Skip to content

Skip to table of contents

Fakaʻilonga ʻo e Ngaahi ʻAho Fakaʻosí

Fakaʻilonga ʻo e Ngaahi ʻAho Fakaʻosí

Vahe 111

Fakaʻilonga ʻo e Ngaahi ʻAho Fakaʻosí

KO E efiafi Tūsité ʻeni. ʻI he nofo ʻa Sīsū ʻi he Moʻunga ko ʻOlivé, ʻo sio hifo ki lalo ki he temipalé, naʻe haʻu kiate ia ʻa Pita, ʻAnitelū, Sēmisi, mo Sione fakaekinautolu pē. Naʻa nau hohaʻa ʻo fekauʻaki mo e temipalé, koeʻuhi he naʻe toki ʻosi hono kikiteʻi ʻe Sīsū ʻe ʻikai ke toe hili ha maka ki ha maka ʻi ai.

Ka ʻoku hā mahino naʻe lahi ange ʻa e meʻa ʻi heʻenau fakakaukaú ʻi heʻenau fakaofiofi atu kia Sīsuú. ʻI ha ngaahi uike siʻi ki muʻa atu, naʻá ne lea ai ʻo kau ki heʻene “ʻi ai,” ʻa e taimi ko ia “ʻe fakahā mai ai ʻa e Fanautama ʻa tangatá.” Pea ʻi ha taimi ki muʻa atu ai, naʻá ne tala ai kiate kinautolu ʻo kau ki he “fakaʻosiʻosi ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení.” Ko ia naʻe fuʻu fieʻilo ʻaupito ʻa e kau ʻaposetoló.

“Tala mai,” ko ʻenau leá ia, “pe hoko fakakū ʻa e ngaahi meʻa ko iá [ʻe iku ki hono fakaʻauha ʻo Selusalema mo hono temipalé], pea ko e hā nai ʻa e fakaʻilonga ʻo haʻo ʻi ai, mo e fakaʻosiʻosi ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení?” Ko hono moʻoní, ko ʻenau fehuʻí ʻoku konga tolu. ʻUluakí, naʻa nau fieʻilo ʻo kau ki he ngataʻanga ʻo Selusalema mo hono temipalé, pea fekauʻaki mo e ʻi ai ʻa Sīsū ʻi he mafai ʻo e Puleʻangá, pea ko e fakaʻosí ko e ngataʻanga fakalūkufua ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení.

ʻI heʻene tali lōloa, naʻe tali ai ʻe Sīsū ʻa e kotoa ʻo e konga ʻe tolu ʻo e fehuʻí. Naʻá ne tokonaki ha fakaʻilonga ke fakahā ʻa e ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu faka-Siú; ka naʻe lahi ange ʻa e meʻa naʻá ne tokonaki maí. Naʻá ne toe ʻomai foki ha fakaʻilonga ʻa ia te ne fakatokanga ki heʻene kau ākonga ʻi he kahaʻú koeʻuhi ke nau ʻilo ʻoku nau moʻui he lolotonga ʻo e taimi ʻo ʻene ʻi aí mo e ofi ki he ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu fakalūkufua ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení.

ʻI he faai atu pē ʻa e ngaahi taʻú, naʻe kamata ke fakatokangaʻi ʻe he kau ʻaposetoló ʻa e fakahoko ʻo e kikite ʻa Sīsuú. ʻIo, ko e ngaahi meʻa tofu pē ko ia naʻá ne kikiteʻí naʻe kamata ke hoko pē ia ʻi honau taimí. Ko ia, ko e kau Kalisitiane naʻa nau moʻui he taʻu ʻe 37 ki mui mai ʻa ia ko e 70 T.S., ʻi heʻenau ʻilo ʻa e meʻa ʻe hokó naʻe ʻikai ke maʻu ai kinautolu ʻe he fakaʻauha ʻo e fokotuʻutuʻu faka-Siú mo hono temipalé.

Kae kehe, ko e ʻi ai ʻa Kalaisí naʻe ʻikai ke hoko ia ʻi he 70 T.S. Ko ʻene ʻi ai ʻi he mafai ʻo e Puleʻangá naʻe toki hoko ia ki mui ʻaupito. Ka ʻi he taimi fē? Ko ha vakai ki he kikite ʻa Sīsuú ʻokú ne fakahā mai ʻa e meʻa ko ʻení.

Naʻe kikiteʻi ʻe Sīsū ʻe ʻi ai ʻa e “ngaahi tau, mo ha ngaahi tala tau.” “ʻE tuʻu ha kakai ki ha kakai,” ko ʻene leá ia, pea ʻe ai ha ngaahi honge, ngaahi mofuike, mo e ngaahi mahaki fakaʻauha. ʻE fehiʻanekinaʻi ʻene kau ākongá mo tāmateʻi. ʻE tuʻu hake mo e kau palōfita loi pea ʻe taki hē ha tokolahi. ʻE fakautuutu ʻa e maumau-laó, pea ʻe momoko ʻa e ʻofa ʻa e tokolahi. ʻI he taimi tatau pē, ko e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻe malangaʻi ʻi he feituʻu nofoʻi kotoa pē ʻi he māmaní ke hoko ko ha fakamoʻoni ki he ngaahi puleʻanga kotoa pē.

Neongo ko e kikite ʻa Sīsuú naʻe fakahoko fakangatangata pē ki muʻa he fakaʻauha ʻo Selusalema ʻi he 70 T.S., ko hono fakahoko lahi angé ʻoku fakahoko ia lolotonga ʻa ʻene ʻi aí mo e fakaʻosiʻosi ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻá. Ko ha vakai fakalelei ki he ngaahi meʻa kuo hoko ʻi he māmaní talu mei he 1914 ʻoku hā mei ai kuo hoko ʻa e fakahoko lahi ange ʻo e kikite fakaofo ʻa Sīsuú talu mei he taʻu ko iá.

Ko e toe konga ʻe taha ʻo e fakaʻilonga naʻe ʻomai ʻe Sīsuú ko e ʻasi mai ʻa e “meʻa fakalielia ʻo e fakaʻauhá.” ʻI he 66 T.S. ko e meʻa fakalielia ko ʻení naʻe hā ia ko e “kau tau” ʻa e kau Lomá ʻa ia naʻa nau ʻākoloʻi ʻa Selusalema mo maumauʻi ʻa e ʻā ʻo e temipalé. Ko e tuʻu ia ʻa e “meʻa fakalieliá” he feituʻu naʻe ʻikai totonu ke ne tuʻu ai.

ʻI he fakahoko lahi ange ʻo e fakaʻilongá, ko e meʻa fakalieliá ko e Kautaha ʻa e Ngaahi Puleʻangá mo hono fetongí, ko e Ngaahi Puleʻanga Fakatahatahá. Ko e kautaha melino fakaemāmani ko ʻení kuo vakai ki ai ʻa e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané ko ha fakafetongi ia ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko ha meʻa fakalielia ē! Ko ia ai, ʻi he faai atu pē ʻa e taimí, ko e ngaahi mafai fakapolitikale ʻoku kau mo e UN te nau hanga hake ki he Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané (fakataipe ʻo Selusalemá) pea ʻe fakaʻauha ia.

Ko ia naʻe kikiteʻi ʻe Sīsū: “ʻE toki hoko ai ha mamahi lahi, ʻa ia kuo teʻeki hano tatau mei he kamataʻanga ʻo māmaní ʻo aʻu mai ki he taimí ni, ʻoi, pea ʻe ʻikai ʻaupito toe ʻi ai.” Ko e fakaʻauha ʻo Selusalema ʻi he 70 T.S. ko ha fakamamahi lahi moʻoni ia, ʻa ia naʻe laka hake he toko taha miliona kuo fakahā naʻe tāmateʻi aí. Ko hono fakahoko lahi ange ʻo e konga ko ʻeni ʻo e kikite ʻa Sīsuú ʻe lahi mamaʻo ange ia.

Loto-Maʻu Lolotonga ʻa e Ngaahi ʻAho Fakaʻosí

ʻI he ofi ʻosi atu ʻa e ʻaho Tūsite ʻo Nīsani 11, naʻe hoko atu ʻe Sīsū ʻa e fetalanoaʻaki mo ʻene kau ʻaposetoló ʻo fekauʻaki mo e fakaʻilonga ʻo ʻene ʻi ai ʻi he mafai ʻo e Puleʻangá mo e ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻá. Naʻá ne fakatokanga ai kiate kinautolu ʻo kau ki he muimui ki he kau Kalaisi loí. Naʻá ne pehē ʻe ʻi ai ha ngaahi feinga ʻe fai, pea “ka ne lava, naʻa mo e kakai filí ʻe taki hē ai.” Ka, ʻi he hangē ko e fanga ʻikalé, ʻo malava ke sio mamaʻo atú, ko e kakai fili ko ʻení te nau fakatahataha ki he feituʻu ʻoku maʻu ai ʻa e meʻakai fakalaumālie moʻoní, ʻa ia te nau ʻi he Kalaisi moʻoní ʻi heʻene ʻi ai taʻehāmaí. ʻE ʻikai ke taki hē kinautolu ke fakatahataha ki ha Kalaisi loi.

Ko e kau Kalaisi loí ʻoku malava ke nau hā mai pē. Ko hono faikehekehé, ko e ʻi ai ʻa Sīsuú ia ʻoku taʻehāmai ia. Naʻe pehē ʻe Sīsū ko e hili ko ia ʻa e kamata ʻa e mamahi lahí: “ʻE fakapoʻuli ʻa e laʻaá, pea ʻe tuku ʻe he māhiná ʻene huhulú.” ʻIo, ko e vahaʻa taimi fakapoʻuli taha ia ʻo e moʻui ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. ʻE hangē ia kuo fakapoʻuli ʻa e laʻaá lolotonga ʻa e taimi ʻahó, pea hangē ia kuo ʻikai ke ulo mai ʻa e māhiná ʻi he poʻulí.

Naʻe hoko atu ʻe Sīsū: “Pea ʻe ngatōtō ʻa e ngaahi mālohinga ʻo e ngaahi langí.” Ko ia naʻá ne fakahā ko e langi fakamatelié ʻe hā fakailifia. ʻE mahulu atu ʻa e manavaheé mo e fakamālohí ʻi ha toe taimi ki muʻa atu ʻi he hisitōlia ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá.

Naʻe pehē ʻe Sīsū, ko e ikuʻangá “ʻe mamahi ʻa e ngaahi kakaí, ko ʻenau puputuʻu ʻi he longoaʻa ʻo e tahí mo e peaú, ʻe tō ʻa e manava ʻo e kakaí ko ʻenau ilifia, mo e fakatuʻatamaki ki he ngaahi meʻa ʻoku hoko hifo ki māmaní.” Ko hono moʻoní, ʻi he ofi ki he ngataʻanga ʻo e taimi fakapoʻuli taha ko ʻeni ʻo e moʻui ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá, “ʻe toki hā ʻi he langí ʻa e fakaʻilonga ʻo e Fanautama ʻa tangatá, pea ʻe toki tangilāulau ʻa e ngaahi matakali ʻo māmaní.”

Ka ʻe ʻikai ke tangilāulau kotoa ʻi he ‘hoko mai ʻa e Fanautama ʻa tangatá ʻi he mālohi’ ke fakaʻauha ʻa e fokotuʻutuʻu fulikivanu ko ʻení. Ko e “kakai filí,” ʻa e toko 144,000 ʻa ia te nau kau mo Kalaisi ʻi hono Puleʻanga fakahēvaní, ʻe ʻikai te nau tangilāulau, pea pehē foki mo honau takangá, ʻa e faʻahinga ʻa ia naʻe ui ʻe Sīsū ki muʻa atu ko e “fanga sipi kehé.” Neongo kuo nau moʻui ʻi he vahaʻa taimi fakapoʻuli taha ʻi he hisitōlia ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, naʻe tali ʻe he faʻahinga ko ʻení ʻa e fakalototoʻa ʻa Sīsuú: “ʻI he kamata hoko ʻa e ngaahi meʻa ko iá, mou hiki homou ʻulú, ʻo hanga hake, he ʻoku ofi ai homou huhuʻí.”

Naʻe ʻoange ʻe Sīsū ʻa e talanoa fakatātā ko ʻení ke ʻilo ai ʻa e ofi ʻa e ngataʻangá ʻe heʻene kau ākonga ʻa ia te nau moʻui he lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí: “Mou vakai ʻa e fikí, mo e ngaahi ʻakau kehekehé: Ka nau ka talamuka leva, ʻoku mou lāuʻilo ʻi hoʻomou sio ki aí, ʻoku ofi ʻa e faʻahitaʻu māfaná. Pehē foki kimoutolu, ka mou ka vakai kuo hoko ʻa e ngaahi meʻa ko iá, pea mou ʻilo kuo ofi ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko au ē, ʻoku ou tala atu, ʻE ʻikai ʻaupito mole ʻa e toʻutangata ko ʻení, kaeʻoua ke hoko hono kotoa.”

Ko ia, ʻi he sio ʻa ʻene kau ākongá kuo fakahoko ʻa e ngaahi tafaʻaki kehekehe ʻo e fakaʻilongá, ʻoku totonu ke nau ʻiloʻi ʻoku ofi ʻa e ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻá pea ʻoku vavé ni ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ke ne fakaʻauha ʻa e tuʻunga fulikivanu hono kotoa pē. Ko hono moʻoní, ʻe hoko ʻa e ngataʻangá ʻi he lolotonga ʻo e taimi ʻoku kei moʻui ai ʻa e kakai naʻa nau sio ki hono fakahoko ʻa e ngaahi meʻa hono kotoa pē naʻe kikiteʻi ʻe Sīsuú! ʻI he enginaki ki he kau ākonga ko ia ʻa ia te nau moʻui he lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosi mahuʻinga ko iá, naʻe pehē ʻe Sīsū:

“Ka mou lamasi kimoutolu, naʻa ʻiloange ʻe mafatukituki homou lotó, ko e meʻa ʻi he faʻa kai, mo e faʻa inu, mo e faʻa lotomoʻua ki he moʻuí ni, pea lapasi kimoutolu ʻe he ʻaho ko iá ʻo hangē ko ha hele puna. He te ne hoko ki he kakai kotoa pē ʻi heʻenau nofo pē ʻi he funga ʻo māmaní kotoa. Ka mou ʻā pē, mo lotu ʻi he taimi kotoa pē, koeʻuhi ke mou lava ke hao mei he ngaahi meʻa ko ia fulipē ʻoku ene ke hokó, pea ke tuʻu ʻi he ʻao ʻo e Fanautama ʻa tangatá.”

Ko e Kau Tāupoʻou Potó mo e Kau Tāupoʻou Valé

Naʻe tali ʻe Sīsū ʻa e kole ʻa ʻene kau ʻaposetoló ki ha fakaʻilonga ʻo ʻene ʻi ai ʻi he mafai ʻo e Puleʻangá. Naʻá ne toe ʻoatu ʻeni ha ngaahi tafaʻaki ʻo e fakaʻilongá ʻi ha ngaahi pealapeli ʻe tolu, pe ngaahi talanoa fakatātā.

Ko hono fakahoko ʻo e talanoa fakatātā taki taha ʻe ʻilo ia ʻe kinautolu te nau moʻui ʻi he lolotonga ʻo ʻene ʻi aí. Naʻá ne kamata ʻaki ʻa e ʻuluakí ʻa e ngaahi leá ni: “ʻI he taimi ko iá ko e fakatātā ʻo e puleʻanga ʻo hēvaní ko e tuʻunga tāupoʻou ʻe toko hongofulu, ʻa ia naʻa nau taki taha toʻo ʻene maama, ʻo ʻalu mei ʻapi ke kau ʻi he fakafetaulaki ʻo e ʻeiki-taʻané. Pea ko honau toko nima ko e kau fai vale, ka ko e toko nima ko e kau fai fakapotopoto.”

Ko e pehē “ko e fakatātā ʻo e puleʻanga ʻo hēvaní ko e tuʻunga tāupoʻou ʻe toko hongofulú,” naʻe ʻikai ke ʻuhinga ʻa Sīsū ia ko e vaeua ʻo kinautolu te nau maʻu ʻa e Puleʻanga fakahēvaní ʻoku vale pea ko e vaeua ko e faʻahinga fakapotopoto! ʻIkai, ka ko ʻene ʻuhingá ʻi he fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo hēvaní, ʻoku ʻi ai ʻa e tafaʻaki ʻoku hangē ko ʻení pe hangē ko ʻená, pe ko e ngaahi meʻa ʻoku fekauʻaki mo e Puleʻangá ʻe hangē ko iá pe ha meʻa pehē.

Ko e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú ʻoku nau fakatātaaʻi ʻa e kau Kalisitiane kotoa pē ʻoku nau ʻamanaki pe ʻoku nau pehē ʻoku nau ʻamanaki ke maʻu ʻa e Puleʻanga fakahēvaní. ʻI he Penitekosi ʻo e 33 T.S. naʻe fai ai ʻa e talaʻofa ki he fakatahaʻanga Kalisitiané ke mali ki he ʻEiki-Taʻane naʻe toetuʻu mo fakalāngilangiʻi, ko Sīsū Kalaisi. Ka ko e taʻané ʻe toki fai ia ʻi hēvani ʻi ha taimi ʻi he kahaʻú naʻe teʻeki ai ke fakapapauʻi.

ʻI he talanoa fakatātaá, naʻe ʻalu atu ʻa e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú mo e taumuʻa ke talitali ʻa e ʻeiki-taʻané mo kau ki he fononga ʻo e taʻané. ʻI heʻene aʻu maí, te nau fakamaama ʻa e hala ʻe fai ai ʻa e fonongá ʻaki ʻa ʻenau ngaahi maamá, ʻo nau fakalāngilangiʻi ia ʻi heʻene ʻomai ʻa e fefine-taʻané ki he fale naʻe teuteu ki aí. Kae kehe, naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “Ko e kau fai valé naʻa nau toʻo ʻenau ngaahi maamá, ka naʻe ʻikai haʻu mo kinautolu ha lolo, ka ko kinautolu naʻe fai fakapotopotó naʻe haʻu mo kinautolu ha lolo ʻi he ngaahi hina naʻe kau ki heʻenau ngaahi maamá. Pea ʻi he fakatotoka ʻa e ʻeiki-taʻané, naʻa nau tulemohe kotoa pē ʻo mohe.”

Ko e toloi atu ʻa e haʻu ʻa e ʻeiki-taʻané naʻe hā mei ai ko e ʻi ai ʻa Kalaisi ko e Tuʻi pulé ʻe ʻi he kahaʻu mamaʻo atu. Naʻá ne toki haʻu ki hono taloní ʻi he taʻu 1914. ʻI he lolotonga ʻo e pō lōloa ki muʻa aí, naʻe mohe kotoa ʻa e kau tāupoʻoú. Ka naʻe ʻikai ke fakahalaiaʻi kinautolu ki he meʻa ko ʻení. Ko e fakahalaiaʻi ʻo e kau tāupoʻou valé ko e ʻikai ke ʻi ai ha lolo ʻi heʻenau ngaahi ʻaiʻanga loló. Naʻe fakamatala ʻa Sīsū ki he ʻā hake ʻa e kau tāupoʻoú ki muʻa ke aʻu mai ʻa e ʻeiki-taʻané: “Ka ʻi he tuʻuapoó naʻe pā mai ha kalanga, ‘Ko e ʻeiki-taʻané ʻeni! Mou ʻalu atu ʻo fakafetaulaki kiate ia.’ Toki ʻā hake kotoa pē ʻa e kau tāupoʻou ko iá, ʻo taki taha ngaohi ʻene maama. Pea lea ʻe he kau fai valé ki he kau fai fakapotopotó, ‘Tuku mai ha meʻa mei hoʻomou loló, he ʻoku tei mate ʻemau ngaahi maamá.’ Ka ka tali ʻa e kau fakapotopotó ʻo nau pehē, ‘Ka naʻa ʻiloange ʻe ʻikai feʻunga mo kimautolu mo kimoutolu fakatouʻosi. Mou ō muʻa ki he kau fakataú, ʻo fakatau maʻamoutolu.’”

ʻOku fakatātaaʻi ʻe he loló ʻa ia ʻokú ne tauhi ʻa e kau Kalisitiane moʻoní ke ngingila ʻo hangē ha ngaahi maamaʻangá. Ko e Folofola fakamānavaʻi ʻa e ʻOtuá ia, ʻa ia ʻoku pikimaʻu ki ai ʻa e kau Kalisitiané, fakataha mo e laumālie māʻoniʻoní, ʻa ia ʻokú ne tokoniʻi kinautolu ke nau maʻu ʻa e mahino ʻo e Folofola ko iá. Ko e lolo fakalaumālié naʻá ne tokoniʻi ʻa e kau tāupoʻou fakapotopotó ke nau fakaulo ha maama ʻi hono talitali ʻa e ʻeiki-taʻané lolotonga ʻa e fononga ʻo e kātoanga taʻané. Ka naʻe ʻikai ke maʻu ʻe he kalasi ʻo e tāupoʻou valé ʻiate kinautolu, ʻi heʻenau ngaahi ʻaiʻanga loló, ʻa e lolo fakalaumālie naʻe fiemaʻú. Ko ia naʻe fakamatala ʻa Sīsū ki he meʻa naʻe hokó:

“Kae lolotonga ʻenau ʻalu [ʻa e kau tāupoʻou valé] mei ai ke fakatau [loló], mo e haʻu ʻa e ʻeiki-taʻané, pea ko kinautolu kuo ʻosi maau ʻenau teú naʻa nau ʻalu atu mo ia ʻo hū ki he kātoangá; pea tāpuni ʻa e matapaá. Pea haʻu tōmui ʻa hono toe ʻo e kau tāupoʻoú, ʻo nau pehē, ‘ʻEiki, ʻeiki, toʻo kiate kimautolu!’ Ka ka tali ʻe ia ʻo ne pehē, ‘Ko au ē, ʻoku ou tala atu, ʻoku ʻikai te u ʻiloa kimoutolu.’”

ʻI he hili ʻa e aʻu ʻa Kalaisi ki hono Puleʻanga fakahēvaní, ʻoku ʻā hake ʻa e kalasi ʻo e kau tāupoʻou fakapotopoto ʻo e kau Kalisitiane pani moʻoní ki honau monū ko hono fakaulo atu ʻa e maamá ʻi he māmani fakapoʻuli ko ʻení ko ha fakahīkihikiʻi ʻa e toe foki ʻa e ʻEiki-Taʻané. Ka ko kinautolu naʻe fakatātaaʻi ʻe he kau tāupoʻou valé ʻoku ʻikai te nau mateuteu ke fai ha talitali fakahīkihikiʻi. Ko ia ʻi he hoko ʻa e taimí, ʻe ʻikai ke fakaava ʻe Kalaisi ia kiate kinautolu ʻa e matapā ki he kātoanga mali ʻi hēvaní. ʻOkú ne tuku kinautolu ʻi tuʻa ʻi he fakapoʻuli lōlō ʻo e pō lōloa taha ʻo e māmaní, ke nau ʻauha fakataha mo e kau ngāue kehe ʻo e maumau-laó. “Ko ia mou leʻo,” ko e fakamulituku ia ʻa Sīsuú, “he ʻoku ʻikai te mou ʻilo hono ʻahó, ʻumaʻā hono houá.”

Ko e Talanoa Fakatātā ʻo e Ngaahi Talēnití

Naʻe hoko atu ʻe Sīsū ʻa e fetalanoaʻaki mo ʻene kau ʻaposetoló ʻi he Moʻunga ko ʻOlivé ʻaki ʻene fakahā kiate kinautolu ha talanoa fakatātā ʻe taha, ko hono ua ia ʻi he talanoa fakahokohoko ʻe tolu. ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi ki muʻa ai, lolotonga ʻa ʻene kei ʻi Sielikoó, naʻá ne fakahā ai ʻa e talanoa fakatātā ʻo e ngaahi miná ke fakahā ko e Puleʻangá naʻe kei ʻi he kahaʻu mamaʻo atu. Ko e talanoa fakatātā leva ko ʻeni naʻá ne faí, neongo naʻe ʻi ai hono ngaahi tafaʻaki meimei tatau, naʻe fakamatala ia ki hono fakahoko ʻa e ngaahi ngāue he lolotonga ʻo e ʻi ai ʻa Kalaisi ʻi he mafai ʻo e Puleʻangá. Naʻe fakatātaaʻi ai naʻe pau ke ngāue ʻene kau ākongá he lolotonga ʻa ʻenau kei ʻi māmaní ke fakalahi “ʻene koloá.”

Naʻe kamata ʻe Sīsū: “He ko e [ʻa ia, ko e ngaahi tuʻunga ʻoku fekauʻaki mo e Puleʻangá] ʻoku hangē ko ha tangata naʻe teu ʻalu ki muli, peá ne ui ange ʻene kau tamaioʻeiki ʻaʻaná, ʻo ne tuku kiate kinautolu ʻene koloá.” Ko Sīsū ʻa e tangata ko iá, ʻa ia ki muʻa ke ne fononga ki muli ki hēvaní, naʻá ne tuku ki heʻene kau tamaioʻeikí​—ʻa e kau ākonga te nau maʻu ʻa e Puleʻanga fakahēvaní​—ʻene ngaahi koloá. Ko e ngaahi koloa ko ʻení naʻe ʻikai ko ha koloa fakamatelie ia, ka ʻoku nau fakatātaaʻi ha konga kelekele kuo teuteu ʻa ia naʻá ne ʻosi tuku ki ai ʻa e faingamālie ke maʻu mei ai ha kau ākonga lahi ange.

Naʻe tuku ʻe Sīsū ʻene ngaahi koloá ki heʻene kau tamaioʻeikí ʻi he taimi siʻi pē ki muʻa peá ne foki ki hēvaní. Naʻe anga-fēfē ʻene fai iá? ʻAki ʻa ʻene fakahinohino kiate kinautolu ke hanganaki ngāue ʻi he konga kelekele kuo teuteú ʻaki hono malangaʻi ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá ki he ngaahi ngataʻanga ʻo e māmaní. Hangē ko ia naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú: “Ko e tokotaha naʻá ne ʻoange ki ai ʻa e talēniti ʻe nima, pea ua ki he tokotaha, pea taha ki he tokotaha, ʻo fakatatau ki heʻenau mafai taki taha, peá ne ʻalu leva ki muli.”

Ko e ngaahi talēniti ʻe valú​—ko e ngaahi koloa ʻa Kalaisí​—naʻe tufotufa ʻo fakatatau ki he ngaahi malavá, pe ngaahi tufakanga fakalaumālie ʻa e kau tamaioʻeikí. Naʻe fakatātaaʻi ʻe he kau tamaioʻeikí ʻa e ngaahi kalasi ʻo e kau ākongá. ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe hā mahino ko e kalasi naʻa nau maʻu ʻa e talēniti ʻe nimá naʻe kau ki ai ʻa e kau ʻaposetoló. Naʻe hoko atu ʻe Sīsū ʻo fakahā ko e ongo tamaioʻeiki naʻá na maʻu ʻa e talēniti ʻe nimá mo e talēniti ʻe uá naʻe fakatou liunga ua ʻa e talēnití ʻaki ʻena malangaʻi ʻa e Puleʻangá mo e ngaohi ākonga. Kae kehe, ko e tamaioʻeiki naʻá ne maʻu ʻa e talēniti ʻe tahá naʻá ne tanu ia ʻi he kelekelé.

“Pea fuoloa fuoloa,” naʻe hoko atu ʻe Sīsū, “pea haʻu ʻa e ʻeiki ʻa e kau tamaioʻeiki ko iá, ʻo ne sivi ʻenau tohí.” Naʻe toki fakahoko ia ʻi he senituli hono 20, ko e taʻu ia ʻe 1,900 ki mui mai, naʻe foki mai ai ʻa Kalaisi ke sivi ʻenau ngāué, ko ia, ko e moʻoni “ko ha taimi fuoloa.” Pea naʻe hoko atu ʻe Sīsū ʻo fakamatala:

“Pea ʻunuʻunu mai ʻa ia naʻá ne maʻu ʻa e talēniti ʻe nimá, ʻo ne haʻu mo ia mo ha talēniti kehe ʻe nima, ʻo ne pehē, ‘ʻEiki, naʻá ke tuku mai ha talēniti ʻe nima; vakai, kuó u maʻu mai mo ha nima kehe.’ Pea meʻa mai ʻe heʻene ʻeikí, ‘Mālō, siʻi tamaioʻeiki lelei mo lototō! Kuó ke lototō ʻi hoʻo pule ki ha ngaahi meʻa siʻi, te u fakanofo koe ke pule ki ha ngaahi meʻa lahi. Hū koe ki he fiefiaʻanga ʻo hoʻo ʻeikí.’” Naʻe tatau pē mo e tamaioʻeiki naʻá ne maʻu ʻa e talēniti ʻe uá, naʻe liunga ua ʻene talēnití, pea naʻá ne maʻu ʻa e fakaongoongolelei mo e pale tatau.

Ka, ʻoku anga-fēfē ʻa e hū ʻa e ongo tamaioʻeiki ko ʻení ki he fiefiaʻanga ʻo hona ʻEikí? Sai, ko e fiefia ʻa hona ʻEikí, ko Sīsū Kalaisi, ko e maʻu ʻa e Puleʻangá ʻi heʻene ʻalu ki muli ki heʻene Tamaí ʻi hēvani. Pea ki he kau tamaioʻeiki anga-tonu ʻi onopōní, kuo nau maʻu ʻa e fiefia lahi ʻi hono tuku kiate kinautolu ha toe ngaahi fatongia ʻo e Puleʻangá, pea ʻi heʻenau ʻosi mei honau ʻalunga i he māmaní, te nau maʻu ʻa e tumutumu ʻo e fiefiá ko hono fokotuʻu mei he maté ki he Puleʻanga fakahēvaní. Kae fēfē ʻa e tamaioʻeiki hono tolú?

“ʻEiki, ne u ʻilo koe ko e tangata faingataʻa,” ko e lāunga ia ʻa e tamaioʻeikí. “Peá u manavahē, peá u ʻalu ʻo fufū hoʻo talēnití ʻi he kelekelé. ʻE, ko ʻena ā hoʻo meʻá.” Naʻe mātuʻaki fakafisi ʻa e tamaioʻeikí ni ke ngāue ʻi he konga kelekele kuo teuteú ʻi he ngāue fakamalangá mo e ngaohi ākongá. Ko ia naʻe ui ia ʻe he ʻEikí ko e “tamaioʻeiki fulikivanu mo fakapikopiko” peá ne tala ʻa e fakamāú: “Mou toʻo ʻa e talēnití meiate ia . . . Ka mou lī ʻa e tamaioʻeiki taʻeʻaongá ki he poʻuli ʻo tuaʻaá. Ko e potu ia ʻe toki hoko ai ʻa e tangi mo e fengaiʻitaki ʻo e nifó.” Naʻe fakamasivaʻi mei ha fiefia fakalaumālie ʻa kinautolu ʻo e faʻahinga tamaioʻeiki anga-fulikivanu ko ʻení, ʻi hono lī atu ki tuʻá.

ʻOku fokotuʻu mai heni ha lēsoni mafatukituki kiate kinautolu hono kotoa ʻoku nau taku ko e kau muimui kinautolu ʻo Kalaisí. Kuo pau ke nau ngāue ke fakalahi ʻa e ngaahi koloa ʻa honau ʻEiki fakahēvaní ʻaki ʻa e kau kakato ʻi he ngāue fakamalangá ʻo kapau te nau fiemaʻu ke nau aʻusia ʻa ʻene fakaongoongoleleí mo e palé, pea hao mei hano lī ki he fakapoʻuli ʻo tuaʻaá pea toki fakaʻauhá. ʻOkú ke feinga tōtōivi ʻi he fekauʻaki mo e meʻá ni?

ʻI he Hoko Mai ʻa Kalaisi ʻi he Mafai ʻo e Puleʻangá

Naʻe kei ʻi he Moʻunga ko ʻOlivé pē ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻaposetoló. ʻI he tali ki heʻenau kole ki ha fakaʻilonga ʻo ʻene ʻi aí mo e fakaʻosiʻosi ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻá, naʻá ne tala leva ʻeni kiate kinautolu ʻa e fakamuimui ʻi he ngaahi talanoa fakatātā hokohoko ʻe tolú. “Ka ʻo ka ʻiloange ʻe hoko mai ʻa e Fanautama ʻa tangatá, kuó ne ʻai hono nāunau, pea haʻofia ia ʻe he kau ʻāngelo kotoa pē,” ko e kamata fakamatala ia ʻa Sīsuú, “te ne toki nofo ʻi hono taloni lāngilangiʻiá.”

Ko e hoko maí ʻe hoko ia ʻi he ofi ʻaupito ke ngata ʻa e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻá. Ka ko e hā ʻa e taumuʻá? Naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “ʻE fakatahataha ki hono ʻaó ʻa e ngaahi kakai kotoa pē, pea te ne vaheʻi kinautolu, ʻo hangē ʻoku vaheʻi ʻe ha tauhi-sipi ʻa e fanga sipí mei he fanga kosí. Pea te ne fokotuʻu ʻa e fanga sipí mei hono toʻomataʻú, ka ko e fanga kosí mei hono toʻohemá.”

ʻI hono fakamatalaʻi ʻa e meʻa ʻe hoko kiate kinautolu kuo fakamavaheʻi ki he tafaʻaki ʻo e hōifuá, naʻe pehe ʻe Sīsū: “Pea ʻe toki folofola ʻe he Tuʻí kiate kinautolu ʻi hono toʻomataʻú, ‘Omi kimoutolu, ʻa e faʻahinga kuo fakamonūʻia ʻe heʻeku Tamaí, ʻo mou hoko ki he puleʻanga kuo toka teuteu moʻomoutolu talu e tanu pou ʻo māmaní.’” Ko e fanga sipi ʻo e talanoa fakatātā ko ʻení ʻe ʻikai te nau pule mo Kalaisi ʻi hēvani ka te nau maʻu ʻa e Puleʻangá ʻi he ʻuhinga ko ʻenau hoko ko e kakai ʻo e puleʻangá ʻi he māmaní. Ko e “tanu pou ʻo māmaní” naʻe hoko ia ʻi he taimi naʻe ʻuluaki fakatupu ai ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻa e fānau ʻa ia ʻe lava ke nau maʻu ʻa e ʻaonga mei he tokonaki ʻa e ʻOtuá ke huhuʻi ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá.

Ka ko e hā ʻoku fakamavaheʻi ai ʻa e fanga sipí ki he tafaʻaki toʻomataʻu ʻo e hōifua ʻa e Tuʻí? “He naʻá ku fiekaia,” ko e tali ia ʻa e tuʻí, “pea mou ʻomi haʻaku kai; naʻá ku fie inu, pea mou ʻomi haku inu. Naʻá ku ʻāunofo, pea mou fakaafeʻi au; naʻe ʻikai haku kofu, pea mou fakakofu au. Naʻá ku mahaki, pea mou ōmi hoku vakai. Naʻá ku ʻi he pilīsoné, pea mou ʻaʻahi mai.”

Koeʻuhi ko e fanga sipí ʻoku nau ʻi he māmaní, ʻoku nau fieʻilo pe kuo anga-fēfē ʻa ʻenau fai ʻa e ngaahi ngāue leleí ni ki honau Tuʻi fakahēvaní. “ʻEiki, naʻa mau mamata kiate koe ʻanefē ʻokú ke fiekaia, pea mau fafangaʻi koe,” ko ʻenau fehuʻí ia, “pea fieinua, pea mau foaki ʻa e inu kiate koe? Naʻa mau mamata kiate koe ʻanefē ko e muli, pea mau fakaafeʻi koe, pe telefua, pea mau fakakofuʻi koe? Pea naʻa mau mamata kiate koe ʻanefē ʻokú ke mahaki, pe ʻi he fale fakapōpulá, pea mau ʻalu atu kiate koe?”

“Ko au ē, ʻoku ou tala atu,” ko e tali ia ʻa e Tuʻí, “ʻi hoʻomou fai pehē ki ha taha ʻo hoku ngaahi tokoua mamaʻó ni, naʻa mou fai ia kiate au.” Ko e ngaahi tokoua ʻo Kalaisí ko e toenga ʻi māmani ʻo e toko 144,000 ʻa ia te nau pule mo ia ʻi hēvaní. Naʻe pehē ʻe Sīsū, ko e fai lelei kiate kinautolú, ʻoku tatau pē ia mo e fai lelei kiate iá.

Ko hono hokó, naʻe lea ʻa e Tuʻí ki he fanga kosí: “ʻAlu meiate au, ʻa kimoutolu kuo malaʻia, ki he afi taʻengata ʻa ia ne teuteu maʻá e Tēvoló mo ʻene kau ʻāngeló. He naʻá ku fiekaia, ka naʻe ʻikai te mou ʻomi haʻaku kai, naʻá ku fie inu, ka naʻe ʻikai te mou ʻomi haku inu. Naʻá ku ʻāunofo, ka naʻe ʻikai te mou fakaafe au; naʻá ku taʻekofu, ka naʻe ʻikai te mou fakakofu au; naʻá ku mahaki, pea moʻua ʻi he pilīsoné, ka naʻe ʻikai te mou ōmi haku vakai.”

Kae kehe, naʻe lāunga ʻa e fanga kosí: “ʻEiki, naʻa mau mamata kiate koe ʻanefē ʻokú ke fiekaia, pe fieinua, pe ko e muli, pe telefua, pe mahaki, pe ʻi he fale fakapōpulá, kae ʻikai te mau tauhi koe?” ʻOku maʻu ʻe he fanga kosí ʻa e fakamaau ʻo e taʻehōifuá ʻi he makatuʻunga tatau pē ʻoku maʻu ai ʻe he fanga sipí ʻa e fakamaau ʻo e hōifuá. “Ko e ʻikai te mou fai pehē ki ha taha ʻo e faʻahinga mamaʻó ni [ko hoku ngaahi tokouá],” ko e tali ia ʻa Sīsuú, “ko e ʻikai ia te mou fai kiate aú.”

Ko ia, ko e ʻi ai ʻa Kalaisi ʻi he mafai ʻo e Puleʻangá, ki muʻa pē pea ngata ʻa e fokotuʻutuʻu fulikivanu ko ʻení ʻi he fakamamahi lahí, ʻe kau ki ai ʻa e taimi ʻo e fakamāú. Ko e fanga kosí ʻe “ʻalu atu ʻa kinautolú ni ki he ʻauha taʻengata, ka ko e kau māʻoniʻoní [ko e fanga sipí] ki he moʻui taʻengata.” Mātiu 24:​2–25:46; 13:​40, 49; Maake 13:​3-37; Luke 21:7-36; 19:​43, 44; 17:​20-30; 2 Timote 3:​1-5; Sione 10:16; Fakahā 14:​1-3.

▪ Ko e hā naʻá ne fakatupunga ʻa e fehuʻi ʻa e kau ʻaposetoló, ka ʻoku hā mahino ko e toe hā naʻe ʻi heʻenau fakakaukaú?

▪ Ko e hā ʻa e konga ʻo e kikite ʻa Sīsuú naʻe fakahoko ʻi he 70 T.S., ka ko e hā ʻa e meʻa naʻe ʻikai ke hoko ʻi he taimi ko iá?

▪ Naʻe hoko ʻanefē ʻa e ʻuluaki fakahoko ʻo e kikite ʻa Sīsuú, ka ʻe hoko fakakū ʻa hono fakahoko lahi angé?

▪ Ko e hā ʻa e meʻa fakalieliá ʻi hono fakahoko ʻuluakí mo e fakaʻosí?

▪ Ko e hā naʻe ʻikai ke fakahoko ai ʻa e fakahoko fakaʻosi ʻo e fakamamahi lahí ʻi he fakaʻauha ʻo Selusalemá?

▪ Ko e hā ʻa e ngaahi tuʻunga ʻi he māmaní ʻokú ne fakaʻilongaʻi ʻa e ʻi ai ʻa Kalaisí?

▪ Ko e fē ʻa e taimi ʻe ‘tangilāulau ai ʻa e ngaahi matakali ʻo māmaní,’ ka ko e hā ʻe fai ia ʻe he kau muimui ʻo Kalaisí?

▪ Ko e hā ʻa e talanoa fakatātā naʻe ʻomai ʻe Sīsū ke tokoni ki heʻene kau ākonga ʻi he kahaʻú ke nau ʻilo ai ʻa e ofi ki he ngataʻangá?

▪ Ko e hā ʻa e enginaki naʻe fai ʻe Sīsū maʻá e faʻahinga ʻo ʻene kau ākonga ko ia te nau moʻui he lolotonga ʻo e ngaahi ʻaho fakaʻosí?

▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú?

▪ Naʻe fai ʻanefē ʻa e talaʻofa ki he mali ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané mo e ʻeiki-taʻané, ka ko fē ʻa e taimi ke haʻu ai ʻa e ʻeiki-taʻané ke ʻave ʻa ʻene fefine-taʻané ki he kātoanga taʻané?

▪ Ko e hā naʻe fakatātaaʻi ʻe he loló, pea ʻi hono maʻu iá ʻoku malava ai ʻe he kau tāupoʻou fakapotopotó ke nau fai ʻa e hā?

▪ ʻOku fai ʻi fē ʻa e kātoanga taʻané?

▪ Ko e hā ʻa e pale maʻongoʻonga ʻoku ʻikai ke maʻu ʻe he kau tāupoʻou valé, pea ko e hā honau ikuʻangá?

▪ Ko e hā ʻa e lēsoni ʻoku akoʻi mai ʻe he talanoa fakatātā ki he ngaahi talēnití?

▪ Ko hai ʻa e kau tamaioʻeikí, pea ko e hā ʻa e ngaahi koloa ʻa ia naʻe tuku kiate kinautolú?

▪ Naʻe haʻu ʻanefē ʻa e ʻeikí ke sivi ʻenau ngāué, pea ko e hā naʻá ne ʻilo aí?

▪ Ko e hā ʻa e fiefiaʻanga naʻe hū ki ai ʻa e tamaioʻeiki anga-tonú, pea ko e hā naʻe hoko ki he tamaioʻeiki hono tolú, ʻa e tamaioʻeiki anga-fulikivanú?

▪ ʻI he lolotonga ʻa e ʻi ai ʻa Kalaisí, ko e hā ʻa e ngāue fakaefakamaau ʻokú ne faí?

▪ Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e pehē ʻoku maʻu ʻe he fanga sipí ʻa e Puleʻangá?

▪ Naʻe hoko ʻanefē ʻa e “tanu pou ʻo māmaní”?

▪ Ko e hā ʻa e makatuʻunga ʻoku fakamāuʻi ai ʻa e kakaí pe ko e fanga sipi pe fanga kosí?