Skip to content

Skip to table of contents

Fakafehuʻi ʻo Kau ki he ʻAukaí

Fakafehuʻi ʻo Kau ki he ʻAukaí

Vahe 28

Fakafehuʻi ʻo Kau ki he ʻAukaí

NAʻE meimei ʻosi ha taʻu ʻe taha talu mei hono maʻu ʻe Sīsū ʻa e Laka-Atu ʻo e 30 T.S. ʻI he aʻu mai ki he taimi ko ʻení, naʻe nofo pilīsone ai ʻa Sione Papitaiso ʻi ha ngaahi māhina. Neongo naʻá ne loto ke hoko ʻa ʻene kau ākongá ko e kau muimui ʻo Kalaisi, naʻe ʻikai ke hoko ʻo pehē ʻa kinautolu kotoa.

Naʻe haʻu leva kia Sīsū ha niʻihi ʻo e kau ākonga ko ʻeni ʻa Sioné lolotonga ʻene nofo pilīsoné, ʻo nau ʻeke: “Ko e hā ʻoku mau faʻa ʻaukai ai kimautolu mo e kau Fālesí, ka ko e kau ako ʻaʻaú ia ʻoku ʻikai te nau ʻaukai?” Naʻe ʻaukai ʻa e kau Fālesí ʻo tuʻo ua ʻi he uike ko e meʻa fakaouau ia ʻo ʻenau lotú. Pea naʻe angaʻaki nai ʻe he kau ākonga ʻa Sioné ʻa hono fai ʻa e meʻa tatau. Pea mahalo naʻa nau ʻaukai foki koeʻuhi ko e fakamamahi ki he nofo pilīsone ʻa Sioné pea nau fifili pe ko e hā ʻoku ʻikai ke kau ai ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú fakataha mo kinautolu ʻi he fakahāhā ko ʻeni ʻo e loto-mamahí.

ʻI hono talí naʻe fakamatalaʻi ʻe Sīsū: “ʻE lava ʻe he ngaahi kaumeʻa ʻo e tangata-taʻané ke fakamamahi, lolotonga ʻoku ʻiate kinautolu ʻa e tangata-taʻané? Kae tokaange ha taimi ʻe hiki meiate kinautolu ʻa e tangata-taʻané, pea te nau toki ʻaukai.”

Naʻe totonu ke manatuʻi ʻe he kau ākonga ʻa Sioné naʻe lave ʻa Sione tonu kia Sīsū ko e Tangata-Taʻané. Ko ia, ʻi he kei ʻi ai ʻa Sīsuú, ʻe fakakaukau ʻa Sione heʻikai feʻunga ke fai ha ʻaukai, pea naʻe pehē pē mo e kau ākonga ʻa Sīsuú. Ki mui mai, ʻi he pekia ʻa Sīsuú, naʻe mamahi mo ʻaukai ʻa ʻene kau ākongá. Ka, ʻi hono fokotuʻu ia mei he pekiá pea ʻalu hake ki hēvaní, naʻe ʻikai ke kei ʻi ai ha ʻuhinga ke nau ʻaukai ai ʻi he fakamamahi.

Ko hono hokó, naʻe fai ʻe Sīsū ʻa e ongo talanoa fakatātā ko ʻení: “Pea ʻoku ʻikai ha taha te ne monosi ha kofu motuʻa ʻaki ha konga tupenu foʻou; he ko e meʻa ʻoku monosi ʻakí ʻokú ne maikiikiʻi ʻa e kofu motuʻá, pea ʻoku hoko ai ha fuʻu mahae ʻoku lahi ange. Pea ʻoku ʻikai te nau ʻutu uaine foʻou ki he ngaahi hina leta ʻoku motuʻa; he ka pehē, ʻe mahae ʻa e ngaahi hiná pea mahua ai ʻa e uainé, ʻo maumau mo e hiná. Ka ʻoku nau ʻai uaine foʻou ki he ngaahi hina foʻou.” Ko e hā ʻa e kaunga ʻo e ongo talanoa fakatātā ko ʻení ki he ʻaukaí?

Ko e tokoni ʻeni ʻa Sīsū ki he kau ākonga ʻa Sione Papitaisó ke nau maʻu ʻa e mahino ʻoku ʻikai totonu ke ʻamanekina ʻe ha taha ʻe muimui ʻa Hono kau muimuí ki he ngaahi tōʻonga motuʻa ʻo e lotu faka-Siú, ʻo hangē ko e ʻaukai fakaeouaú. Naʻe ʻikai te ne haʻu ke ne monomono mo fakatolonga ʻa e ngaahi fokotuʻutuʻu motuʻa ki he lotú naʻe maikiiki pea naʻe teu ke liʻakí. Naʻe ʻikai ke ʻai ʻa e lotu faka-Kalisitiané ke ne fetāiaki mo e lotu faka-Siu ʻo e taimi ko iá mo hono ngaahi talatukufakaholo fakaetangatá. ʻIkai, heʻikai te ne hoko ʻo hangē ha konga tupenu foʻou kuo monosi ki ha tupenu motuʻa, pe ko e uaine foʻou ʻi ha hina leta motuʻa. Mātiu 9:​14-17; Maake 2:​18-22; Luke 5:​33-39; Sione 3:​27-29.

▪ Ko hai naʻa nau angaʻaki ʻa e ʻaukaí, pea ki he taumuʻa fē?

▪ Ko e hā naʻe ʻikai ke ʻaukai ai ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ʻi heʻene kei ʻiate kinautolú, pea ʻi he hili iá ko e hā naʻe pulia vave ai ʻa e tupuʻanga ʻo e ʻaukaí?

▪ Ko e hā ʻa e ongo talanoa fakatātā naʻe fai ʻe Sīsuú, pea naʻá na ʻuhinga ki he hā?