Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Talanoa ki ha Foha Naʻe Molé

Ko e Talanoa ki ha Foha Naʻe Molé

Vahe 86

Ko e Talanoa ki ha Foha Naʻe Molé

ʻI HE toki ʻosi atu pē ʻene talanoa ki he kau Fālesí ha ongo talanoa fakatātā ʻo fekauʻaki mo hono toe maʻu ha sipi naʻe molé mo e paʻanga kapa naʻe molé, naʻe hoko atu leva ʻa Sīsū ki ha talanoa fakatātā ʻe taha. Naʻe fekauʻaki ʻeni ia mo ha tamai ʻofa mo ʻene angafai ki hono ongo foha, ʻa ia naʻe ʻi ai hona mele mamafa taki taha.

ʻUluakí, ko e foha siʻisiʻí, ko e tokotaha tefito ia ʻi he talanoa fakatātaá. Naʻá ne maʻu hono ʻinasi, ʻa ia naʻe ʻoange taʻetoumoua kiate ia ʻe heʻene tamaí. Naʻá ne mavahe leva mei ʻapi pea hoko ʻo kau ki he founga moʻui taʻetaau ʻaupito. Ka ke fanongo ki hono fai ʻe Sīsū ʻa e talanoá, pea vakai ange pe te ke ʻilo pe ko hai ʻoku fakatātaaʻi ʻe kinautolú.

“Tokua naʻe ai ha tangata,” ko e kamata ia ʻa Sīsuú, “mo hono ongo foha ʻe toko ua. Pea pehē ʻe he tehiná ki heʻene ʻeikí, ‘ʻAlā tamai, vaheʻi mai muʻa hoku ʻinasi ʻi he koloá.’ Peá ne tufa [ʻe he tamaí] kiate kinaua ʻio mo e meʻa kotoa naʻe tauhi ʻaki siʻene moʻuí.” Ko e hā naʻe faiʻaki ʻe he foha siʻisiʻí ʻa e meʻa naʻá ne maʻú?

“Pea,” naʻe pehē ʻe Sīsū, “hili ʻa e ngaahi ʻaho​—naʻe ʻikai loko lahi​—naʻe tānaki ʻe he tehiná ʻene meʻa kotoa, ʻo ne hiki ki ha fonua mamaʻo, pea ʻi he potu ko iá naʻá ne tolovekaʻaki ʻene koloá ʻi heʻene moʻui fakalusá.” Ko hono moʻoní, naʻá ne fakamoleki ʻene paʻangá ʻi he nonofo mo e kau paʻumutú. Ki mui mai ai naʻe hoko ha ngaahi taimi faingataʻa, ʻo hangē ko ia naʻe hoko atu ki ai ʻa e lave ʻa Sīsuú:

“Pea ʻi he faifai pea ʻosi atu ʻene meʻa kotoa, ʻiloange naʻe honge vale ʻa e fonua ko iá, pea naʻa mo ia naʻá ne kamata masiva meʻakai. Peá ne ʻalu ia ʻo nofo ki ha tokotaha, ko e tangata totonu ʻo e fonua ko iá, peá ne fekau ia ke ʻalu ki heʻene ngoueʻangá, ʻo tauhi ʻene fanga puaká. Peá ne moʻu fakaʻamu ki he ngaahi foʻi pīni naʻe kai ʻe he fanga puaká ke ne mānavaʻaki, he naʻe ʻikai ke ʻoange ʻe ha taha haʻane meʻa.”

Ko ha toki meʻa māʻulalo ē ʻa hono kouna kita ʻe hoto tuʻungá ke tauhi ʻa e fanga puaká, koeʻuhi he ko e fanga monumanu ko ʻení naʻe taʻemaʻa fakatatau ki he Laó! Ka ko e meʻa fakamamahi lahi taha ki he fohá ko e langa feʻola ʻo e fiekaiá ʻo fakatupunga ai ia ke ne holi ki he meʻakai naʻe fafangaʻaki ʻa e fanga puaká. Koeʻuhi ko ʻene tuʻutāmaki lahí, naʻe pehē ʻe Sīsū, “pea foki mai hono lotó.”

ʻI he hoko atu ʻene talanoá, naʻe fakamatala ʻe Sīsū: “Peá ne pehē [kiate ia tonu pē], ‘ʻE taʻingaā ʻa e kau ngāue totongi ʻa ʻete ʻeikí ʻoku fokotuʻu ʻenau toenga kaí, ka ko kita ʻokú te mate ʻi heni ʻi he hongé! Kau tuʻu muʻa ʻo ʻalu ki heʻeku tamaí, peá u pehē kiate ia: “ʻAlā tamai, kuó u fai angahala ki he langí, kae tautonu kiate koe. ʻOku ʻikai te u kei taau ke lau ko ho foha. Ka ke fai kiate au ʻo hangē ko ha taha ʻi hoʻo kau ngāue totongí.”’ Peá ne tuʻu pē ʻo ʻalu ki heʻene ʻeikí.”

Ko ha meʻa ʻeni ke fakakaukau ki ai: Kapau naʻe fakafepaki ʻene tamaí kiate ia peá ne kaila ʻita kiate ia ʻi heʻene mavahe atu mei he ʻapí, ngalingali ʻe ʻikai ke huʻufataha pehē ʻa e fakakaukau ia ʻa e fohá ki he meʻa ʻoku totonu ke ne faí. Naʻe mei fili nai ia ke foki pē ʻo kumi ha ngāue ʻi ha feituʻu kehe ʻi hono fonua totonú ke ʻoua te ne toe fetaulaki mo ʻene tamaí. Kae kehe, naʻe ʻikai ke ʻi ai ha faʻahinga fakakaukau pehē ʻe hū ki heʻene fakakaukaú. Ko e feituʻu naʻá ne loto ke ʻi aí ko ʻapi pē!

ʻOku hā mahino, ko e tamai ʻi he talanoa fakatātā ʻa Sīsuú ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa ʻetau Tamai fakahēvani anga-ʻofa mo manavaʻofá, ko e ʻOtua ko Sihová. Pea mahalo ʻokú ke fakatokangaʻi foki ko e foha naʻe molé, pe maumau-koloá, ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e kau angahalaʻia ʻiloá. Ko e kau Fālesí, ʻa ia naʻe lea ki ai ʻa Sīsuú, naʻa nau fakaangaʻi ki muʻa ʻa Sīsū ki heʻene kai mo e faʻahinga ko ʻení. Ka ko hai ʻoku fakatātaaʻi ʻe he foha lahí?

ʻI Hono ʻIlo ʻa e Foha Naʻe Molé

ʻI he foki mai ʻa e foha naʻe molé, pe maumau-koloá, ki he fale ʻo ʻene tamaí ʻi he talanoa fakatātā ʻa Sīsuú, ko e hā ʻa e talitali naʻe fai ki aí? Fanongo ki hono fakamatalaʻi ia ʻe Sīsuú:

“Pea ʻi heʻene kei mamaʻó, naʻe sio ki ai ʻe heʻene ʻeikí, pea langa hono fatú ʻi he ʻofa, ʻo ne lele, ʻo tāupe ʻi he kia ʻo e tamá, ʻo ne ʻuma lolomi kiate ia.” Ko ha tamai manavaʻofa mo loto-māfana ē, ʻokú ne fakatātaaʻi lelei ʻa ʻetau Tamai fakahēvani, ko Sihová!

Ngalingali naʻe fanongo ʻa e tamaí ʻo kau ki he moʻui fakalusa ʻa hono fohá. Ka neongo ia, naʻá ne talitali lelei pē ia ki hono ʻapí ʻo ʻikai ke tatali ia ki ha fakamatala fakaikiiki. ʻOku toe maʻu foki ʻe Sīsū ʻa e faʻahinga laumālie talitali lelei peheni, ʻo tomuʻa aʻu ia ki he kau angahalaʻiá mo e kau tānaki tukuhaú, ʻa ia naʻe fakatātaaʻi ʻi he talanoa fakatātaá ʻe he foha maumau-koloá.

Ko e moʻoni, ko e tamai ʻiloʻilo ʻi he talanoa fakatātā ʻa Sīsuú ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻe ʻi ai haʻane fakakaukau ʻo kau ki he fakatomala ʻa hono fohá ʻaki ʻene sio ki heʻene fōtunga loto-mamahi mo loto-mafasia ʻi heʻene foki maí. Ka ko e tomuʻa fakahāhā ʻe he tamaí ʻene anga-ʻofá naʻe faingofua ai ki he fohá ke ne vete ʻene ngaahi angahalá, ʻo hangē ko e fakamatala ʻa Sīsuú: “Pea lea ange ʻe he tamá, ‘ʻAlā tamai, kuó u faiangahala ki he langí, kae tautonu kiate koe. ʻOku ʻikai te u kei taau ke lau ko ho foha. ʻAi au ke u hoko ko e taha ʻo hoʻo kau tangata ngāue totongí.’”

Ka, ʻi he teʻeki ke ʻosi mai ʻa e ngaahi leá mei he ngutu ʻo e fohá kuo fai ʻe he tamaí ia ʻa e ngāue, ʻo ne tuʻutuʻuni ki heʻene kau tamaioʻeikí: “Fai vave! toʻo mei he puhá ha pulupulu, ʻa e funganí, pea ʻai kiate ia, pea ʻoange ha mama maʻa hono nimá, mo ha sū maʻa hono vaʻé. Pea ʻomai ʻa e kiʻi pulu sinó, tāmateʻi ia, pea tau kai mo fakafiefia, he ko ʻeni siʻoku foha naʻe maté, pea kuo toe moʻui; naʻe mole, pea kuo ʻiloa.” Naʻa nau kamata leva ke “fiefia.”

Lolotonga iá, “naʻe ʻi he ngoué ʻa e foha lahi” ʻo e tamaí. Sio angé pe te ke ʻiloʻi pe ko hai ʻokú ne fakatātaaʻí ʻaki haʻo fanongo ki he toenga ʻo e talanoá. Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻo kau ki he foha lahí: “Pea ʻi he faifai ʻo ne foki, ʻo ne ofi ki he ʻapí, tā naʻe ongo mai ha tā nafa mo e meʻe. Peá ne ui ange ha taha ʻo e kau tamá, ʻo ne fehuʻi pe ko e hā fua ʻa e meʻa ko iá. Peá ne tali, ‘Kuo haʻu ho tehiná, pea kuo tāmateʻi ʻe hoʻo ʻeikí ʻa e kiʻi pulu sinó, koeʻuhi ko ʻene toe maʻu moʻui iá.’ Peá ne ʻita ai, ʻo ʻikai fie hū ki fale. Pea ʻalu ki tuʻa ʻene ʻeikí ʻo kole kiate ia. Ka ka tali ʻe ia, ʻo ne pehē ki heʻene ʻeikí, ‘ʻA, kuo lahi taʻu mo ʻeku ngāue kiate koe ʻo hangē ha pōpulá, ʻio, ʻanefē ʻeku liʻaki haʻo fekau ʻe taha? Kae ʻanefē haʻo tuku mai ʻio ha kiʻi kosi ke u fakafiefia ʻaki mo hoku ngaahi kaumeʻá? Ka ʻi he haʻu leva ho foha ko ʻená, ʻa ia kuó ne kai ʻo ʻosi ʻa e meʻa naʻe tauhiʻaki ʻa hoʻo moʻuí ʻi heʻene fafanga ʻa e kau feʻauakí, peá ke tāmateʻi maʻana ʻa e kiʻi pulu sinó.’”

Ko hai, ʻo hangē ko e foha lahí, naʻe fakaanga ki he manavaʻofa mo e tokanga ki he kau angahalaʻiá? ʻIkai ko e kau sikalaipé mo e kau Fālesí? Koeʻuhi ko ʻenau fakaanga kia Sīsū heʻene talitali lelei ʻa e kau angahalaʻiá ʻo tupunga ai ʻa hono fai ʻa e talanoa fakatātā ko ʻení, ʻoku hā mahino ko kinautolu ʻa e faʻahinga ʻoku fakatātaaʻi ʻe he foha lahí.

Naʻe fakaʻosi ʻe Sīsū ʻa ʻene talanoá ʻaki ʻa e kole ʻa e tamaí ki hono foha lahí: “Tama, ko e meʻa kiate koé, ʻokú ke ʻiate au maʻu pē, pea ko ʻeku meʻa kotoa ko hoʻo meʻa. Ka naʻe taau pē foki ke tau fakafiefia mo nekeneka, he ko siʻo tehiná ʻeni naʻe mate, pea kuo moʻui, naʻe mole pea kuo ʻiloa.”

Ko ia naʻe tuku ai pē ʻe Sīsū ʻo ʻikai ke fakapapauʻi ʻa e meʻa naʻe fai ki mui ʻe he foha lahí. Ko e moʻoni, ki mui mai, ʻi he hili ʻa e pekia mo e toetuʻu ʻa Sīsuú, “ko e fuʻu tokolahi ʻo e kau taulaʻeikí naʻa nau fakavaivaiʻi kinautolu ʻo tui,” ʻo kau nai ai ha niʻihi ʻo e faʻahinga ko ʻeni ʻo e kalasi “foha lahi” ʻa ia naʻe lea ki ai ʻa Sīsū ʻi hení.

Ka ko hai ʻi onopooni ʻoku fakatātaaʻi ʻe he ongo fohá? Kuo pau pē ko kinautolu kuo nau maʻu ʻa e ʻilo feʻunga ʻo kau ki he ngaahi taumuʻa ʻa Sihová ke maʻu ha makatuʻunga ke nau hū ai ki ha vahaʻangatae mo iá. Ko e foha lahí ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e niʻihi ʻo e kau mēmipa ʻo e “fanga sipi toko siʻí,” pe “fakatahaʻanga ʻo e ʻuluaki fānau ʻa ia kuo tohi kinautolu ʻi he langí.” Naʻa nau maʻu ʻa e fakakaukau meimei tatau mo e foha lahí. Naʻe ʻikai te nau fie talitali lelei ʻa e kalasi ʻe ʻi māmaní, ʻa e “fanga sipi kehé,” ʻa ia naʻa nau fakakaukau ʻe kaihaʻasi ai ʻa e tokangá.

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e foha maumau-koloá, ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa kinautolu ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá ʻa ia naʻa nau mavahe ke maʻu ʻa e ngaahi mālie ʻoku tuʻuaki mai ʻe he māmaní. Kae kehe, ʻi he faai atu ʻa e taimí, ko e faʻahinga ko ʻení kuo nau fakatomala ʻo toe foki mai pea hoko ko e kau sevāniti longomoʻui ʻa e ʻOtuá. Ko e moʻoni, hono ʻikai anga-ʻofa mo manavaʻofa ʻa e Tamaí kiate kinautolu ʻoku nau ʻiloʻi hono fiemaʻu ke fakamolemoleʻi kinautolú pea nau foki kiate iá! Luke 15:​11-32; Livitiko 11:​7, 8; Ngāue 6:7; Luke 12:32; Hepelu 12:23; Sione 10:16.

▪ Ko hai naʻe tala ki ai ʻe Sīsū ʻa e talanoa fakatātā pe ko e talanoa ko ʻení, pea ko e hā hono ʻuhingá?

▪ Ko hai ʻa e tokotaha tefito ʻi he talanoá, pea ko e hā ʻa e meʻa naʻe hoko ki aí?

▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he tamaí mo e foha siʻisiʻí ʻi he taimi ʻo Sīsuú?

▪ Naʻe anga-fēfē ʻa hono faʻifaʻitaki ʻe Sīsū ʻa e faʻifaʻitakiʻanga ʻa e tamai manavaʻofá ʻi heʻene talanoa fakatātaá?

▪ Ko e hā ʻa e fakakaukau ʻa e foha lahí ki hono talitali lelei ʻa hono tehiná, pea naʻe anga-fēfē ʻa e tōʻonga tatau ʻa e kau Fālesí mo e foha lahí?

▪ Ko e hā ʻa e kaunga ʻa e talanoa fakatātā ʻa Sīsuú ki hotau ʻahó ni?