Skip to content

Skip to table of contents

ʻOku Fakaaʻuaʻu ʻa e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki Hono Tumutumú he Taimí Ni

ʻOku Fakaaʻuaʻu ʻa e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki Hono Tumutumú he Taimí Ni

ʻOku Fakaaʻuaʻu ʻa e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ki Hono Tumutumú he Taimí Ni

Ko e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi heʻene ngaohi ʻa e māmaní ke nofo ai ʻa e kakai fiefia ʻi he malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga māʻoniʻoni. Ke hokohoko atu ʻa e moʻuí, kuo pau ke talangofua ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ki he ngaahi lao ʻa e ʻOtuá, ka naʻe talangataʻa ʻa e ʻuluaki ongo mātuʻá pea naʻá na hoko ʻo angahalaʻia, ʻo tautea ai ke na mate. Naʻe hoko mai ai ʻa e angahalá mo e maté ki heʻena fānau kotoa.​—Sēnesi 1:27, 28; 2: 16, 17; 3:1-19; Loma 5:12.

Ko e ʻOtuá, ʻa ia ko Sihova hono huafá, naʻá ne fakapapauʻi ke toʻo ʻa e ngaahi nunuʻa kotoa ʻo e talangataʻá mo e angahalá mei he māmaní. Faifai atu pē, naʻá ne ʻafio ki he māmaní peá ne ʻiloʻi ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá ha tangata angatonu, ko ʻEpalame, ʻa ia naʻá ne toki liliu hono hingoá ko ʻĒpalahame. Naʻe talaʻofa ʻe he ʻOtuá kia ʻĒpalahame ko ʻene fānaú ʻe hoko ko ha puleʻanga lahi pea ʻi he puleʻanga ko ení ʻe fakafou mai ai ʻe he ʻOtuá ha hako ke fakamonūʻiaʻiʻaki ʻa e ngaahi fāmili kotoa he māmaní.​—Sēnesi 12:1-3; 18:18, 19; 22:18; Sāme 83:18; Hepelū 11:8-16.

Ofi ki he fakaʻosinga ʻo e senituli 16 K.M., naʻe hoko ʻa e fānau ʻa e mokopuna ko ia ʻo ʻĒpalahame ko Sēkope, pe ʻIsileli, ko e matakali ʻe 12 ʻo nau nofo pōpula ʻi ʻIsipite. Naʻe fakahaofi ʻe Sihova ʻa e kau ʻIsilelí ni mei ʻIsipite pea fokotuʻu kinautolu ʻo hoko ko ha puleʻanga. Fakafou mai ʻia Mōsese he Moʻunga Sainaí naʻá Ne ʻoange ʻa e Laó kiate kinautolu ke hoko ko ʻenau konisitūtone fakapuleʻanga. Ko Sihova ko honau Tuʻí, Fakamaau, pea Fai-Fono. Naʻe hoko ai ʻa e puleʻanga ʻo ʻIsilelí ko e kakai fili ʻa e ʻOtuá, ko ʻene kau fakamoʻoni, kuo fokotuʻutuʻu maau ke nau fakahoko ʻene taumuʻá. ʻE fakafou mai ʻiate kinautolu ʻa e Mīsaiá, ʻa ia te ne fokotuʻu ha puleʻanga taʻengata ke ʻaonga ki he kakai ʻo e ngaahi puleʻanga kotoa pē.​—ʻEkisoto 19:5, 6; 1 Kalonikali 17:7-14; 1 Tuʻi 4:20, 25; ʻAisea 33:22; 43:10-12; Loma 9:4, 5.

Hili ʻa e senituli ʻe 15, pe meimei taʻu nai ʻe 2,000 kuo hili, naʻe fekauʻi mai ai ʻe he ʻOtuá hono ʻAlo tofu-pē-taha-ne-fakatupú mei hēvani ki māmani, ke ʻaloʻi ʻe he tāupoʻou Siu ko Mele. Naʻe fakahingoa ia ko Sīsū pea ke ne hokosi ʻa e Puleʻanga naʻe talaʻofa ʻe he ʻOtuá ki heʻene kui ko Tēvitá. ʻI hono taʻu 30, naʻe papitaiso ai ʻa Sīsū ʻe Sione ko e Papitaisó peá ne kamata ke fanongonongo ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻI heʻene fakamoʻui mahakí, ko ʻene fakahāhaaʻi ia ʻa e founga ʻe fakamonūʻiaʻi ai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻe he Puleʻanga ka hoko maí. Fakafou he ngaahi lea-fakatātā, naʻá ne fakamatalaʻi ʻa e meʻa ʻe ʻikai ala tuku ʻe he faʻahinga kotoa pē ʻoku nau fiemaʻu ʻa e moʻui taʻengatá. Hili iá naʻe pekia ʻa Sīsū ʻi ha ʻakau, ke hoko ʻene moʻui haohaoa fakaetangatá ko ha huhuʻi maʻa e faʻahinga ʻo e tangatá.​—Mātiu 1:18-24; 3:13-16; 4:17-23; 6:9, 10; vahe 13; 20:28; Luke 1:26-37; 2:14; 4:43, 44; 8:1; Sione 3:16; Ngāue 10:37-39.

Naʻe ʻosi fakamatalaʻi foki ʻe Sīsū ko e Puleʻanga faka-Mīsaiá ʻe fokotuʻu ia ʻi he kahaʻu mamaʻo, ʻi he fakaʻosiʻosi ʻa e tuʻu ko ʻení. ʻI he taimi ko iá te ne ʻi ai taʻehāmai ʻi hēvani ko e Tuʻi ʻoku lolotonga pule pea te ne fakahā ʻa ʻene ʻi aí ʻaki ʻene fakahanga mai ʻene tokangá ki he māmaní. Ko e ngaahi meʻa ʻoku hoko ʻi he māmaní ʻoku nau fakahāhaaʻi kuo tau moʻui mai ʻi he taimi ko iá talu mei he 1914. Hangē ko ia naʻe kikiteʻi ʻe Sīsū, ko e ongoongo lelei ko ia ʻo e Puleʻangá ʻoku malangaʻi ʻi māmani lahi ko ha fakamoʻoni ki he ngaahi puleʻanga kotoa pē. Ko hono olá ʻoku fakatahatahaʻi ʻa e kakai ʻe niʻihi mei he ngaahi puleʻanga kotoa pē ki he tafaʻaki ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko e faʻahinga ko ení ʻe hao moʻui atu ʻi he ngataʻanga ʻo e fakaʻosiʻosi ʻo e tuʻu ko ʻení pea maʻu ʻa e moʻui taʻengata ʻi he māmaní he malumalu ʻo e Puleʻanga faka-Mīsaiá.​—Mātiu, vahe 24 mo e 25; Fakahā 7:9-17.

ʻOku lahi ʻa e ngaahi lotu ʻoku nau taukaveʻi ʻoku nau fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá he ʻahó ni. Ka ʻoku anga-fēfē hoʻo ʻilo fakapapau ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiane moʻoní? ʻAki hono fakatotoloʻi ʻa e Tohitapú fekauʻaki mo e fakatahaʻanga Kalisitiane he ʻuluaki senitulí peá ke toki fakapapauʻi pe ko hai he ʻahó ni ʻoku muimui ki he sīpinga tatau pē ko iá.

• Naʻe fēfē ʻa e kau ʻa ʻĒpalahame mo ʻIsileli ki hono fakahoko ʻo e taumuʻa ʻa e ʻOtuá?

• Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fakahoko ʻe Sīsū ʻi heʻene ngāue fakafaifekaú pea mo ʻene pekiá?

• Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa naʻe kikiteʻi ke fakaʻilongaʻaki hotau taimí?