Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Fehuʻia ʻo e Tuʻunga-Tamaí

Ko e Fehuʻia ʻo e Tuʻunga-Tamaí

Vahe 69

Ko e Fehuʻia ʻo e Tuʻunga-Tamaí

ʻI HE lolotonga ʻa e kātoangá, naʻe fakalalahi ʻa e fetalanoaʻaki ʻa Sīsū mo e kau taki Siú. “ʻOku ou ʻilo ko e hako ʻo ʻĒpalahame ʻa kimoutolu,” ko e lau ia ʻa Sīsuú, “ka ʻoku mou kumi ke tāmateʻi au, koeʻuhi ʻoku ʻikai ʻi homou lotó ʻa ʻeku akonakí. ʻOku ou lea ʻaki ʻa ia kuó u ʻiloʻi ʻi heʻeku Tamaí; pea ʻoku mou fai ʻa ia kuo mou ʻiloʻi ʻi hoʻomou tamaí.”

Neongo ʻa e ʻikai ke nau fakapapauʻi ʻa ʻenau tamaí, naʻe fakamahinoʻi ʻe Sīsū ko ʻenau tamaí ʻoku kehe ia mei heʻene tamaí. ʻI he taʻeʻilo pe ko hai ia naʻe ʻi he fakakaukau ʻa Sīsuú, ko e tali ʻeni ʻa e kau taki Siú: “Ko ʻemau tamaí ko ʻĒpalahame ia.” Naʻa nau fakakaukau ʻoku nau maʻu ʻa e tui tatau mo ʻĒpalahame, ʻa ia naʻe hoko ko e takanga ʻo e ʻOtuá.

Kae kehe, naʻe fakaʻohovaleʻi kinautolu ʻe Sīsū ʻaki ʻa e talí ni: “Kapau ko e fānau ʻa ʻĒpalahame kimoutolu, peʻi mou fai ʻa e ngaahi ngāue ʻa ʻĒpalahamé.” Ko hono moʻoní, ʻoku faʻifaʻitaki ha foha moʻoni ki heʻene tamaí. “Ka vakai, ʻoku mou feinga ke tāmateʻi au,” ko e lea ʻeni ʻa Sīsuú, “ʻa au ko e tangata kuó u tala kiate kimoutolu ʻa e moʻoní, ʻa ia naʻá ku fanongo ki ai mei he ʻOtuá. Talaʻehai ne fai ʻe ʻĒpalahame ha meʻa pehē.” Ko ia naʻe toe pehē ʻe Sīsū: “Ka ko kimoutolu ʻoku mou fai tuʻu ʻa e ngaahi ngāue ʻa hoʻomou tamaí.”

Naʻa nau kei taʻemaaʻusia pē pe ko hai naʻe lea ʻa Sīsū ʻo kau ki aí. Naʻa nau kei taukaveʻi pē ko e fānau fakalao kinautolu ʻa ʻĒpalahame, heʻenau pehē: “Talaʻehai kuo mau tupu feʻauaki kimautolu.” Ko ia ai, ʻi heʻenau taku ko e kau lotu moʻoni kinautolu hangē ko ʻĒpalahamé, naʻa nau fakamatematē: “ʻOku taha pē ʻemau Tamaí, ko e ʻOtuá.”

Ka ʻoku moʻoni, ko ʻenau tamaí ʻa e ʻOtuá? “Ka ne ko hoʻomou tamaí ʻa e ʻOtuá,” ko e tali ia ʻa Sīsuú, “pehē te mou ʻofa kiate au, he ko e ʻOtuá naʻá ku haʻu mei aí, pea ʻoku ou ʻi heni aí. ʻIo, ko ʻeku haʻú foki naʻe ʻikai ʻiate au, ka naʻe fekau mai au ʻe he ʻEne ʻAfió. Ko e hā ʻoku ʻikai ai te mou ʻilo hoku leʻó?”

Naʻe feinga ʻa Sīsū ke fakahā ki he kau taki lotú ni ʻa e ngaahi nunuʻa ʻo ʻenau fakafisingaʻi iá. Ka ʻi he taimi ko ʻení naʻá ne lea fakahangatonu leva: “Ko e tamai kuo mou tupu mei aí ko e Tēvolo, pea ko e ngaahi manako ʻo hoʻomou tamaí ʻoku mou loto ke faí.” Ko e faʻahinga tamai fēfē ʻa e Tēvoló? Naʻe fakapapauʻi ia ʻe Sīsū ko ha tokotaha tāmate-tangata peá ne toe pehē: “Ko e tokotaha loi ia pea ko e tamai ia ʻo e loí.” Ko ia naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Sīsū: “Ko ia kuo ʻo e ʻOtuá, ʻokú ne tali ʻa e ngaahi folofola ʻa e ʻOtuá. Ko hono ʻuhinga ē ʻoku ʻikai ai te mou talí, koeʻuhi ʻoku ʻikai ʻo e ʻOtuá ʻa kimoutolu.”

ʻI he ʻita tupu mei hono fakahalaiaʻi ʻe Sīsuú, naʻe tali nai ʻe he kau Siú: “Hono ʻikai moʻoni ʻa e lea ʻoku mau faí, ʻo pehē, ko e Samēlia koe, pea ʻoku ʻiate koe ha tēmeniō?” Ko e foʻi lea ko e “Samēliá” naʻe ngāueʻaki ia ke fakahāhā ʻa e manuki mo e luma, he naʻe fehiʻa ʻa e kau Siú he kakai Samēliá.

ʻI he ʻikai ke fai ha tokanga ki he lea manuki ko ʻeni fekauʻaki mo ʻene hoko ko ha Samēliá, naʻe tali ʻe Sīsū ʻo pehē: “Ko aú ʻoku ʻikai ha tēmeniō, kae kehe, ʻoku ou fakaʻapaʻapaʻia ʻeku Tamaí, pea ko kimoutolu pē ʻoku mou taʻefakalāngilangiʻi aú.” ʻI heʻene hoko atú, naʻe fai ʻe Sīsū ʻa e talaʻofa fakaʻohovalé ni: “Kapau kuo tauhi ʻeku leá ʻe ha taha, ʻe ʻikai ʻaupito te ne mamata ki he maté ʻo taʻengata.” Kae kehe, naʻe ʻikai ʻuhinga ʻa Sīsū, ko e faʻahinga kotoa pē kuo muimui ʻiate iá ʻe ʻikai te nau mamata moʻoni ki he maté. Ka, naʻá ne ʻuhingá heʻikai te nau mamata ki he fakaʻauha taʻengatá, pe “mate ʻangaua,” ʻa ia ʻoku ʻikai ha toetuʻu mei aí.

Kae kehe, naʻe fakaʻuhingahalaʻi ʻe he kau Siú ʻa e lea ʻa Sīsuú. Ko ia ai, naʻa nau pehē: “ʻĀua; kuo mau ʻilo ʻeni ʻoku ʻiate koe ha tēmeniō. Ko ʻĒpalahame naʻá ne pekia, pea mo e kau palōfitá; pea ko ʻeni ʻokú ke pehē ʻe koe, ‘Kapau kuo tauhi ʻeku leá ʻe ha taha, ʻe ʻikai ʻaupito te ne kamata ʻa e maté, ʻo taʻengata.’ He ʻokú ke lahi koā ʻi heʻetau tamai ko ʻĒpalahamé, ka kuo pekia ia? Pea kuo pekia mo e kau palōfitá. ʻOkú ke lau ko hai koe?”

ʻI he fetalanoaʻakí ni fakakātoa, naʻe mahino mai naʻe fakahanga ʻe Sīsū ʻa e kau tangatá ni ki he tefitoʻi moʻoni ko ia ia ʻa e Mīsaia naʻe talaʻofá. Ka ʻi he ʻikai te ne tali fakahangatonu ʻenau fehuʻí pe ko hai iá, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kapau te u fakahīkihikiʻi au ʻe au, ko e launoa hoku ongoongó. Ko ʻeku Tamaí ia ʻokú ne fakahīkihikiʻi aú, ʻa ʻEne ʻAfió ʻa ia ʻoku mou pehē, ko homou ʻOtuá ia; ka talaʻehai kuo mou ʻiloʻi ia. Ka ko aú ʻoku ou lāuʻilo ia. ʻIo, kapau te u pehē ʻoku ʻikai te u ʻilo ia, tā te u tatau mo kimoutolu, ko e loi.”

Naʻe hoko atu ʻe Sīsū, ʻo ne toe lave ki he tangata anga-tonu ko ʻĒpalahamé, ʻi heʻene pehē: “Ko ʻĒpalahame ko hoʻomou tamaí, naʻá ne hākailangitau ʻi heʻene ʻilo te ne mamata ki hoku ʻahó, pea naʻá ne mamata ki ai, ʻo ne fiefia.” ʻIo, ʻaki ʻa e mata ʻo e tuí, naʻe fakatuʻotuʻa atu ai ʻa ʻĒpalahame ki he hoko mai ʻa e Mīsaia naʻe talaʻofá. ʻI heʻenau taʻetuí, naʻe tali mai ʻe he kau Siú: “Kuo teʻeki ke ke nimangofulu taʻu, pea kuó ke mamata koā kia ʻĒpalahame?”

“Ko au ē, ko au ē, ʻoku ou tala atu,” ko e tali ia ʻa Sīsuú, “teʻeki ke fanauʻi ʻa ʻĒpalahamé, kuó u ʻi ai.” Ko ia, naʻe lave ʻa Sīsū ki heʻene moʻui ki muʻa pea toki hoko ko e tangatá ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha laumālie māfimafiʻia ʻi hēvani.

ʻI he ʻita tupu mei he taukaveʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene moʻui ki muʻa ʻia ʻĒpalahamé, naʻe toʻo maka ʻa e kau Siú ke toloʻaki ia. Ka naʻá ne toitoi peá ne mavahe mei he temipalé ʻo ʻikai ha lavea. Sione 8:​37-59; Fakahā 3:14; 21:8.

▪ Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ko ia mo hono ngaahi filí ʻoku nau tamai kehekehe?

▪ Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e ui ʻe he kau Siú ʻa Sīsū ko ha Samēliá?

▪ ʻI he ʻuhinga fē naʻe ʻuhinga ki ai ʻa Sīsū ko hono kau muimuí ʻe ʻikai ʻaupito te nau mamata ki he maté?