Skip to content

Skip to table of contents

ʻI he ʻAo ʻo e Sanetalimí, pea kia Pailato

ʻI he ʻAo ʻo e Sanetalimí, pea kia Pailato

Vahe 121

ʻI he ʻAo ʻo e Sanetalimí, pea kia Pailato

NAʻE fakaʻau atu ke ʻaho. Kuo fakaʻikaiʻi ai ʻe Pita ʻa Sīsū ko hono tuʻo tolú ia, pea kuo ʻosi fai ʻa e hopo manuki ʻa e kau mēmipa ʻo e Sanetalimí pea kuo nau mātuku. Kae kehe, naʻa nau toe fakataha ʻi he pongipongi Falaité ʻi he mafoa pē ʻa e atá, ʻo fai ʻeni ia ki he fale ʻo e Sanetalimí. ʻOku ngalingali ko ʻenau taumuʻá ke ʻai ke hā ngali fakalao ʻa e hopo naʻe fai ʻi he poʻulí. ʻI hono ʻomai ʻo Sīsū ki honau ʻaó, naʻa nau lea ʻo hangē ko ia naʻa nau fai ʻi he lolotonga ʻo e pō naʻe toki ʻosí, ʻo pehē: “Kapau ko e Kalaisí koe, tala mai.”

“Kapau te u tala kiate kimoutolu, talaʻehai te mou tui,” ko e tali ange ia ʻa Sīsuú. “Pea kapau te u fai atu ha fehuʻi, talaʻehai te mou tali.” Kae kehe, naʻe fakahā loto-toʻa ʻe Sīsū pe ko hai ia ʻo ne pehē: “Ka hili ʻeni ʻe nofo ʻa e Fanautama ʻa tangatá ki he nima toʻomataʻu ʻo e māfimafi ʻo e ʻOtuá.”

Naʻa nau fiemaʻu kotoa ke nau ʻilo: “ʻIo! pea ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá koe?”

“Ko kimoutolu pē ʻoku mou pehē ko au ia,” ko e tali ia ʻa Sīsuú.

Naʻe feʻunga pē ʻa e tali ia ko ʻení, he ko e kau tangata ko ʻení naʻa nau hanga taha pē ki he fakapō. Naʻa nau lau ia ko e lea-fieʻotua. “Koeʻumaʻā ʻetau toe kumi fakamoʻoni?” ko ʻenau fehuʻí ia. “He kuo tau fanongo kitautolu ki heʻene lea ʻaʻaná.” Ko ia naʻa nau haʻi ʻa Sīsū, ʻo taki ia ʻo ʻave ki he kōvana Loma ko Ponito Pailató.

Naʻe sio ʻa e tokotaha lavaki ʻo Sīsuú, ko Siutasi ki he meʻa kuo hokó. Pea ʻi heʻene sio kuo fakahalaiaʻi ʻa Sīsuú, naʻá ne ongoʻi loto-lavea. Ko ia naʻá ne ʻalu ki he houʻeiki taulaʻeikí mo e kau mātuʻá ke fakafoki ʻa e ngaahi konga siliva ʻe 30, ʻo ne pehē: “Kuó u faihala, he kuó u lavakiʻi ke mate ʻa e taʻehalaiá.”

“He ʻoku mau kau ai? ʻOku ʻiate koe pē ia!” ko ʻenau tali taʻefakaʻatuʻí ange ia. Ko ia naʻe laku ʻe Siutasi ʻa e ngaahi konga silivá ʻi he temipalé peá ne ʻalu ia ʻo feinga ke ne noʻouʻa. Kae kehe, ʻoku ngalingali naʻe motu ʻa e vaʻa naʻe haʻi ki ai ʻe Siutasi ʻa e maeá, pea tō hono sinó ki he maká ʻi lalo, ʻo mafaʻa ua ai.

Naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe he houʻeiki taulaʻeikí pe ko e hā te nau fai ki he ngaahi konga silivá. “ʻOku ʻikai ngofua ke lī ʻeni ki he puha paʻangá,” ko ʻenau fakamulitukú ia, “he ko e totongi ia ʻo e toto.” Ko ia, ʻi he ʻosi ʻa ʻenau aleaʻi fakatahá, naʻa nau fakatau ʻaki ʻa e paʻangá ni ʻa e ʻapi ʻo e tufunga ipu ʻumea ke hoko ko ha faʻitoka ki he kau ʻāunofó. Pea hoko ʻa e konga ko ʻení ʻo ui ko e “ʻApi ʻo e Toto.”

Naʻe ʻave pongipongia ʻa Sīsū ki he palasi ʻo e kōvaná. Ka ko e kau Siu naʻa nau ō atu mo iá naʻa nau fakafisi ke hū ki ai koeʻuhi he naʻa nau tui te nau ʻuli kinautolu ʻi he fetuʻutaki pehē mo e kau Senitailé. Ko ia ke ʻai ke taau mo kinautolú, naʻe haʻu ʻa Pailato ki tuʻa. “Ko e hā ʻa e talatalaaki ʻoku mou haʻu mo kimoutolu ki he tangatá ni?” ko ʻene fehuʻí ia.

“Ka naʻe ʻikai ko e siana faikovi ia, talaʻehai te mau tuku ange kiate koe,” ko ʻenau talí ia.

ʻI he feinga ke fakaʻehiʻehi mei haʻane kau ki aí, naʻe tali ʻe Pailato ʻo pehē: “Peʻi ʻave ia ʻe kimoutolu, ʻo mou fakamaau ʻo fakatatau ki hoʻomou laó.”

ʻI hono fakahā ʻenau taumuʻa fakapoó, naʻe taukaveʻi ʻe he kau Siú: “Ka ʻoku ʻikai ngofua ʻemau tāmateʻi ha taha.” Ko e moʻoni, kapau naʻa nau tāmateʻi ʻa Sīsū ʻi he lolotonga ʻa e Kātoanga ʻo e Laka-Atú, ʻoku ngalingali naʻe mei fakatupunga ai ha maveuveu ʻi he kakaí, koeʻuhi he naʻe tokaʻi lahi ʻe he tokolahi ʻa Sīsū. Ka ʻo kapau naʻa nau lava ʻo ʻai ʻa e kau Lomá ke nau tāmateʻi ia ʻi ha hia fakapolitikale, ʻe fakaʻatā ai kinautolu mei ha kaunga ki ai ʻi he vakai mai ʻa e kakaí.

Ko ia naʻe ʻikai ke lave ʻa e kau taki lotú ia ki heʻenau hopo ki muʻa atu ʻa ia naʻa nau fakahalaiaʻi ai ʻa Sīsū ki he lea-fieʻotuá, naʻa nau ʻohake ʻeni ha ngaahi fakaʻilo kehe ia. Naʻa nau fai ha tukuakiʻi konga tolu: “Naʻa mau ʻilo ʻa e sianá ni ʻokú ne [1] veuveuki homau kakaí, mo ne [2] taʻofi ʻa e tukuhau kia Sisá, [3] mo ne pehē ko kingi Kalaisi ia.”

Ko e tukuakiʻi ʻo pehē naʻe taukaveʻi ʻe Sīsū ko e tuʻi iá naʻe fakatupu hohaʻa kia Pailato. Ko ia ai, naʻá ne toe hū ki he palasí, ʻo ne ui ʻa Sīsū kiate ia mo ne ʻeke ange ki ai: “Ko koe ko e tuʻi ʻo e kakai Siú, ʻo?” ʻI hono fakalea ʻe tahá, kuó ke maumauʻi ʻa e laó ʻaki hoʻo fakahā koe ko e tuʻi ʻo fakafepaki kia Sisa?

Naʻe loto ʻa Sīsū ke ne ʻilo pe ko e hā hono lahi ʻo e ʻilo ʻa Pailato ʻo fekauʻaki mo iá, ko ia naʻá ne ʻeke ange: “Ko hoʻo lea pehē ʻiate koe, pe ʻoku ʻi ai ha niʻihi kuo nau fakahā peheʻi au kiate koe?”

Naʻe fakahā ʻe Pailato ʻa e taʻeʻilo ʻo fekauʻaki mo iá pea mo e holi ke ne ʻilo ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻá. “He ko e Siu au?” ko ʻene talí ia. “Ko ho kakai ʻoʻoú mo e houʻeiki taulaʻeikí kuo nau tuku koe kiate au. Ko e hā kuó ke faí?”

Naʻe ʻikai ke feinga ʻa Sīsū ʻi ha faʻahinga founga ke kalofi ʻa e pole ko iá, ʻa ia naʻe fekauʻaki mo e tuʻunga-tuʻí. ʻOku ʻikai ha toe veiveiua ʻa e fakaʻohovale kia Pailato ʻa e tali naʻe fai ʻe Sīsuú. Luke 22:​66–23:3; Mātiu 27:​1-11; Maake 15:1; Sione 18:​28-35; Ngāue 1:​16-20.

▪ Ko e hā ʻa e taumuʻa ʻo e toe fakataha pongipongi ʻa e Sanetalimí?

▪ Naʻe anga-fēfē ʻa e mate ʻa Siutasí, pea ko e hā naʻe faiʻaki ʻa e ngaahi konga siliva ʻe 30?

▪ Ko e hā naʻe fiemaʻu ai ʻe he kau Siú ke tāmateʻi ʻe he kau Lomá ʻa Sīsuú, kae ʻikai ke nau tāmateʻi ia ʻe kinautolú?

▪ Ko e hā ʻa e ngaahi tukuakiʻi naʻe fai ʻe he kau Siú kia Sīsuú?