Skip to content

Skip to table of contents

Kai Fakataha mo ha Fālesi

Kai Fakataha mo ha Fālesi

Vahe 76

Kai Fakataha mo ha Fālesi

ʻI HE hili ʻa e tali ʻa Sīsū ki he kau fakaangá ʻa ia naʻa nau fehuʻia ʻa e matavai ʻo hono mālohi ke faitoʻo ha tangata naʻe ʻikai lava ʻo leá, naʻe fakaafeʻi leva ia ʻe ha Fālesi ki ha kai. Ki muʻa ke nau kaí, naʻe muimui ʻa e kau Fālesí ʻi he ouau ki hono fanofano honau ongo nimá ʻo aʻu ki honau tuiʻinimá. Naʻa nau fai ʻeni ʻi he ki muʻa mo e hili ʻo ha houa kai pea pehē ʻi he hikinga taki taha. Neongo naʻe ʻikai ke maumauʻi ʻe he talatukufakaholó ni ʻa e lao kuo tohi ʻa e ʻOtuá, ka naʻe hulu atu ia mei he meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá fekauʻaki mo e fakamaʻa fakaeouaú.

ʻI he ʻikai ke muimui ʻa Sīsū ki he talatukufakaholó ni, naʻe ʻohovale ai ʻa e tokotaha talitalí. Neongo naʻe ʻikai te ne leaʻaki ʻa ʻene ʻohovalé, naʻe ʻilo pē ia ʻe Sīsū peá ne pehē: “Vakai ā kimoutolu Falesi, ʻoku mou fufulu ʻa e tuʻa ipú mo e peletí, ka ko e loto ʻomoutolú ʻoku fokotuʻuniu ai ʻa e fakamālohi mo e faikovi. ʻA e kau taʻeloto! Ko ia naʻá ne ngaohi ʻa tuʻá, ʻikai naʻá ne ngaohi ʻa loto foki?”

Ko ia naʻe fakaeʻa ʻe Sīsū ʻa e mālualoi ʻa e kau Fālesí ʻa ia naʻa nau fanofano fakaeouau honau nimá kae ʻikai te nau fakamaʻa honau lotó mei he fulikivanú. Naʻá ne akonaki: “Meʻaʻofaʻaki ʻa e ngaahi meʻa ʻo loto, pea kuo maʻa leva ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kiate kimoutolu.” Naʻe totonu ʻenau foakí ke ueʻi ʻe ha loto-ʻofa, kae ʻikai ko ha holi ke maongo ki he niʻihi kehé ʻaki ʻenau fakangalingali māʻoniʻoní.

“ʻOiauē kimoutolu Fālesi,” naʻe hoko atu ʻe Sīsū, “he ʻoku mou ʻatu ki he siasí ʻa e vahe hongofulu ʻo hoʻomou minité mo e pēkanó mo e faʻahinga mohuku kai kehekehe, ka mou laka ʻi he fakamaau totonu mo e ʻofa fakaʻotuá! Naʻe totonu ke fai ʻeni, pea ʻoua naʻa liʻaki ʻena.” Ko e fiemaʻu ʻa e Lao ʻa e ʻOtuá ki ʻIsilelí ke nau totongi ʻa e vahe hongofulu ʻo e fua ʻoku maʻu mei he ngoué. Ko e minité mo e pēkanó ko ha fanga kiʻi ʻakau kai iiki ʻoku ngāueʻaki ki hono fakaifo ʻo e meʻakaí. Naʻa mo e fanga kiʻi ʻakau iiki taʻemahuʻingá ni naʻe tokanga ʻa e kau Fālesí ke totongi ha vahe hongofulu ki ai, ka naʻe fakahalaiaʻi kinautolu ʻe Sīsū ʻi heʻenau siʻaki ʻa e fiemaʻu naʻe mahuʻinga angé, ke fakahā ʻa e ʻofá, ngāueʻaki ʻa e anga-ʻofá, pea anga-fakanānā.

ʻI hono toe fakahalaiaʻi kinautolú, naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOiauē kimoutolu Fālesi, he ʻoku mou manako ke nofo ki muʻa ʻi he falelotú, mo e fakaʻapaʻapaʻia ʻi he malaʻe fakataú! ʻOiauē kimoutolu, he ʻoku mou hangē ko e ngaahi fonualoto ʻoku ʻikai hā, pea ʻoku mala ai ʻa e kakaí ʻo ʻikai te nau ʻilo!” Naʻe ʻikai hā mahino ʻenau taʻemaʻá. Ko e founga-lotu ʻa e kau Fālesí naʻe fakahāhā pē ki tuʻa kae ʻikai hano mahuʻinga ʻi loto! Naʻe fakatuʻunga ia ʻi he mālualoi.

ʻI he fanongo ki he ngaahi fakahalaia pehení, naʻe lāunga ai ha loea, ko ha taha ʻo e faʻahinga naʻe mataotao ʻi he Lao ʻa e ʻOtuá: “Tangataʻeiki, ʻi hoʻo lea peheé ʻokú ne tautea kimautolu foki.”

Naʻe fakakau foki ki ai ʻe Sīsū ʻa e kau mataotao ko ʻeni ʻi he Laó, ʻaki ʻene pehē: “ʻOiauē kimoutolu, ʻa e kau tufungalao, he ʻoku mou fakauta ki he kakaí ha ngaahi kavenga fuangataʻa, ka ʻoku ʻikai te mou ala ʻe kimoutolu ki he ngaahi kavenga ko iá ʻaki ha foʻi tuhu! ʻOiauē kimoutolu, he ʻoku mou langafaleʻi ʻa e ngaahi fonualoto ʻo e kau palōfitá, pea ko hoʻomou ngaahi kuí ia naʻe tāmateʻi kinautolú!”

Ko e ngaahi kavenga naʻe lave ki ai ʻa Sīsū ko e ngaahi talatukufakaholo talangutu pē, ka naʻe ʻikai fua ʻe he kau loeá ni ha kiʻi tuʻutuʻuni siʻi ai ʻe taha ke faingofua ange ki he kakaí. Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū naʻe aʻu pē ʻo nau loto ki hono fakapoongi ʻo e kau palōfitá, pea naʻá ne fakatokanga ai: “‘Ke ʻeke tāupau ki he toʻutangatá ni ʻa e toto kotoa ʻo e kau palōfitá, ʻa ia kuo lilingi talu e tanu pou ʻo māmaní, mei he toto ʻo ʻĒpelí, ʻo aʻu ki he toto ʻo Sākalaiá, ʻa ia naʻe tāmateʻi ʻi he vahaʻa ʻo e ʻōlitá mo e Fale Tapú.’ ʻIo, ʻoku ou tala atu, ʻe ʻeke tāupau ia ki he toʻutangata ko ení.”

Ko e māmani ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻa ia ʻoku malava ke huhuʻí naʻe kamata ʻaki ia ʻa e fanauʻi ʻo e fānau ʻa ʻĀtama mo ʻIví; ko ia ai, naʻe moʻui ʻa ʻĒpeli ʻi he “tanu pou ʻo māmaní.” Hili hono fakapoongi anga-fulikivanu ʻo Sākalaiá, naʻe fakaʻauha ai ʻe he kongakau Sīliá ʻa Siuta. Ka naʻe kikiteʻi ʻe Sīsū ha fakaʻauha kovi ange ʻi hono toʻutangata pē ʻoʻoná koeʻuhi ko e lahi ange ai ʻa e anga-fulikivanú. Naʻe hoko ʻa e fakaʻauhá ni ʻi he meimei taʻu ʻe 38 ki mui mai, ʻi he 70 T.S.

ʻI he hokohoko atu ʻa ʻene fakahalaiá, naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOiauē kimoutolu, ʻa e kau tufungalaó, he kuo mou ʻave ʻa e kī ʻo e potó, kuo ʻikai te mou hū ki ai kimoutolu, pea mou taʻofi ʻa kinautolu naʻe mei hū!” Ko e kau mataotao ko ʻeni ʻi he Laó naʻe pau ke nau fai honau fatongia ko e fakamatalaʻi ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá ki he kakaí, ʻo fakaava hono ʻuhingá. Ka naʻe ʻikai te nau fai ʻeni pea naʻe aʻu ʻo nau ʻave mei he kakaí ʻa e faingamālie ki hono maʻu ʻo e mahinó.

Naʻe ʻita lahi ʻa e kau Fālesí mo e kau mataotao fakaelaó kia Sīsū ʻi hono fakaeʻa pehē kinautolú. ʻI heʻene mavahe mei he falé, naʻa nau feinga ke fakafepakiʻi kakaha ia pea nafuiʻaki ia ʻa e ngaahi fehuʻi. Naʻa nau feinga ke tauheleʻi ia ke ne leaʻaki ha meʻa ʻe lava ke nau puke ai ia. Luke 11:​37-54; Teutalonome 14:22; Maika 6:8; 2 Kalonikali 24:​20-25.

▪ Ko e hā naʻe fakahalaiaʻi ai ʻe Sīsū ʻa e kau Fālesí mo e kau mataotao ʻi he Laó?

▪ Ko e hā ʻa e ngaahi kavenga naʻe hili ʻe he kau loeá ki he kakaí?

▪ Naʻe “tanu pou ʻa māmani” ʻanefē?