kia Sihová! Taimi ʻe niʻihi naʻá ne tā mo tuki au koeʻuhí pē ke taʻofi ʻeku tauhi kia Sihová. Naʻá ne faʻa pehē kapau heʻikai te u toe lava ʻo lea mo lue pea heʻikai leva lava ke u toe ʻalu ki he ngaahi fakatahá. Naʻe ʻikai pē lava ke taʻofi heni au. Naʻá ku fakapapauʻi maʻu pē ke maʻu ʻa e ngaahi fakatahá.

 “Naʻe fakapapauʻi heʻeku tamaí heʻikai te ne tā au ʻi he taimi naʻe ʻi ai ai ʻeku faʻeé. Naʻá ne fakamanamanaʻi au kapau te u tala hono tā aú te ne fakamamahiʻi ʻeku faʻeé. Naʻá ne fai ʻa e ngaahi kalofanga ʻo pehē ko e ngaahi takatakaʻuli naʻe ʻasi ‘iate aú ko e meʻa ʻi heʻema ako kalaté.

 “Naʻá ku ilifia ʻaupito ki heʻeku tamaí pea fuʻu kei siʻi ke tala ki heʻeku faʻeé ʻa e meʻa naʻe hokó. Ko ia naʻá ku vahevahe ia kia Sihova. Naʻá ku lue mamaʻo ki he vaotaá ʻa ia naʻe tuʻu ʻi mui ʻi homau ʻapi ʻi Maryland ʻi ʻAmeliká. ʻI he vaotā ko iá, naʻe ʻi ai ha fuʻu ʻoke naʻe fakaʻofoʻofa ʻa ia naʻá ku faʻa kaka ai ʻo tangutu ʻi ha fuʻu vaʻa ʻo lotu ai kia Sihova. Naʻá ku lotu fekauʻaki mo ʻeku ngaahi ongoʻí pea mo e meʻa teu fakahoko kiate ia ʻi heʻeku fuʻu lahí​—kapau pē te ne tokoniʻi au ke u aʻu ki ai. Naʻá ku talanoa foki kiate ia fekauʻaki mo e meʻa teu fai ʻi he māmani foʻoú, ko e fāmili te u maʻú pehē ki he nonga mo e fiefia te u hokosiá ʻo ʻikai ha mamahi pe ilifia.

 “ʻI he taimi naʻe feinga ai ʻeku tamaí ke fakatafokiʻi au mei he ʻOtuá fakafou ʻi he totongi fufuú pea mo hono tā aú, naʻá ku ongoʻi maʻu pē ʻa e nima ʻo Sihová ʻi heʻene fakafiemālieʻi mo fakaivimālohiʻi aú. Naʻe tokoniʻi au ʻe he ʻOtuá ke u nofoʻaki mateaki mo mālohi ai pē.

 “Naʻá ku papitaiso ʻi hoku taʻu hongofulú pea kamata tāimuʻa ʻi he taʻu ʻe ua mei ai. ʻI he kamatá, naʻe ʻikai ke ʻiloʻi ʻe heʻeku tamai ʻa e ngaahi meʻa ko ení. Ka ʻi he taimi naʻá ne ʻiloʻi aí, naʻá ne tukiʻi au ʻo homo hoku kaungaó.

 “Ko e niʻihi naʻa nau tala mai ʻoku ou fuʻu kei siʻi ke tāimuʻa pea naʻa nau hohaʻa naʻa ʻoku ʻikai ke u mahinoʻi ʻa e mafatukituki ʻeku filí. ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻá ku sio ki he kau Fakamoʻoni kei siʻi ʻi hoku feituʻú naʻa nau ʻauhia fakalaumālie. Naʻa nau femoʻuekina pē ʻi he pātí mo e fakafiefiá. Pea ko e meʻa naʻa nau faí naʻe hā fakamānako! Taimi ʻe niʻihi naʻá ku loto ke fai ʻa e meʻa naʻa nau faí. Naʻá ku fifili, ‘ʻOku totonu ke u taʻofi ʻeku malangá pea fai pē ha meʻa ke u fiefia ai ʻo hangē ko e faʻahinga ʻi hoku toʻú?’ ʻI he taimi pē naʻá ku ongoʻi pehē aí, naʻá ku talanoa kia Sihova ʻo fekauʻaki mo ia.

 “ʻI hoku taʻu 15 nai, naʻe fetuʻutaki mai ha fakafofonga mei ha kautaha mōtolo ʻiloa. Naʻa nau tuʻuaki mai te nau totongi mai ha paʻanga lahi kapau te u ngāue ʻi honau ʻōfisi ʻi Milan ʻi ʻĪtalí. Naʻe ʻai heni au ke u ongoʻi lelei ʻi he fakakaukau atu ʻe lava ke u hoko ko ha mōtolo, pea ʻasi ʻi he ngaahi makasiní pea tui ʻa e ngaahi vala mamafa ʻi he ngaahi fakaʻaliʻalí. Naʻá ku tāimuʻa tuʻumaʻu ʻi he meimei taʻu ʻe tolu pea naʻá ku fakakaukau, ‘Ko e ngāue ko ení ʻe lava ke ne poupouʻi fakapaʻanga au pea tokoniʻi au ke u hokohoko atu ʻi he tāimuʻá ʻi ha vahaʻa taimi loloa!’ Naʻe liʻaki kimaua ʻe heʻeku tamaí, ko ia naʻá ku fakakaukau ʻe tokoni ʻa e ngāue paʻanga ko ení ki heʻeku faʻeé mo ʻema ngaahi fakamolé.

 “Naʻá ku lotu fekauʻaki mo e meʻá ni. Naʻá ku talanoa ki heʻeku faʻeé, ʻa ia naʻá ne tāimuʻa ʻi ha ngaahi taʻu lahi pea naʻá ku talanoa foki ki ha mātuʻa naʻe anga-ʻofa mo tokaʻi lahi. Hangē pē ko e meʻa naʻá ku faʻa faí, naʻá ku lue ki he fuʻu ʻoké ʻo toe lotu lahi ange ai. Naʻe tali ʻe Sihova ʻeku ngaahi lotú ʻo fakafou ʻi he veesi Tohi Tapu naʻe vahevahe mai ʻe he mātuʻá. Ko e tohi ʻa Tangata Malanga 5:4, ʻoku pehē ai: ‘ʻI ha taimi pē ʻokú ke fai ai ha fuakava ki he ʻOtuá, fai ki ai. Ko e meʻa ʻokú ke fuakavaʻakí, fai ki ai.’ Naʻá ku fuakava ke tauhi kakato kia Sihova pea naʻá ku manavasiʻi naʻa hoko ʻa e ngāue ko eni ʻoku tuʻuaki maí ʻo uesia fakalaumālie ai au. Ko ia naʻá ku fili ke ʻoua ʻe tali ʻa e ngāue ko ení.

 “Neongo ʻa e ngaahi meʻa naʻe hoko kiate au ʻi heʻeku kei siʻí, naʻá ku lavaʻi ia! ʻI he taimí ni ʻoku ou fiefia mo hoku husepānití ʻa Jaser, pea mo homa foha ko Connor, ʻa ia ʻoku taʻu hiva. ʻOku mātuʻa ʻa Jaser pea ko Connor ʻokú ne malanga teʻeki papitaiso. Kuó u ʻi he ngāue taimi kakató ʻi he meimei taʻu eni ʻe 27.

 “Naʻá ku faʻa fakakaukau ki he lotu loloa naʻá ku fai mei he fuʻu ʻoké ʻi he vaotā ʻi mui ʻi homau ʻapí. Naʻá ku kōlenga kia Sihova ke ne tokoniʻi au pea naʻá ne fai eni ʻi ha founga fakaofo. Naʻá ne fakaivimālohiʻi, fakafiemālieʻi mo tataki au. ʻI he kotoa ʻeku moʻuí, naʻe toutou fakahaaʻi mai ʻe Sihova ʻa ʻene hoko ko ha tamai lelei kiate au. ʻOku ou fiefia ʻi heʻeku fili ke tauhi kiate ia ʻaki ʻa e kotoa hoku lotó. Ko e fili lelei taha ia kuo faifai ange peá u faí.”