Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Hā ʻa e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki he Māmaní?

Ko e Hā ʻa e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki he Māmaní?

Lēsoni 5

Ko e Hā ʻa e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki he Māmaní?

Ko e hā naʻe fakatupu ai ʻe Sihova ʻa e māmaní? (1, 2)

Ko e hā ʻoku ʻikai ko ha palataisi ai he taimí ni ʻa e māmaní? (3)

Ko e hā ʻe hoko ki he kakai anga-fulikivanú? (4)

ʻI he kahaʻú, ko e hā ʻe fai ʻe Sīsū maʻá e kau puké? kau taʻumotuʻá? kau maté? (5, 6)

Ke kau ʻi hono maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻi he kahaʻú, ko e hā ʻoku fiemaʻu ke ke faí? (7)

1. Naʻe fakatupu ʻe Sihova ʻa e māmani ko ʻení koeʻuhi ke moʻui fiefia ai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻo taʻengata. Naʻá ne finangalo maʻu pē ke nofoʻi ʻa e māmaní ʻe he kakai māʻoniʻoni mo fiefia. (Sāme 115:16; Aisea 45:18) ʻE ʻikai ʻaupito ke fakaʻauha ʻa e māmaní; ʻe tolonga ia ʻo taʻengata.​—Sāme 104:5; Koheleti 1:4.

2. Ki muʻa pea ngaohi ʻe he ʻOtuá ʻa e tangatá, naʻá Ne fili ha kiʻi konga siʻi ʻo e māmaní pea ngaohi ia ko ha palataisi fakaʻofoʻofa. Naʻá ne ui ia ko e ngoue ʻo ʻĪteni. Naʻá ne tuku ki ai ʻa e ʻuluaki tangatá mo e fefiné, ʻa ʻĀtama mo ʻIvi. Naʻe taumuʻa ʻa e ʻOtuá kiate kinaua ke na maʻu fānau pea fakafonu ʻa e māmaní fakalūkufua. ʻE faai atu pē pea te nau ngaohi ʻa e māmaní fakakātoa ko ha palataisi.​—Senesi 1:28; 2:​8, 15.

3. Naʻe faiangahala ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ʻaki ʻena maumauʻi fakakaukauʻi pē ʻa e lao ʻa e ʻOtuá. Ko ia naʻe tuku leva ʻe Sihova ʻa kinaua ki tuʻa mei he ngoue ʻo ʻĪtení. Naʻe mole ai ʻa e palataisí. (Senesi 3:​1-6, 23) Ka kuo ʻikai ke ngalo ʻia Sihova ʻa ʻene taumuʻa ki he māmani ko ʻení. ʻOkú ne talaʻofa mai te ne ʻai ia ke hoko ko ha palataisi, ʻa ia ʻe moʻui taʻengata ai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. ʻE anga-fēfē ʻene fai ʻa e meʻá ni?​—Sāme 37:29.

4. Ki muʻa ke hoko ʻa e foʻi māmani ko ʻení ko ha palataisí, kuo pau ke toʻo atu ʻa e kakai anga-fulikivanú. (Sāme 37:38) ʻE hoko ʻeni ʻi ʻĀmaketone, ʻa ia ko e faitau ia ʻa e ʻOtuá ke fakangata ʻa e tuʻunga fulikivanú. Ko hono hokó, ʻe tuku pōpula ʻa Sētane ʻi he taʻu ʻe 1,000. ʻOku ʻuhinga iá ʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha kakai anga-fulikivanu ʻe kei toe ke nau maumauʻi ʻa e māmaní. Ko e kakai pē ʻa e ʻOtuá ʻe haó.​—Fakahā 16:​14, 16; 20:​1-3.

5. Hili iá ʻe pule mai leva ʻa Sīsū Kalaisi ʻi hono tuʻunga ko e Tuʻí ki he foʻi māmaní ʻi he taʻu ʻe 1,000. (Fakahā 20:6) Te ne toʻo māmālie atu ʻa e angahalá mei hotau ʻatamaí mo hotau sinó. Te tau hoko leva ko e faʻahinga ʻo e tangata haohaoa ʻo hangē pē ko ʻĀtama mo ʻIvi ʻi he ki muʻa ke na faiangahalá. ʻE ʻikai leva ke toe ʻi ai ha mahamahaki, taʻumotuʻa, mo e maté. ʻE fakamoʻui ʻa e kakai puké, pea ko e kakai taʻumotuʻá te nau toe hoko ʻo kei talavou.​—Siope 33:25; Aisea 33:24; Fakahā 21:​3, 4.

6. ʻI he lolotonga ʻa e Pule Taʻu ʻe Taha Afe ʻa Sīsuú, ʻe ngāue ai ʻa e kakai anga-tonú ke ʻai ʻa e māmaní fakalūkufua ko ha palataisi. (Luke 23:43) Pehē foki, ko e laui miliona ʻo e kau maté ʻe fokotuʻu hake ki he moʻui fakaetangata ʻi he māmaní. (Ngāue 24:15) Kapau te nau fai ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá meiate kinautolú, te nau hokohoko atu ai pē ʻo moʻui ʻi he māmaní ʻo taʻengata. Ka ʻikai, ʻe fakaʻauha taʻengata kinautolu.​—Sione 5:​28, 29; Fakahā 20:​11-15.

7. ʻE lavameʻa pehē ʻa e muʻaki taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki he māmaní. Te ke saiʻia ke ke kau ʻi hono maʻu ʻa e ngaahi tāpuakí ni ʻi he kahaʻú? Kapau ko ia, ʻoku fiemaʻu ke ke hanganaki ako fekauʻaki mo Sihova pea talangofua ki heʻene ngaahi fiemaʻú. Ko hono maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻi he Fale Fakatahaʻanga ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi ho feituʻú ʻe tokoni ia kiate koe ke ke fai pehē.​—Aisea 11:9; Hepelu 10:​24, 25.