Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Ngaahi Foʻi Maá mo e Lēvaní

Ko e Ngaahi Foʻi Maá mo e Lēvaní

Vahe 58

Ko e Ngaahi Foʻi Maá mo e Lēvaní

NAʻE fakatahataha ʻa e fuʻu kakaí kia Sīsū ʻi Tikapolusi. Ko e tokolahi naʻa nau fononga mamaʻo mai ki he potu fonua ko ʻení naʻe tokolahi ai ʻa e kau Senitailé ke fanongo kiate ia pea ke faitoʻo honau ngaahi mahakí. Naʻa nau ʻomi ha ngaahi kato lalahi, pe ngaahi kato tāpuni, ʻa ia naʻa nau faʻa ngāueʻaki ki hono faʻo ai ʻenau ʻū meʻa ʻi heʻenau fononga holo he ngaahi feituʻu ʻo e Senitailé.

Kae kehe, naʻe faifai atu, naʻe ui ʻe Sīsū ʻene kau ākongá peá ne pehē: “ʻOku langa hoku fatú ʻi he ʻofa ki he kakaí ni, he ko e ʻaho ʻe tolu ʻeni mo ʻenau nofo mai, pea ʻoku ʻikai haʻanau meʻatokoni; pea kapau te u tukuange kinautolu ke ʻalu fiekaia ki honau ngaahi ʻapí, te nau pongia ʻi he halá. Kaeʻumaʻā, ko honau niʻihi kuo haʻu mamaʻo.”

“ʻE faʻa maʻu mei fē heni ʻi he lalá ha ngaahi foʻi mā ke totofu ai ʻa e kakaí ni?” ko e fehuʻi ia ʻa e kau ākongá.

Naʻe fehuʻi atu ʻe Sīsū: “ʻOku fiha hoʻomou foʻi maá?”

“ʻOku fitu,” ko ʻenau talí ia, “mo e ngaahi mataʻi ika.”

Naʻá ne fekau leva ki he kakaí ke nau tākoto atu he manafá, naʻe toʻo leva ʻe Sīsū ʻa e ngaahi foʻi maá mo e ngaahi mataʻi iká, peá ne lotu ki he ʻOtuá, peá ne pakipaki kinautolu, ʻo ne ʻave ia ki heʻene kau ākongá. Naʻa nau tufotufa leva ia ki he kakaí, ʻo nau kai ʻo mākona kotoa ai. ʻI he hili iá, naʻe tānaki leva ʻa e toengá, naʻe fonu ai ʻa e kato lalahi ʻe fitu, neongo ko e kakai tangata ʻe toko 4,000 nai, pea pehē ki he kakai fefine mo e fānau, naʻa nau kaí!

Naʻe tuku ange leva ʻe Sīsū ʻa e fuʻu kakaí, peá ne heka ki ha vaka mo ʻene kau ākongá, pea nau kolosi ki he kauvai fakahihifo ʻo e Tahi Kālelí. ʻI hení naʻe fakataha ai ʻa e kau Fālesí, pea kau mai ki ai mo e kau mēmipa ʻo e kautaha lotu ʻa e kau Sātusí, ʻo nau feinga ke ʻahiʻahiʻi ʻa Sīsū ʻaki hano kole kiate ia ke ne fakaʻaliʻali ha fakaʻilonga mei he langí.

ʻI heʻene ʻilo ʻenau feinga ke ʻahiʻahiʻi iá, naʻe tali atu ʻe Sīsū: “Tokaange ha efiafi ʻoku mou pehē, ‘ʻE ʻafua, he ʻoku kulokula ʻa e langí’; pea tokaange ha pongipongi ʻoku mou pehē, ‘ʻE ʻalotāmaki ʻa e ʻahó ni, he ʻoku kulokula kae fetautauʻi ʻa e langí.’ ʻOku mou vavanga ki he mata ʻo e langí, ka ko e ngaahi fakaʻilonga kuongá ʻoku ʻikai te mou lava.”

ʻI he meʻa ko iá, naʻe ui ai kinautolu ʻe Sīsū ko ha toʻutangata faikovi mo feʻauaki peá ne fakatokangaʻi ai kinautolu, hangē ko ia naʻá ne tala ki he kau Fālesí ki muʻá, ʻe ʻikai ha fakaʻilonga ʻe ʻoange kiate kinautolu tuku kehe ʻa e fakaʻilonga ʻo Sioná. ʻI heʻenau mavahé, naʻá ne heka leva mo ʻene kau ākongá ʻo nau taumuʻa fakahangatonu ki Petesaita ʻi he kauvai fakatokelau hahake ʻo e Tahi Kālelí. Naʻe ofo ʻa e kau ākongá ʻi heʻenau ʻilo kuo ngalo ʻiate kinautolu ke ʻave ha maá, he ko e foʻi mā pē ʻe taha naʻa nau ō mo iá.

ʻI heʻene manatuʻi ʻa ʻene fepaki mo e kau Fālesí pea pehē ki he kau Sātusi ʻa ia ko e kau poupou ʻo Hēlotá, naʻá ne pehē: “Mou ʻā, ʻo vakai, telia ʻa e lēvani ʻa e kau Fālesí, pea mo e lēvani ʻa Hēlotá.” ʻOku hā mahino naʻe ʻai ʻe he lave ko ia ʻo kau ki he lēvaní ke fakakaukau ai ʻa e kau ākongá ia naʻe ʻuhinga ʻa Sīsū ki he ngalo ʻiate kinautolu ke ʻave ha maá, he naʻa nau kamata fekīhiaki ʻi he meʻa ko iá. ʻI hono fakatokangaʻi ʻenau taʻemahinó, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko e hā ʻoku mou fealēleaʻaki ai koeʻuhi ʻoku ʻikai haʻamou ngaahi foʻi mā?”

Naʻe toki ʻosi atu pē hono tokonaki fakaemana mai ʻe Sīsū ha mā maʻá e kakai ʻe laui afe, ʻa ia naʻe fakahoko ʻa e mana ko iá ʻi he ʻaho pē ʻe taha pe ua nai ki muʻá. Naʻe totonu pē ke nau ʻilo naʻe ʻikai te ne tokanga ki he ʻikai ha ngaahi foʻi mā fakamatelié. “ʻOku ʻikai te mou manatu,” ko ʻene fakamanatu ia kiate kinautolú, “ko e taimi naʻá ku pakipaki ai ʻa e foʻi mā ʻe nima maʻá e toko nima afé, ko e fihaʻi kato fakahunga naʻe ʻomí, kuo pito ʻi he ngaahi mapakipakiʻi maá?”

“Ko e hongofulu mā ua,” ko ʻenau talí ia.

“ʻIo mo ʻeku pakipaki ʻa e mā ʻe fitu maʻá e toko fā afé, naʻe feʻunga mo e kato ʻe fiha ʻa e mapakipakiʻi mā naʻa mou ʻomí?”

“Ko e fitu,” ko ʻenau talí ia.

“Kuo teʻeki koā ke mahino kiate kimoutolu?” ko e fehuʻi atu ia ʻa Sīsuú. “ʻOku fēfē nai ʻene taʻemahino kiate kimoutolu naʻe ʻikai ko ʻeku lea atu ki ha ngaahi foʻi mā? Ka ke mou vakai telia ʻa e lēvani ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí.”

Naʻe toki maʻu leva ʻe he kau ākongá ʻa e ʻuhingá. Ko e lēvaní, ko ha meʻa ia ʻokú ne fakatupunga ʻa e palapalangia ʻa ha meʻa peá ne fakatupu mo e maá, ʻa ia ko ha lea naʻe faʻa ngāueʻaki ke ʻuhinga ki he fakameleʻi. Ko ia naʻe mahino leva ki he kau ākongá naʻe ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa e lea fakatātā, ʻa ia ko ʻene fakatokanga kiate kinautolu ke nau maluʻi kinautolu mei he “akonaki ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí,” ʻa ia ʻoku iku atu ʻa e akonaki ko iá ki he fakameleʻi. Maake 8:​1-21; Mātiu 15:​32–16:12.

▪ Ko e hā naʻe ō ai ʻa e kakaí mo e ngaahi kato lalahi faʻoʻanga meʻá?

▪ Hili ʻenau mavahe mei Tikapolusí, naʻe fononga ʻa Sīsū he vaká ki fē?

▪ Ko e hā ʻa e taʻemahino naʻe ʻi he kau ākongá fekauʻaki mo e lea ʻa Sīsū ʻo kau ki he lēvaní?

▪ Naʻe ʻuhinga ʻa Sīsū ki he hā heʻene pehē “ʻa e lēvani ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí”?