Skip to content

Skip to table of contents

Fakaeʻa ʻAki ʻa e Ongo Talanoa Fakatātā ʻo e Ngoue Vainé

Fakaeʻa ʻAki ʻa e Ongo Talanoa Fakatātā ʻo e Ngoue Vainé

Vahe 106

Fakaeʻa ʻAki ʻa e Ongo Talanoa Fakatātā ʻo e Ngoue Vainé

NAʻE ʻi he temipalé ʻa Sīsū. Naʻe toki ʻosi atu ʻa ʻene fakapuputuʻuʻi ʻa e kau taki lotu naʻa nau feinga ke ʻilo pe ko e mafai ʻo hai naʻá ne fai ai ʻa e ngaahi meʻá. Ki muʻa ke mole atu ʻa ʻenau puputuʻú, naʻe ʻeke ʻe Sīsū: “Ka ko e hā hoʻomou fakakaukau ki he meʻá ni?” Pea fakafou ʻi ha talanoa fakatātā, naʻá ne fakahā ai kiate kinautolu pe ko e faʻahinga kakai fēfē moʻoni kinautolu.

“Tokua naʻe ai ha tangata mo hono ongo foha,” ko e fakamatala ia ʻa Sīsuú. “Peá ne ʻunuʻunu atu ki he ʻuluakí, ʻo ne pehē, ‘Tama, ke ke ʻalu ʻo ngāue he ʻahó ni ʻi he ngoue vainé.’ Pea tali ʻe ia, ʻo ne pehē, ‘ʻOku lelei, Tangataʻeiki,’ ka naʻe ʻikai ʻalu ia. Peá ne ʻunuʻunu ki he tama ʻe tahá, ʻo ne lea ki ai ʻo hangē ko e ʻanenaí. Ka ka tali ʻe ia, ʻo ne pehē, ‘ʻE ʻikai.’ Ka naʻe tautea ia ʻe hono lotó ki mui, ʻo ne ʻalu. Ko e fē nai ʻi he ongo tamá naʻá ne fai ʻa e tuʻutuʻuni ʻa ʻena tamaí?” ko e fehuʻi ia ʻa Sīsuú.

“Ko e ki muí,” ko e tali ia ʻa e kau fakafepaki kiate iá.

Ko ia naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “Ko au ē, ʻoku ou tala atu, ko e kau tānaki tukuhaú mo e kau feʻauakí ʻoku nau takimuʻa kiate kimoutolu ʻi he hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.” Ko hono moʻoní, ko e kau tānaki tukuhaú mo e kau feʻauakí naʻa nau fakafisi ʻi he kamataʻangá ke tauhi ki he ʻOtuá. Ka naʻa nau hangē ko e tama hono uá, naʻa nau fakatomala pea nau tauhi kiate ia. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e kau taki lotú, ʻo hangē ko e tama ʻuluakí, naʻa nau taukaveʻi ʻoku nau tauhi ki he ʻOtuá, ka, ʻo hangē ko e fakamatala ʻa Sīsuú: “Naʻe haʻu ʻa Sione [Papitaiso] kiate kimoutolu ʻi he hala ko e tauhi tuʻutuʻuni, pea naʻe ʻikai te mou tuitala ki ai. Ka ko e kau tānaki tukuhaú mo e feʻauakí naʻa nau tuitala ʻe kinautolu, pea ko kimoutolu, neongo naʻa mou sio ki ai, ka naʻe ʻikai tautea homou lotó ki mui ke mou tuitala kiate ia.”

Naʻe hoko atu hono fakahā ʻe Sīsū naʻe ʻikai ke ngata pē ʻa e kau taki lotú ʻi heʻenau siʻaki ʻa e tauhi ki he ʻOtuá. ʻIkai, ka ko e kau tangata kovi mo anga-fulikivanu moʻoni kinautolu. “Tokua naʻe ai ha tangata, ko e tauhi-ʻapi,” ko e fakamatala ia ʻa Sīsuú, “ʻa ia naʻá ne tō ha ngoue vaine, pea naʻá ne ʻāʻi takai ia, mo ne foa ai ha tataʻoʻanga kālepi, ʻo ne langa ai ha taua, peá ne tuku ke lisi ʻe ha kau faʻa, ʻo ne ʻalu ki muli. Pea ʻi he ofi ʻa e toʻukai kālepí, naʻá ne fekau atu ʻene kau tamaioʻeiki ki he kau faʻá ke maʻu mai hono ʻinasí. Ka ka puke ʻe he kau faʻá ʻene kau tamaioʻeikí, ʻo nau haha ha toko taha, pea tāmateʻi ha toko taha, pea tolomakaʻi ha toko taha. Peá ne toe fekau atu mo ha tuʻunga tamaioʻeiki kehe, ʻo tokolahi ʻi he fua oó, pea nau ngaohia kinautolu ʻo hangē ko e ʻuluakí.”

Ko e “kau tamaioʻeikí” ko e kau palōfita ia naʻe fekau mai ʻe he “tauhi-ʻapi,” ko e ʻOtua ko Sihová ki he “kau faʻa” ʻo ʻene “ngoue vainé.” Ko e kau faʻa ko ʻení ko e kau fakafofonga tuʻu-ki-muʻa ia ʻo e puleʻanga ʻIsilelí, ʻa ia ko e puleʻanga ʻoku fakahā ʻe he Tohitapú ko e “ngoue vaine” ʻa e ʻOtuá.

Koeʻuhi ko e ngaohikoviʻi mo tāmateʻi ʻe he “kau faʻá” ʻa e “kau tamaioʻeikí,” naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “Pea naʻá ne [tokotaha naʻe ʻaʻana ʻa e ngoue vainé] fekau atu ki mui hono fohá, heʻene pehē, ‘Te nau tokaʻi hoku fohá.’ Ka ko e kau faʻá ʻi heʻenau mamata ki he fohá, naʻa nau fealēleaʻaki, ʻo pehē, ‘Ko e ʻeá ʻena; ʻe, tau tāmateʻi muʻa ia, ʻo tau maʻu hono tofiʻá!’ Pea nau puke ia ʻo toho ki he tuaʻā ngoué, ʻo nau tāmateʻi ai.”

Naʻe hanga atu ʻeni ʻa Sīsū ki he kau taki lotú ʻo ne ʻeke: “Pea ka ʻiloange ai ʻe hoko mai ʻa e ʻeiki ʻo e ngoue vainé, ko e ha te ne fai ki he kau faʻa ko iá?”

“Te ne fakaʻauha kovi ʻa e kau faikovi ko iá,” ko e tali ia ʻa e kau taki lotú, “pea te ne tuku ke lisi ʻa e ngoué ʻe ha kau faʻa kehe, ʻa ia ko e faʻahinga te nau ʻoange hono ʻinasi ʻi hono taimi totonu.”

Ko ia naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe he kau taki lotú ʻa ʻenau fanongonongo ʻa e fakamaau kiate kinautolu pē, koeʻuhi he naʻa nau kau ʻi he lotolotonga ʻo e “kau faʻa” ʻIsileli ʻo e “ngoue vaine” fakapuleʻanga ʻa Sihova ko ʻIsilelí. Ko e fua naʻe ʻamanekina ʻe Sihova mei he kau faʻa ko iá ko e tui ki hono ʻAló, ko e Mīsaia moʻoní. ʻI he ʻikai te nau maʻu ʻa e fua ko iá, naʻe fakatokanga ai ʻe Sīsū: “Kuo teʻeki koā ke mou lau ʻi he Tohitapú [ʻi he Sāme 118:​22, 23], ‘Ko e maka naʻe fakataleʻi ʻe he kau tufungá kuo hoko ʻo tuliki tauʻolunga. Ko e meʻa meia Sihova ia, pea fakaofo ki hotau matá.’ Ko ia ʻoku ou tala atu, ʻE toʻo meiate kimoutolu ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá, pea ʻe tuku ki ha kakai ʻoku fua ʻo taau mo iá. Pea ko ia te ne tō ki he maka ko iá ʻe mafesifesi. Ka ka ʻilonga ʻa ia ʻe tō ʻa e maká ki aí, ʻe laiki ia ke efu.”

Naʻe toki fakatokangaʻi leva ʻe he kau sikalaipé mo e houʻeiki taulaʻeikí ko e lea ʻa Sīsū ʻo kau kiate kinautolu, pea naʻa nau loto ke tāmateʻi ia, ʻa e “ʻea” totonú. Ko ia ko e monū ʻo e hoko ko e kau pule ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá naʻe ʻave ia meiate kinautolu ʻi honau tuʻunga ko ha puleʻangá, pea naʻe fakatupu ha puleʻanga foʻou ʻo e ‘kau faʻa ki he ngoue vainé,’ ʻa ia ʻe maʻu mei ai ʻa e ngaahi fua leleí.

Koeʻuhi naʻe ilifia ʻa e kau taki lotú ki he fuʻu kakaí, ʻa ia naʻa nau lau ʻa Sīsū ko ha palōfitá, naʻe ʻikai te nau feinga ke tāmateʻi ia ʻi he taimi ko ʻení. Mātiu 21:​28-46; Maake 12:​1-12; Luke 20:​9-19; Aisea 5:​1-7.

▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he ongo tamaiki ʻi he ʻuluaki talanoa fakatātā ʻa Sīsuú?

▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he “tauhi-ʻapí,” ko e “ngoue vainé,” ko e “kau faʻá,” ko e “kau tamaioʻeikí,” mo e “ʻeá” ʻi he talanoa fakatātā hono uá?

▪ Ko e hā naʻe hoko ki he ‘kau faʻa ʻo e ngoue vainé,’ pea ko hai te ne fetongi kinautolú?