Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Kumi ki he Faʻahinga Kuo Molé

Ko e Kumi ki he Faʻahinga Kuo Molé

Vahe 85

Ko e Kumi ki he Faʻahinga Kuo Molé

NAʻE vēkeveke ʻa Sīsū ke kumi mo maʻu ʻa kinautolu te nau anga-fakatōkilalo ʻo tauhi ʻa e ʻOtuá. Ko ia naʻá ne kumi atu mo lea ki he tokotaha kotoa pē ʻo kau ki he Puleʻangá, kau ai mo e kau angahala ongoongoa he faikoví. Ko e faʻahinga pehení naʻa nau ʻunuʻunu ofi ke fanongo kiate ia.

ʻI he vakai ki he meʻá ni, naʻe fakaangaʻi ʻe he kau Fālesí mo e kau sikalaipé ʻa Sīsū ko ʻene feohi mo e kakai ʻa ia naʻa nau lau ʻoku taʻetāú. Naʻa nau muhu: “Ko e sianá ni ʻokú ne tali ʻa e kau angahalá mo ne keinanga mo kinautolu.” Ko ha toki meʻa māʻulalo ē kiate kinautolu! Naʻe ʻai ʻe he kau Fālesí mo e kau sikalaipé ʻa e kakai lāuvalé ʻo hangē ha ʻuli ʻi honau ʻaofi vaʻé. Ko hono moʻoní, naʻa nau ngāueʻaki ʻa e kupuʻi lea faka-Hepelū ko e ‛am ha·’aʹrets, “kakai ʻo e fonuá [kelekele],” ke fakahā ʻenau paetaku ki he faʻahinga peheé.

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, naʻe feangainga ʻa Sīsū mo e tokotaha kotoa pē ʻaki ʻa e fakaʻapaʻapa, anga-ʻofa, mo e manavaʻofa. Ko hono olá, ko e tokolahi ʻo e faʻahinga ʻi he tuʻunga māʻulalo ko ʻení, kau ai mo e faʻahinga naʻe ʻiloa ʻi heʻenau toutou faihalá, naʻa nau vēkeveke ke fanongo kiate ia. Ka naʻe fēfē ʻa e fakaanga ʻa e kau Fālesí kia Sīsū ʻo kau ki heʻene ʻosi-ʻosi-ivi maʻá e faʻahinga naʻa nau lau ʻoku taʻetāú?

Naʻe tali ʻe Sīsū ʻenau fakafepakí ʻaki hono ngāueʻaki ha talanoa fakatātā. Naʻá ne lea mei he anga ʻo e fakakaukau ʻa e kau Fālesí, ʻa ia naʻe pehē ʻoku nau māʻoniʻoni pea ʻoku nau malu ʻi he lotoʻā ʻa e ʻOtuá, lolotonga ia kuo ʻalu hē ʻa e kau ‛am ha·’aʹrets fakafehiʻanekiná pea ʻoku nau ʻi ha tuʻunga mole. Fanongo ki heʻene ʻeké:

“Tau lau ko e tokotaha ʻiate kimoutolu, ko e tangata, ʻoku ʻi ai ʻene fanga sipi ʻe toko teau pea kuo mole hanau taha, ʻikai te ne tuku ʻa e toko hivangofulu ma hivá ʻi he toafá, ka ne ʻalu ʻo kumi ʻa ia kuo molé kaeʻoua ke ne ʻilo ʻa e toko taha ko iá? Pea ka ʻilo leva ia, te ne fiefia, mo fua ia ʻi hono uma ʻoʻoná. Pea ʻi heʻene aʻu ki ʻapí, te ne fakataha hono kaungāmeʻá, mo hono kaungāʻapí, mo ne pehē kiate kinautolu, ‘Tau fakafiefia, he kuó u ʻilo ʻeku sipi naʻe molé.’”

Naʻe ʻai leva ʻe Sīsū ʻa e ʻuhinga ki heʻene talanoá, ʻo ne fakamatalaʻi: “Tala atu, ʻe pehē ha fiefia ʻi he langí ʻi he fakatomala ʻa ha foʻi angahala ʻe toko taha, ʻio, ʻo hulu atu ʻi ha toko hivangofulu ma hiva faitotonu, ʻa ia ʻoku ʻikai haʻanau meʻa ke fakatomala ai.”

Ko e kau Fālesí naʻa nau lau ko kinautolu ko e kau māʻoniʻoni ʻa ia ʻoku ʻikai fiemaʻu kiate kinautolu ʻa e fakatomalá ia. ʻI hono fakaangaʻi ʻe ha niʻihi ʻo kinautolu ʻa Sīsū ʻi ha taʻu ʻe ua ki muʻa heni ʻi heʻene kai mo e kau tānaki tukuhaú mo e kau angahalá, naʻá ne tala kiate kinautolu: “Naʻe ʻikai te u haʻu ke ui ʻa e anga-tonú, ka ko e angahalá.” Ko e kau Fālesi fiemāʻoniʻoní, ʻa ia naʻe ʻikai te nau ʻilo hono fiemaʻu ke nau fakatomalá, naʻe ʻikai ha fiefia ʻi he langí koeʻuhi ko kinautolu. Ka ko e kau angahala fakatomala moʻoní naʻa nau ʻoatu ia.

ʻI hono ʻai ke mālohi ange ʻa e poini ko ia ko hono toe maʻu mai ʻo e kau angahala naʻe molé ko ha meʻa fakatupunga fiefia lahi iá, naʻe toe tala ʻe Sīsū ha toe talanoa fakatātā ʻe taha. Naʻá ne pehē: “Tau lau ko ha tokotaha kehe, ko ha fefine, ʻoku ʻi ai ʻene paʻanga kapa ʻe hongofulu, pea ka mole ha foʻi paʻanga kapa ʻe taha, ʻikai te ne tutu ha māma, pea tafi ʻa e falé, ʻo kumi fakamātoato kaeʻoua ke ʻilo? Pea ʻi heʻene ʻilo levá te ne fakataha ʻa e kau fefine ʻoku nau kaumeʻá, mo e kaungāʻapí, mo ne pehē, ‘Tau fakafiefia, he kuó u ʻilo ʻa e paʻanga kapa naʻe molé.’”

Naʻe ʻoatu leva ʻe Sīsū ha ʻuhinga meimei tatau. Naʻá ne hoko atu ʻo pehē: “Tala atu, ʻe hoko ha fiefia pehē ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kau ʻāngelo ʻa e ʻOtuá ʻi he fakatomala ʻa ha foʻi angahala ʻe toko taha.”

Ko e toki meʻa fakaofo ē ʻa e tokanga anga-ʻofa ʻa e kau ʻāngelo ʻa e ʻOtuá ki hono toe maʻu mai ʻo e kau angahala naʻe molé! ʻOku tautefito ʻene peheé koeʻuhi ko e faʻahinga naʻe ʻi he tuʻunga māʻulalo mo taʻetokaʻi ko ʻení, ʻa e ‛am ha·’aʹrets, ne faifai atu pē ʻo nau hoko ki he tuʻunga ke hoko ko ha mēmipa ʻi he Puleʻanga fakahēvani ʻo e ʻOtuá. Ko hono olá, naʻa nau maʻu ha tuʻunga ʻi hēvani ʻo māʻolunga ange ʻi he kau ʻāngeló! Ka ʻi he ʻikai te nau ongoʻi meheka pe taʻetokaʻí, ʻoku houngaʻia anga-fakatōkilalo ʻa e kau ʻāngeló ʻi he moʻoniʻi meʻa ko e kau tangata angahalaʻia ko ʻení kuo nau fehangahangai mo lavaʻi ʻa e ngaahi tuʻunga ʻi he moʻuí ʻa ia ʻe teuteuʻi ai kinautolu ke hoko ko e ngaahi tuʻi mo e kau taulaʻeiki fakahēvani manavaʻofa mo mohu meesi. Luke 15:​1-10; Mātiu 9:13; 1 Kolinito 6:​2, 3; Fakahā 20:6.

▪ Ko e hā ʻa e ʻuhinga naʻe feohi ai ʻa Sīsū mo e kau faiangahala ʻiloá, pea ko e hā ʻa e fakaanga naʻá ne tohoaki mei he kau Fālesí?

▪ Naʻe anga-fēfē ʻa e vakai ʻa e kau Fālesí ki he kakai lāuvalé?

▪ Ko e hā ʻa e ongo talanoa fakatātā naʻe ngāueʻaki ʻe Sīsuú, pea ko e hā ʻe lava ke tau ako mei aí?

▪ Ko e hā naʻe fakaofo ai ʻa e fiefia ʻa e kau ʻāngeló?