Skip to content

Skip to table of contents

Ko Hono Ui ʻo Mātiú

Ko Hono Ui ʻo Mātiú

Vahe 27

Ko Hono Ui ʻo Mātiú

ʻI HE hili pē ʻa e taimi siʻi mei hono fakamoʻui ʻa e tangata mamateá, naʻe ʻalu atu ʻa Sīsū mei Kāpaneume ki he Tahi Kālelí. Naʻe toe haʻu kiate ia ʻa e kakai tokolahi, pea naʻá ne kamata ke akoʻi kinautolu. ʻI heʻene ʻalú, naʻá ne sio kia Mātiu, ʻa ia naʻe toe ui ko Līvaí, ʻokú ne tangutu ʻi he fale tukuhaú. “Muimui kiate au,” ko e fakaafe ia naʻe fai ʻe Sīsuú.

ʻOku hā ngalingali naʻe ʻosi maheni ʻa Mātiu mo e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú, ʻo hangē pē ko Pita, ʻAnitelū, Sēmisi, mo Sioné ʻi he taimi naʻe ui ai kinautolú. Pea hangē ko kinautolú, naʻe tali vave ʻe Mātiu ʻa e fakaafé. Naʻá ne tuʻu hake, ʻo ne tuku ange ʻa hono ngaahi fatongia ko e tokotaha tānaki tukuhaú peá ne muimui kia Sīsū.

Ki mui mai, naʻe fai ʻe Mātiu ha fuʻu kātoanga kai ʻi hono falé, mahalo pē ko hono kātoangaʻi ʻa hono ui iá. Tānaki atu kia Sīsū mo ʻEne kau ākongá naʻe ʻi ai foki ʻa e kau takanga ki muʻa ʻo Mātiu. ʻI he tuʻunga fakalūkufuá naʻe taʻetokaʻi ʻa e kau tangatá ni ʻe honau kaungā Siú koeʻuhi naʻa nau tānaki tukuhau maʻá e ngaahi maʻu mafai Loma naʻe fehiʻanekiná. ʻIkai ngata aí, naʻa nau faʻa maʻu ʻi he founga taʻefaitotonu ʻa e paʻanga lahi ange mei he kakaí ʻi he paʻanga tukuhau naʻe totonu ke totongí.

ʻI hono fakatokangaʻi ʻe he kau Fālesí ʻa Sīsū ʻi he kātoangá fakataha mo e kakai peheé, naʻa nau ʻeke ange ki heʻene kau ākongá: “Ko e hā ʻoku kai fakataha ai hoʻomou faiakó mo e kau tānaki tukuhaú mo e kau angahalá?” ʻI he fanongo ʻa Sīsū ki he fehuʻí naʻá ne tali ki he kau Fālesí: “Ko e tangata faitoʻó ʻoku ʻikai maʻá e mālohí, ka maʻá e mahakí. Ka mou ʻalu ʻo kumi ki he ʻuhinga ʻo e meʻá ni, ‘Ko e meesí ʻoku ou tangi ki aí, ʻo ʻikai ko e feilaulaú.’ He naʻe ʻikai te u haʻu ke ui ʻa e anga-tonú, ka ko e angahalá.”

ʻOku ngalingali naʻe fakaafeʻi ʻe Mātiu ʻa e kau tānaki tukuhau ko ʻení ki hono ʻapí ke nau fanongo kia Sīsū pea maʻu ʻa e fakamoʻui fakalaumālie. Ko ia naʻe feohi ʻa Sīsū mo kinautolu ke tokoniʻi kinautolu ke nau maʻu ha vahaʻangatae lelei mo e ʻOtuá. Naʻe ʻikai ke taʻetokaʻi ʻe Sīsū ʻa e faʻahinga peheé, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he kau Fālesi fie māʻoniʻoní. Ka, ʻi hono ueʻi ia ʻe he manavaʻofá, ʻoku hangē naʻá ne fai ʻa e ngāue ko e toketā fakalaumālie kiate kinautolu.

Ko ia ai, ko hono fakahā ʻe Sīsū ʻa e meesí ki he kau angahalá ʻoku ʻikai ko hono fakatonuhiaʻi ʻo ʻenau ngaahi angahalá ka ko e fakahāhā ia ʻo e ngaahi ongoʻi tokanga tatau pē mo ia naʻá ne fakahāhā ki he faʻahinga naʻe puke fakaesinó. Ko e fakatātaá, manatuʻi ʻa ʻene mafao atu hono nimá ʻo ne ala ki he tangata kiliá, ʻo ne pehē: “ʻOku ou loto pē. Ke ke maʻa koe.” ʻOfa ke tau toe fakahāhā foki ʻa e meesí ʻaki ʻetau tokoniʻi ʻa e kakai ʻoku ʻi ai ʻenau fiemaʻú, tautefito ki hono tokoniʻi kinautolu ʻi he founga fakalaumālié. Mātiu 8:3; 9:​9-13; Maake 2:​13-17; Luke 5:​27-32.

▪ Naʻe ʻi fē ʻa Mātiu ʻi he sio ʻa Sīsū kiate iá?

▪ Ko e hā ʻa e ngāue naʻe fai ʻe Mātiú, pea ko e hā naʻe taʻetokaʻi ai ʻe he kau Siu kehé ʻa e kakai peheé?

▪ Ko e hā ʻa e lāunga naʻe fai ʻo fekauʻaki mo Sīsuú, pea ko e hā ʻa e tali naʻá ne fai ki aí?

▪ Ko e hā naʻe feohi ai ʻa Sīsū mo e kau angahalá?