Skip to content

Skip to table of contents

Ko e ʻUhinga ʻo Hoʻo Papitaisó

Ko e ʻUhinga ʻo Hoʻo Papitaisó

Vahe 12

Ko e ʻUhinga ʻo Hoʻo Papitaisó

1, 2. (a) Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau taki taha mahuʻingaʻia ʻi he papitaiso ʻi he vaí? (e) Ko e hā hoʻo tali nounou ki he ngaahi fehuʻi ʻoku fokotuʻu ʻi he palakalafi 2?

 ʻI HE taʻu 29 T.S., naʻe fakauku ai ʻa Sīsū ʻi he Vaitafe Sioataní. Naʻe ʻafio ʻa Sihova tonu ki ai pea naʻe fakahā mo ʻene hōifua ai. (Mt. 3:16, 17) Hili ha taʻu ʻe tolu mo e konga mei ai, ʻi he hili ʻa e toetuʻu ʻa Sīsuú, naʻá ne ʻoange ai ʻa e ngaahi fakahinohino ki heʻene kau ākongá, ʻo ne pehē: “Kuo tuku kiate au ʻa e pule kotoa pe ʻi langi pea ki mamani. Ko ia ke mou ō, ʻo ngaohi ʻa e ngāhi kakai kotoa pe ko ʻeku kau ako, ʻi he papitaiso kinautolu.” (Mt. 28:18, 19) Kuo papitaiso koe ʻo fehoanaki mo e meʻa ko ia naʻe fakahinohino ʻe Sīsuú? Pe ʻokú ke mateuteu ke fai ia?

2 ʻI ha taha pē ʻo e ongo tuʻunga ko iá, ʻoku mahuʻinga ke ʻi ai ha mahino maʻalaʻala ʻo fekauʻaki mo e papitaisó. Ko e ngaahi fehuʻi ʻeni ʻe niʻihi ʻoku totonu ke fakakaukau ki ai: ʻOku ʻuhinga tatau ʻa e papitaiso ʻo e kau Kalisitiane he ʻaho ní mo e papitaiso ʻo Sīsuú? ʻOku kaungatonu kiate koe ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku fakahā ʻe he Tohitapú ʻo kau ki he papitaisó? Ko e hā ʻoku kau ki heʻete moʻui ʻo fehoanaki mo e meʻa ko ia ʻoku fakaʻilongaʻi ʻe he papitaiso ʻo e Kalisitiané ʻi he vaí?

Ngaahi Papitaiso Naʻe Fai ʻe Sione

3. Naʻe fakangatangata ʻia hai ʻa e fai papitaiso ʻa Sioné?

3 ʻI ha māhina nai ʻe ono ki muʻa pea papitaiso ʻa Sīsuú, naʻe ʻalu ai ʻa Sione Papitaiso ki he toafa ʻo Siuteá, ʻo malanga: “Mou fakatomala, he kuo ofi ʻa e Puleʻanga ʻo e Langi.” (Mt. 3:1, 2) Naʻe fanongo ʻa e kakai ʻo e vahefonua kotoa ko iá ki he meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sioné, ʻo nau vete fakahāhā ʻenau ngaahi angahalá peá ne papitaiso kinautolu ʻi Sioatani. Ko e papitaiso ko iá naʻe fai ki he kau Siu pē.​—Ng. 13:23, 24; Luke 1:13-16.

4. (a) Ko e hā naʻe fiemaʻu fakavavevave ai ki he kau Siú ke nau fakatomalá? (e) Ko e hā naʻe fiemaʻu kaeʻoua te nau hokosia ʻa e ‘papitaiso ʻaki ʻa e afí’?

4 Naʻe fiemaʻu fakavavevave ki he kau Siu ko iá ke nau fakatomala. ʻI he taʻu 1513 K.M. ʻi Moʻunga Sainai naʻe kau ai ʻa ʻenau ngaahi kuí ki ha fuakava fakaepuleʻanga mo Sihova ko e ʻOtuá. Ka naʻe ʻikai te nau fakahoko honau ngaahi fatongia ki he fuakava ko iá pea naʻe fakahalaiaʻi ai kinautolu ʻe he fuakavá ko e kau angahala. Naʻe fakatuʻutāmaki ʻaupito ʻa honau tuʻungá. Naʻe ofi “ʻa e ʻAho ʻo Sihova, ʻa e ʻaho lahi mo fakalilifu” ʻa ia naʻe kikiteʻi ʻe Malakaí, pea naʻe hoko mai ia ki Selusalema ʻi he 70 T.S. ʻi he fakaʻauha vave ʻaupito. Ko Sione Papitaiso, ʻi heʻene faivelenga ki he lotu moʻoní ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe ʻIlaisiā, naʻe fekauʻi atu ki muʻa ʻi he fakaʻauha ko iá “ke teuʻi maʻa e ʻEiki [Sihova] ʻa e kakai ne tokonaki.” Naʻe fiemaʻu ke nau fakatomala koeʻuhi ko ʻenau ngaahi angahala ki he fuakava ko e Laó pea ke teuʻi honau lotó mo honau ʻatamaí ke tali ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ʻa ia naʻe fekauʻi atu ʻe Sihova kiate kinautolú. (Mal. 4:4-6; Luke 1:17; Ng. 19:4) Hangē ko ia naʻe fakamatalaʻi ʻe Sioné, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá te ne fai papitaiso ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní (ʻa e papitaiso ko ia naʻe fuofua hokosia ʻe he kau ākonga loto-tōnungá ʻi he Penitekosi ʻo e 33 T.S.) pea toe fai papitaiso ʻaki ʻa e afi (ʻa ia naʻe hoko ki he faʻahinga taʻefakatomalá ʻi he fakaʻauha he 70 T.S.). (Luke 3:16) Ke ʻoua ʻe hokosia ʻa e ‘papitaiso ʻaki ʻa e afí’ naʻe fiemaʻu ki he kau Siu ko ia ʻo e ʻuluaki senitulí ke papitaiso kinautolu ʻi he vai ko e fakaʻilonga ʻo ʻenau fakatomalá, pea naʻe pau ke nau hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he taimi naʻe hoko ai ʻa e faingamālie ko iá.

5. (a) ʻI he haʻu ʻa Sīsū ke papitaisó, ko e hā naʻe fehuʻia ai ia ʻe Sioné? (e) Ko e hā naʻe fakaʻilongaʻi ʻe he papitaiso ʻo Sīsū ʻi he vaí? (f) Ko e hā hono lahi ʻo e fakamātoato ʻa Sīsū ki hono fakahoko ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá kiate iá?

5 Naʻe kau ʻa Sīsū tonu ʻi he faʻahinga naʻe haʻu kia Sione ke papitaisó. Ka ko e hā hono ʻuhingá? Naʻe ʻilo ʻe Sione naʻe ʻikai ke ʻi ai ha angahala ʻa Sīsū ke ne vete, pea ko ia naʻá ne pehē ai: “Naʻe totonu muʻa ke u papitaiso ʻiate koe, pea ʻoku ke haʻu koā kiate au?” Ka ko e papitaiso ia ʻo Sīsuú ko hano fakaʻilongaʻi ʻo ha meʻa kehe ia. Ko ia naʻá ne tali: “Tukuange pe ʻi he taimi ni: he ʻoku taau pehe mo kitaua ke fakakakato ʻae tuʻutuʻuni kotoa pe.” (Mt. 3:13-15) Naʻe ʻikai malava ke fakaʻilongaʻi ʻe he papitaiso ʻo Sīsuú ha fakatomala ʻi ha angahala; pea naʻe ʻikai fiemaʻu ke ne fakatapui ia ki he ʻOtuá, koeʻuhi he ko ha tokotaha ia ʻo e puleʻanga naʻe ʻosi fakatapui kia Sihova. Ka, ko hono papitaisó, ʻi heʻene aʻu ki he tuʻunga ko e tokotaha lahi Siu ʻi hono taʻu 30 naʻe fakaʻilongaʻi ai ʻa e foaki atu ʻo ia tonu ki heʻene Tamai fakahēvaní ke fai ʻa Hono finangaló. Naʻe kau ki he finangalo ʻo e ʻOtuá ki he “tangata, ko Kalaisi Sisu,” ʻa e ngāue ʻo felāveʻi mo e Puleʻangá, pea pehē ki he feilaulauʻaki ʻa ʻene moʻui haohaoa fakaetangatá ko ha huhuʻi pea ko ha makatuʻunga ki ha fuakava foʻou. (Luke 8:1; 17:20, 21; Hep. 10:5-10; Mt. 20:28; 26:28; 1 Tīm. 2:5, 6) Naʻe mātuʻaki fakamātoatoʻi ʻe Sīsū ʻa e meʻa naʻe fakaʻilongaʻi ʻe heʻene papitaiso ʻi he vaí. Naʻe ʻikai te ne fakaʻatā ke afeʻi ia ki ha ngaahi meʻa kehe. Naʻá ne pipiki ki hono fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá ʻo aʻu ki he ngataʻanga ʻo ʻene moʻui ʻi māmaní.​—Sione 4:34.

Papitaiso ki he Mate

6. Ko e hā ʻa e toe papitaiso naʻe aʻusia ʻe Sīsū pea ʻi he vahaʻa taimi fē?

6 ʻI he fehoanaki mo e meʻa ko ia naʻe fakaʻilongaʻi ʻe he papitaiso ʻo Sīsū ʻi he vaí, naʻá ne toe aʻusia ha papitaiso ʻe taha. Naʻá ne ʻilo ko e ngāue kuo vaheʻi kiate ia ʻe he ʻOtuá ʻe iku atu ki hono foaki ʻa ʻene moʻui fakaetangatá ko ha feilaulau ka ʻe toe fokotuʻu hake ia ko ha laumālie ʻi he ʻaho hono tolú. Naʻá ne lea ʻo kau ki he meʻá ni ʻo pehē ko ha papitaiso. Ko e “papitaiso” ko ení naʻe kamata ʻi he 29 T.S. ka naʻe ʻikai ke kakato ia kaeʻoua ke ne pekia pea toetuʻu. Ko ia ʻi ha taʻu nai ʻe tolu ʻi he hili ʻa hono fakauku ia ʻi he vaí naʻe malava ke ne pehē: “ʻOku ʻi ai haku papitaiso ke u papitaiso ai; pea hono ʻikai ʻoku ou kukuta tuʻu kaeʻoua ke lava!”​—Luke 12:50.

7. (a) Ko toe hai ʻoku papitaiso ki he maté? (e) Ko hai ʻokú ne fakahoko ʻa e papitaiso ko ení?

7 Ko e faʻahinga ko ia ʻe pule fakataha mo Kalaisi ʻi hono Puleʻanga fakahēvaní kuo pau foki ke nau papitaiso ki he mate. (Mk. 10:37-40; Kol. 2:12) ʻI heʻenau maté ʻoku nau tuku ange atu ai ʻa ʻenau moʻui fakaetangatá ʻo taʻengata, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú. Pea ʻi heʻenau toetuʻú ʻoku nau kau fakataha ai mo ia ʻi he tuʻunga-pule fakahēvaní. Ko ha papitaiso ʻeni ia ʻoku ʻikai fakahoko ʻe ha tangata, ka ko e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi hono ʻAlo fakahēvaní.

8. ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa ʻenau toe “babitaiso kia Jisu Kalaisi”?

8 Ko kinautolu ʻoku papitaiso ki he pekia ʻa Sīsuú ʻoku toe pehē ʻoku nau “babitaiso kia Jisu Kalaisi.” ʻI he tafe mai ʻa e laumālie māʻoniʻoní ʻo fou mai ʻia Kalaisí ʻoku nau hoko ai ʻo fakatahaʻi kiate ia, ko honau ʻulu, ʻo nau hoko ko e faʻahinga ʻo ʻene fakatahaʻanga pani ʻe he laumālié, ko hono “sino.” Koeʻuhi ko hono fakamafeia kinautolu ʻe he laumālie ko iá ke nau fakahā ʻa e angaʻitangata lelei hake ʻo Kalaisí, ʻoku malava ke toe pehē ʻo kau kiate kinautolu ʻoku nau hoko kotoa ko e “toko taha ʻoku fāʻūtaha mo Kalaisi Sīsū.”​—Loma 6:3-5PM; 1 Kol.1Ko 12:13; Kal. 3:27, 28NW; Ng. 2:32, 33.

Papitaiso ʻi he Vaí ʻa e Kau Ākonga Kalisitiané

9. (a) Naʻe ʻuluaki fai ʻanefē ʻa e papitaiso ʻi he founga ko ia naʻe fakahinohino ʻe Sīsū ʻia Mātiu 28:19? (e) ʻI hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi fehuʻi mo e ngaahi konga Tohitapu ʻoku hā ʻi he palakalafi ko ení, sivisiviʻi pe ko e hā naʻe fakahā ʻe Sīsū kuo pau ke ʻilo mo tali ʻe he faʻahinga ʻoku nau fie papitaisó.

9 Naʻe papitaiso ʻe Sione ʻa e ʻuluaki kau ākonga ʻa Sīsuú ʻi he vai pea toki tataki kinautolu kia Sīsū ʻi he ʻamanaki ke nau kau ki he taʻahine mali fakalaumālie ʻo iá. (Sione 3:25-30) ʻI he tataki ʻa Sīsuú naʻa nau toe fai ʻa e ngaahi papitaiso, ʻa ia naʻe ʻi ai hono ʻuhinga tatau mo e papitaiso naʻe fai ʻe Sioné. (Sione 4:1-3) Kaekehe, naʻe kamata ʻi he Penitekosi ʻo e 33 T.S. ʻa ʻenau fakahoko ʻa e fekau ke papitaiso “ki he Huafa ʻo e Tamai mo e ʻAlo mo e Laumalie Maʻoniʻoni.” (Mt. 28:19) Te ke ʻilo ʻe fuʻu ʻaonga ʻaupito ke vakaiʻi ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻá ni, ʻi he fakamaama ʻa e ngaahi konga Tohitapu ʻoku lave ki aí fakataha mo e ngaahi fehuʻi ko eni hono hokó:

 Ke papitaiso “ki he Huafa ʻo e Tamai,” ko e hā kuo pau ke ʻilo mo tali ʻe ha taha ʻo fekauʻaki mo e Tamaí? (2 Tuʻi 19:15; Sāme 3:8; 73:28; ʻAi. 6:3; Loma 15:6; Hep. 12:9; Sēm. 1:17)

 Ko e papitaiso ki he huafa ʻo e “ʻAlo” ʻoku fiemaʻu ai ke ʻilo mo tali ʻa e hā? (Mt. 16:16, 24; Fili. 2:9-11; Hep. 5:9, 10)

 Ko e hā kuo pau ke tui ki ai ha taha kae papitaiso ʻi he huafa ʻo e “Laumalie Maʻoniʻoni”? (Luke 11:13; Sione 14:16, 17; Ng. 1:8; 10:38; Kal. 5:22, 23; 2 Pita 1:21)

10. (a) Ko e hā ʻoku fakaʻilongaʻi ʻe he papitaiso faka-Kalisitiane ʻi he vaí ʻi he ʻaho ní? (e) Ko e hā hono kehekehe ʻeni mei he papitaiso tonu ʻo Sīsuú? (f) ʻI hono papitaiso ha faʻahinga kuo nau maʻu ʻa e tuʻunga taau ʻo fakatatau ki he Tohitapú, ʻoku nau hoko leva ko e hā?

10 Ko e ʻuluaki faʻahinga ke nau papitaiso ʻo fehoanaki mo e ngaahi fakahinohino ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú ko e kau Siú (mo e kau ului Siú), ʻa ia ʻi he tuʻunga ko ha puleʻanga naʻe ʻosi fakatapui ki he ʻOtuá pea naʻá ne fakahā ha tokanga makehe ki ai ʻo aʻu mai ki he 36 T.S. Kaekehe, ʻi hono fakalahi atu ʻa e monū ko ia ko e tuʻunga-ākonga faka-Kalisitiané ki he kau Samēliá mo e kau Senitailé, ki muʻa ke nau papitaisó naʻe pau ke nau fai fakafoʻituitui ha fakatapui taʻefakangatangata kia Sihova ke tauhi kiate ia ʻi he tuʻunga ko e kau ākonga ʻa hono ʻAló. Kuo hokohoko mai eni ko e ʻuhinga ki he kakai kotoa pē, kau ai mo e kau Siú, ʻo e papitaiso faka-Kalisitiane ʻi he vaí ʻo aʻu mai ki hotau ʻahó ni. Ko e “babitaiso be taha” ko ení ʻoku kaungatonu ki he faʻahinga kotoa pē ʻoku nau hoko ko e kau Kalisitiane moʻoni. ʻOku nau hoko leva ai ko e kau fakamoʻoni Kalisitiane ʻa Sihova, ko e kau faifekau fakanofo ʻa e ʻOtuá.​—ʻEf. 4:5PM; 2 Kol.2Ko 6:3, 4.

11. (a) ʻOku fehoanaki-mālie mo e hā ʻa e papitaiso faka-Kalisitiane ʻi he vaí, pea ʻi he founga fē? (e) Ko ia ʻoku fakahaofi ai ʻa e Kalisitiané mei he hā?

11 Ko e papitaiso ko ení ʻoku mahuʻinga ʻaupito ʻi he vakai mai ʻa e ʻOtuá. ʻI he hili ʻa e lave ki he ngāue fakaelanga ʻa Noa ki he ʻaʻaké ʻa ia naʻe haofaki ai ia mo hono fāmilí ʻi he Lōmakí, naʻe fakahanga ʻe he ʻapositolo ko Pitá ʻa e tokangá ki he meʻá ni. Naʻá ne tohi: “ʻA ia ʻoku ne fakamoʻui ʻa kimoutolu foki ʻi onopōni, ʻa e meʻa naʻa ne taipe ki ai, ko e papitaiso; (ʻo ʻikai ko e huʻihuʻi ʻe he kakano ʻa e ʻuli, ka ko e kumi ʻe ha konisenisi ʻataʻatā ki he ʻOtua;) ko e meʻa ʻi he toetuʻu ʻa Sisu Kalaisi.” (1 Pita 3:21) Naʻe hoko ʻa e ʻaʻaké ko ha meʻa hā mai ke fakahāhā naʻe fakatapui ʻe Noa ʻa ia tonu ke ne fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá pea kuó ne fai loto-tōnunga ʻa e ngāue naʻe vaheʻi ange ʻe he ʻOtuá. Naʻe iku eni ʻo fakahaofi ai ia. ʻI ha founga fehoanaki-mālie, ʻoku fakahaofi mei he māmani fulikivanu lolotonga ní ʻa e faʻahinga ʻoku nau fakatapui kinautolu tonu kia Sihova ʻo makatuʻunga ʻi he tui kia Sīsū kuo toetuʻu, pea ʻoku nau papitaiso ko e fakaʻilonga ʻo e meʻa ko iá pea ʻoku nau toki hoko atu leva ke fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá ki heʻene kau sevāniti ʻi hotau ʻaho ní. (Kal. 1:3, 4) ʻOku ʻikai te nau kei huʻu atu ki he fakaʻauha fakataha mo e toenga ʻo e māmaní. Kuo fakahaofi kinautolu mei he meʻá ni pea kuo foaki ʻe he ʻOtuá kiate kinautolu ha konisēnisi lelei.

Ko Hono Fakahoko Hotau Ngaahi Fatongiá

12. Ko e hā ʻoku ʻikai ai ko ha meʻa ke fakapapauʻi ai ʻa e fakahaofí ʻa ʻete papitaisó pē?

12 ʻE hoko ko ha fakakaukau hala ke fakaʻosiʻaki ʻo pehē ko e papitaisó pē ko ha meʻa ia ke fakapapauʻi ai ʻa e fakahaofí. ʻOku toki ʻaonga pē ia ʻo kapau kuo fakatapui moʻoni ʻe ha taha ʻa ia tonu kia Sihova ʻo fakafou ʻia Sīsū Kalaisi pea hili iá peá ne fakahoko ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá, ʻo ne angatonu ʻo aʻu ki he ngataʻangá.​—Mt. 24:13.

13. (a) Ko e hā ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá ʻo fekauʻaki mo e founga ʻoku ngāueʻaki ai ʻe he kau Kalisitiane kuo papitaisó ʻa ʻenau moʻuí? (e) ʻOku totonu ke mahuʻinga fēfē ʻa e tuʻunga-ākonga faka-Kalisitiané ʻi heʻetau moʻuí?

13 Naʻe kau ki he finangalo ʻo e ʻOtuá kia Sīsuú ʻa e founga ʻo ʻene ngāueʻaki ʻa ʻene moʻuí ʻi heʻene hoko ko ha tangatá. Naʻe pau ke foaki ia ʻi he pekia ko ha feilaulau. ʻI he fekauʻaki mo hotau sinó ʻoku fiemaʻu ke ʻoatu ia ki he ʻOtuá, ke moʻui feilaulauʻi-kita. ʻOku totonu ke ngāueʻaki maʻataʻatā ia ʻi hono fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá. (Loma 12:1, 2) ʻOku pau heʻikai te tau fai pehē ʻo kapau te tau fai fakakaukauʻi, naʻa mo e taimi pē ʻe niʻihi, ke tau hangē ko e māmani ʻoku takatakai kiate kitautolú, pe ʻo kapau ʻoku tau fokotuʻu ʻetau moʻuí ʻi ha ngaahi ngāue siokita kae fai fakatamulu pē ʻa e ngāue ki he ʻOtuá. (1 Pita 4:1-3; 1 Sione 2:15-17) ʻI he ʻeke ʻe ha tokotaha Siu pe ko e hā ʻa e meʻa kuo pau ke ne fai ka ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá, naʻe fakamanatu ange ʻe Sīsū kiate ia ʻa e mahuʻinga ʻo e moʻui ʻulungaanga maʻá, peá ne toki fakahā ʻa e fiemaʻu ke ʻai ʻa e tuʻunga-ākonga faka-Kalisitiané, ko e hoko ko ha tokotaha muimui ʻo Sīsū, ko e ʻuluaki meʻa ia ʻi he moʻuí. Heʻikai totonu ke ʻai ia ke fika ua ki he ngaahi taumuʻa fakamatelié.​—Mt. 19:16-21.

14. (a) Ko e hā ʻa e fatongia ʻoku felāveʻi mo e Puleʻangá ʻoku ʻi he kau Kalisitiane kotoa? (e) Hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he peesi 101, ko e hā ʻa e ngaahi founga ola lelei ʻe niʻihi ke fai ai ʻa e ngāué ni? (f) Kapau ʻoku tau kau moʻoni ʻaufuatō ʻi he ngāue pehe ní, ʻokú ne fakamoʻoniʻi ai ʻa e hā?

14 ʻOku totonu foki ke manatuʻi naʻe kau ki he finangalo ʻo e ʻOtuá kia Sīsuú ʻa e ngāue mātuʻaki mahuʻinga ʻo felāveʻi mo e Puleʻangá. Naʻe pani ʻa Sīsū tonu ke hoko ko e Tuʻi. Ka ʻi heʻene ʻi māmaní naʻá ne toe hoko ko ha tokotaha fai fakamoʻoni faivelenga ʻo fekauʻaki mo e Puleʻangá. ʻOku ʻi ai ha ngāue fakaefakamoʻoni meimei tatau ke tau fai pea ʻoku totonu ke tau kau ʻaufuatō ki hono fai iá. ʻI heʻetau fai peheé ʻoku tau fakahāhā ai ʻa ʻetau houngaʻia ki he tuʻunga-hau ʻo Sihová pea mo ʻetau ʻofa ki hotau kaungātangatá. ʻOku tau toe fakahāhā ai ʻoku tau fāʻūtaha mo hotau kaungālotu ʻi māmani lahi, ʻa ia ko hono kotoa ko e kau fakamoʻoni ʻo e Puleʻangá, ʻi he tutui atu ki he taumuʻa ko e moʻui taʻengata ʻi he malumalu ʻo e Puleʻanga ko iá.

Fetalanoaʻaki ʻo Fakamanatu

● Ko e hā ʻa e ngaahi faitatau pea mo e ngaahi faikehekehe ʻoku ʻi he papitaiso ʻo Sīsuú pea mo e papitaiso ʻi he vai he ʻaho ní?

● Ko hai naʻe fai ki ai ʻa e papitaiso ʻa Sioné? Ko hai ʻoku papitaiso ki he maté? Pea ko hai ʻoku “babitaiso kia Jisu Kalaisi”?

● Ko e hā ʻoku kau ki hono fakahoko ʻo e ngaahi fatongia ʻo e papitaiso faka-Kalisitiane ʻi he vaí?

[Fehuʻi ki he Ako]

[Puha/​Fakatātā ʻi he peesi 101]

ʻI he Ngaahi Founga Fē ʻOkú Ke Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻangá?

Mei he fale ki he fale

ʻI he toe ʻaʻahi ki he faʻahinga mahuʻingaʻiá

ʻI he ngaahi ako Tohitapu ʻi ʻapi

ʻI he ngaahi halá

Ki he kaungāakó

Ki he kaungāngāué