Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha Fakamaʻungaʻanga ʻo e Fekīhiakí

Ko ha Fakamaʻungaʻanga ʻo e Fekīhiakí

Vahe 41

Ko ha Fakamaʻungaʻanga ʻo e Fekīhiakí

HILI pē hono talitali ia ʻi he ʻapi ʻo Saimoné, naʻe kamata leva ʻe Sīsū ʻene fononga ngāue fakamalanga hono ua ʻi Kālelí. ʻI heʻene fononga ki muʻa ki he feituʻú ni, naʻá ne ʻalu fakataha ai mo ʻene ʻuluaki kau ākongá, ʻa Pita, ʻAnitelū, Sēmisi, mo Sione. Ka ʻi heʻene fononga ko ʻení naʻá ne ʻalu fakataha mo ʻene kau ʻaposetolo ʻe toko 12, pea pehē ki he kau fefine ʻe niʻihi. Naʻe kau heni ʻa Mele Makitaline, Sūsana, mo Sōana, ʻa ia ko hono husepānití ko e ʻōfisa ʻa Tuʻi Hēlota.

ʻI he fakalaka lahi ʻaupito ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsuú, naʻe fai leva ʻa e fekīhiaki fekauʻaki mo ʻene ngāué. Naʻe ʻi ai ha tangata naʻe uluisino ai ha tēmeniō, naʻá ne kui foki mo ʻikai lava ke lea, naʻe ʻomai kia Sīsū. ʻI hono fakamoʻui ia ʻe Sīsuú, ʻo mavahe mei ai ʻa e mālohi ʻo e tēmeniōó peá ne lava ʻo lea mo sió, naʻe fakatumutumu ʻa e fuʻu kakaí. Naʻe kamata ke nau pehē: “ʻOku ʻikai nai ko e Hako ʻo Tevita ʻeni?”

Naʻe fakapupunga holo ʻa e fuʻu kakaí ʻi he tuʻa fale ʻo e fale naʻe nofo ai ʻa Sīsuú ʻo ʻikai te ne malava ai mo ʻene kau ākongá ke nau kai. Tuku kehe ʻa e faʻahinga naʻa nau pehē mahalo ko iá ko e “Hako ʻo Tevita” naʻe fai ki ai ʻa e talaʻofá, naʻe toe ʻi ai ʻa e kau sikalaipe mo e kau Fālesi ʻa ia naʻa nau omi mamaʻo mei Selusalema ke fakaongoongokoviʻi ia. ʻI he fanongo ʻa e kāinga ʻo Sīsuú ki he vālau fekauʻaki mo Sīsuú, naʻa nau omi ke puke ia. Ko e hā hono ʻuhinga?

Sai, naʻa mo e ngaahi tokoua tonu ʻo Sīsuú naʻe ʻikai te nau tui ko e ʻAlo ia ʻo e ʻOtuá. Pehē foki, ʻi he vālau mo e fekīhiaki ʻa e kakaí ʻi he meʻa naʻá ne faí ʻoku taʻengali koā ia mo Sīsū ʻi heʻenau ʻilo ki ai ʻi heʻene tupu hake pē ʻi Nasaletí. Ko ia ai, naʻa nau pehē ʻoku mātuʻaki puke fakaʻatamai ʻa Sīsū. “ʻOkú ne sesele,” ko ʻenau fakamulitukú ia, pea nau fiemaʻu leva ke puke ia ʻo ʻave mamaʻo.

Ka ko e fakamoʻoní naʻe māʻalaʻala naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa e tangata naʻe uluisino ai ha tēmeniō. Ko e kau sikalaipé mo e kau Fālesí naʻa nau ʻilo heʻikai pē malava ke nau fakaʻikaiʻi ʻa e moʻoni ʻo e meʻá ni. Ko ia ke fakaongoongokoviʻi ʻa Sīsuú naʻa nau fakahā ki he kakaí ʻo pehē: “ʻOku ʻikai fai ʻe he sianá ni ʻene kapusi tēmenioó kae ʻia Pelisipupe pē, ko e ʻeiki ʻo e kau tēmenioó.”

ʻI hono ʻilo ʻa ʻenau fakakaukaú, naʻe ui ʻe Sīsū ʻa e kau sikalaipé mo e kau Fālesí kiate ia peá ne pehē: “ʻIlonga ha puleʻanga ʻoku mavahevahe mo fetuʻusi, ʻe lusa, pea ʻilonga ha kolo pe ha ʻapi ʻoku mavahevahe mo fetuʻusi, ʻe ʻikai tuʻu. Pea kapau ʻoku kapusi ʻe Sētane ʻa Sētane, tā ʻoku mavahevahe ia, ʻo fetuʻusi mo ia; pea ʻe tuʻu fēfē hono puleʻangá?”

He ʻuhinga fakatupu fakasīlongoʻi ē! Koeʻuhi ko e taukaveʻi ʻe he kau Fālesí ʻo pehē kuo ʻi ai ha kakai mei honau faʻahingá naʻa nau kapusi ha kau tēmeniō, naʻe toe fehuʻia ʻe Sīsū: “Kapau ʻoku ou fai ʻeku kapusi tēmenioó ʻia Pelisipupe, pea ʻoku fai ʻia hai ʻe hoʻomou kau tamá?” ʻI hono fakalea ʻe tahá, ko ʻenau tukuakiʻi ʻa Sīsuú ʻoku totonu ke kaunga pehē pē kiate kinautolu hangē pē kiate iá. Naʻe fakatokanga leva ʻa Sīsū kiate kinautolu: “Ka ʻo kapau ko e Laumālie ʻo e ʻOtuá ʻoku ou fai ai ʻeku kapusi tēmenioó, pea tā kuo aʻu mai kiate kimoutolu ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá.”

Ke fakatātaaʻi ko ʻene tuli ko ia ʻa e kau tēmenioó ʻoku fakamoʻoniʻi ai ʻa e mahulu hake ʻo hono mafaí ʻia Sētané, naʻe pehē ʻe Sīsū: “He lava fēfē ʻe ha taha ke hū ki he fale ʻo ha toʻa, ʻo vete ʻene koloá, kae ʻoua muʻa ke ne haʻi ʻa e toʻá? Pea te ne toki lava ke vete hono falé. Ko ia ʻoku ʻikai kau mo aú ʻokú ne tuʻu kiate au, pea ko ia ʻoku ʻikai te ne kau mo au ʻi he fakatahatahá ʻokú ne fakamovetevete.” ʻOku hā mahino heni ʻa e fakafepaki ʻa e kau Fālesí kia Sīsuú, ʻo fakahāhā kinautolu ko e kau fakafofonga ʻo Sētane. Naʻa nau fakamavahevaheʻi ʻa e kau ʻIsilelí meiate ia.

Ko ia ai, naʻe fakatokanga ʻa Sīsū ki he kau fakafepaki fakasētane ko iá ʻo pehē “ko e lauʻikovi ʻo e Laumālié ʻe ʻikai fakamolemole.” Naʻá ne fakamatalaʻi: “ʻIlonga ʻa ia te ne ʻai ha lea ʻoku kau kovi ki he Fanautama ʻa tangatá, ʻe fakamolemole ia; ka ʻilonga ʻa ia te ne ʻai ha lea ʻoku kau kovi ki he laumālie māʻoniʻoní, ʻe ʻikai fakamolemolea ia, pe ʻi he maama ko ʻení, pe ʻi he maama kahaʻú.” Ko e kau sikalaipe mo e kau Fālesi ko iá naʻa nau fai ʻa e angahala taʻefakamolemoleá ʻaki ʻenau loto-kovi ʻo taukaveʻi kia Sētane ʻa e meʻa ʻoku hā mahino ko ha ngāue fakaemana ia ʻa e laumālie māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá. Mātiu 12:​22-32; Maake 3:​19-30; Luke 8:​1-3; Sione 7:5.

▪ Ko e hā ʻa e kehekehe ʻa e fononga hono ua ʻa Sīsū ki Kālelí mei heʻene ʻuluaki fonongá?

▪ Ko e hā naʻe feinga ai ʻa e kāinga ʻo Sīsuú ke puke iá?

▪ Naʻe feinga fēfē ʻa e kau Fālesí ke fakaongoongokoviʻi ʻa e ngaahi mana ʻa Sīsuú, pea naʻe anga-fēfē hono fakaeʻa ʻe Sīsū ʻa ʻenau halá?

▪ Ko e hā ʻa e halaia ʻa e kau Fālesi ko iá, pea ko e hā hono ʻuhingá?