Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Kai Efiafi ʻo e Fakamanatú

Ko e Kai Efiafi ʻo e Fakamanatú

Vahe 114

Ko e Kai Efiafi ʻo e Fakamanatú

ʻI HE hili hono fufulu ʻe Sīsū ʻa e vaʻe ʻo ʻene kau ʻaposetoló, naʻá ne lave ki he Sāme 41:​9, ʻo ne pehē: “Ko ia ʻoku kai ʻeku maá kuó ne hiki hono muivaʻé kiate au.” Pea ʻi he hoko ʻo mamahi hono lotó, naʻá ne fakamatala ange: “Ko e toko taha ʻiate kimoutolu te ne lavakiʻi au.”

Naʻe kamata ke loto-mamahi ʻa e kau ʻaposetoló ʻo nau pehē taha taha kia Sīsū: “ʻOku ʻikai nai ko au, ʻe?” Naʻa mo Siutasi ʻIsikaliote naʻá ne kau ʻi he ʻeke ʻo e fehuʻi ko ʻení. Ko Sione, ʻa ia naʻá ne tokoto he tafaʻaki ʻo Sīsuú ʻi he tēpilé, naʻá ne falala ki he fatafata ʻo Sīsuú mo ne ʻeke ange: “ʻEiki, ko hai ia?”

“Ko e toko taha pē ʻo e kau hongofulumāuá, ʻa ia ʻoku ala fakataha mo au ki he tisí,” ko e tali ia ʻa Sīsuú. “He ʻoku moʻoni ko e mole ʻa e Fanautama ʻa tangatá, ʻoku hangē ko ia kuo tohi maʻaná, ka ʻoiauē ʻa e tangata ko iá, ʻa ia te ne lavakiʻi ʻa e Fanautama ʻa tangatá! Ne ngutuhuaange ki he tangata ko iá ʻo ka ne ʻikai fanauʻi.” ʻI he hili iá, naʻe toe hū ʻa Sētane kia Siutasi, ʻo fakaʻaongaʻi ʻa e fakaava atu ʻa hono lotó, ʻa ia kuo hoko ʻo fulikivanu. Ki mui ʻi he pō ko iá, naʻe feʻungamālie hono ui ai ʻe Sīsū ʻa Siutasi ko e “hako ʻo malá.”

Naʻe tala leva ʻe Sīsū kia Siutasi: “Fai vave ange ʻa e meʻa ʻokú ke faí.” Naʻe ʻikai ke mahino ki he kau ʻaposetolo kehé pe ko e ʻuhinga ʻa Sīsū ki he hā. Naʻe fakakaukau ʻa e niʻihi ʻo pehē koeʻuhi ko Siutasi naʻá ne tauhi ʻa e puha paʻangá, ko e tala ʻe Sīsū kiate ia ke: “Fakatau muʻa ʻa e ngaahi meʻa kuo teʻeki ke tau maʻu ki he kātoangá,” pe ʻoku totonu ke ne ʻalu ʻo ʻave ha meʻa ki he kakai masivá.

ʻI he ʻalu ʻa Siutasí, naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ha kātoanga foʻou ʻaupito, pe fakamanatu, mo ʻene kau ʻaposetolo anga-tonú. Naʻá ne toʻo ha foʻi mā, ʻo fai ha lotu fakafetaʻi, peá ne pakipaki ia, ʻo ne ʻoange kiate kinautolu mo ne pehē: “Toʻo ʻo kai.” Naʻá ne fakamatala: “Ko hoku sinó ʻeni, ʻa ia ʻoku foaki koeʻuhi ko kimoutolu. Mou hanganaki fai ʻeni ko hoku fakamanatu.”

ʻI he hili ʻa e kai ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi he maá, naʻe toʻo ʻe Sīsū ha ipu uaine, ʻoku hā mahino ko e ipu ia hono fā naʻe ngāueʻaki ʻi he Laka-Atú. Naʻá ne toe fai mo e lotu fakafetaʻi ki ai, pea ʻoatu ia kiate kinautolu, ʻo ne kole ke nau inu ia, peá ne pehē: “Ko e ipú ni ko e fuakava foʻou ia ʻoku faiʻaki hoku totó, ʻa ia ʻoku lilingi koeʻuhi ko kimoutolu.”

Ko hono moʻoní, ko e fakamanatu ʻeni ʻo e pekia ʻa Sīsuú. ʻE toutou fai ia ʻi he taʻu taki taha ʻi Nīsani 14, ʻo hangē ko e lea ʻa Sīsuú, ko e fakamanatu kiate ia. ʻE fakamanatuʻi ʻe he meʻá ni kiate kinautolu te nau fai ʻa e fakamanatú ʻa e meʻa ko ia kuo fai ʻe Sīsū mo ʻene Tamai fakahēvaní ke tokonaki mai ha haoʻanga ki he faʻahinga ʻo e tangatá mei he fakahalaia ko e maté. Ko e kātoanga ko ʻení te ne fetongi ʻa e Laka-Atú ki he kau Siu naʻa nau hoko ko e kau muimui ʻo Kalaisí.

Ko e fuakava foʻoú, ʻa ia naʻe kamata ke ngāueʻi ia ʻi he taʻataʻa ʻo Sīsū ne lilingí, naʻá ne fetongi ʻa e Lao fuakava motuʻá. Naʻe fakalaloa ai ʻa Sīsū Kalaisi ki he tafaʻaki ʻe ua​—ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ko e ʻOtua ko Sihová, pea ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ko e toko 144,000 ʻo e kau Kalisitiane fanauʻi ʻe he laumālié. Tuku kehe ʻa e tokonaki ki he fakamolemole ʻo e ngaahi angahalá, naʻe toe fakaʻatā ʻi he fuakavá ni ki hano faʻu ʻo ha puleʻanga fakahēvani ʻo e kau tuʻi-taulaʻeiki. Mātiu 26:​21-​29; Maake 14:​18-25; Luke 22:​19-23; Sione 13:​18-30; 17:12; 1 Kolinito 5:7.

▪ Ko e hā ʻa e kikite ʻi he Tohitapú naʻe lave ki ai ʻa Sīsū ʻo fekauʻaki mo ha kaungāmeʻa, pea ko e hā hono fakahoko naʻá ne ʻai ki aí?

▪ Ko e hā naʻe loto-mamahi lahi ai ʻa e kau ʻaposetoló, pea ko e hā naʻe ʻeke ʻe he tokotaha taki taha ʻo kinautolu?

▪ Ko e hā naʻe tala ʻe Sīsū kia Siutasi ke ne faí, ka naʻe anga-fēfē hono fakaʻuhingaʻi ʻe he toenga ʻo e kau ʻaposetoló ʻa e ngaahi lea ko iá?

▪ Ko e hā ʻa e kātoanga naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻi he hili ʻa e ʻalu ʻa Siutasí, pea ko e hā hono taumuʻá?

▪ Ko hai ʻa e ongo tafaʻaki ʻi he fuakava foʻoú, pea ko e hā ʻoku fakahoko ʻe he fuakavá?