Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha Lēsoni ʻi he Meesí

Ko ha Lēsoni ʻi he Meesí

Vahe 40

Ko ha Lēsoni ʻi he Meesí

NAʻE kei ʻi Neini nai ʻa Sīsū, ʻa ē naʻá ne toki fokotuʻu ai mei he maté ʻa e tama ʻa ha uitou, pe naʻá ne ʻaʻahi nai ki ha kolo ofi ai. Naʻe loto ʻa e tokotaha Fālesi ko hono hingoá ko Saimone ke ne vakai ofi ange ki he tokotaha naʻá ne fakahoko ʻa e ngaahi ngāue fakaofo peheé. Ko ia, naʻá ne fakaafeʻi ai ʻa Sīsū ke na kai.

ʻI he vakai atu ki he taimi ko iá ko ha faingamālie ia ke malanga ai ki he faʻahinga ʻe ʻi aí, naʻe tali ʻe Sīsū ʻa e fakaafé, ʻo hangē pē ko ʻene tali ʻa e ngaahi fakaafe ke kai mo e kau tānaki tukuhaú mo e kau angahalá. Ka, ʻi heʻene hū ki he fale ʻo Saimoné, naʻe ʻikai ke fai kia Sīsū ʻa e tokanga loto-māfana ko ia naʻe faʻa fai ki he kau ʻaʻahí.

Naʻe vela mo ʻuli hono vaʻe naʻe tui senitoló tupu mei heʻene fononga he ngaahi hala efua, pea ko ha tōʻonga anga-fakafonua ia ʻo e anga-talitali kakaí ko hono fufulu ʻa e vaʻe ʻo e kau ʻaʻahí ʻaki ha vai mokomoko. Ka naʻe ʻikai ke fufulu ʻa e vaʻe ia ʻo Sīsuú ʻi heʻene aʻu ki aí. Naʻe ʻikai ke fai kiate ia ha ʻuma talitali, ʻa ia ko ha anga-fakaʻapaʻapa ia naʻe angaʻaki. Pea naʻe ʻikai ke pani ʻaki hono louʻulú ʻa e lolo angamaheni ʻo e anga-talitali kakaí.

ʻI he lolotonga ʻa e kaí, ʻi he tokoto atu ʻa e kau fakaafé ki he tēpilé, naʻe hū fakalongolongo taʻefakaafeʻi mai ha fefine ki he lokí. Naʻe ʻiloa ia ʻi he koló ʻoku moʻui ʻi ha moʻui taʻetaau. ʻOku hangehangē naʻá ne fanongo he ngaahi akonaki ʻa Sīsuú, ʻo kau ai ʻa ʻene fakaafe ‘ke haʻu kiate ia ʻa kinautolu kotoa pē ʻoku mafasiá pea te ne fakamālōlō kinautolu.’ Pea ʻi hono ueʻi loloto ia ʻe he meʻa kuó ne mātā mo fanongoá, naʻá ne kumi mai ai kia Sīsū.

Naʻe haʻu ʻa e fefiné ʻo tuʻu mei mui ʻia Sīsū ʻi he tēpilé peá ne tūʻulutui hifo ki he vaʻe ʻo Sīsuú. ʻI he ngangana hifo ʻa hono loʻimatá ki hono vaʻé, naʻá ne holoholoʻi ia ʻaki hono louʻulú. Naʻá ne toʻo hake foki mo e lolo namu-kakala mei heʻene hiná, pea ʻi heʻene ʻuma fakaalaala ki hono vaʻé, naʻá ne huhua ki ai ʻa e loló. Naʻe sio ki ai ʻa Saimone fakataha mo e taʻeloto. “Ka ne ko ha palōfita ʻeni,” ko ʻene fakakaukaú ia, “pehē kuó ne ʻilo ʻa e fefiné ni ʻoku ala kiate iá, mo hono angá, he ko e angahala ia.”

ʻI hono ʻiloʻi ʻa ʻene fakakaukaú, naʻe pehē atu ʻe Sīsū: “ʻE Saimone, ʻoku ʻi ai haʻaku lea ke fai atu.”

“Faiako, lea mai!” ko ʻene talí mai ia.

“Naʻe ʻi ai ha ongo tangata naʻe moʻua ki ha matāpule tali-nō-paʻanga,” ko e kamata lea ia ʻa Sīsuú. “Ko e moʻua ʻo e taha ko e tēnali ʻe nimangeau, ko e taha ko e tēnali ʻe nimangofulu. Pea ʻi he ʻikai haʻana meʻa ke totongi ʻakí, naʻá ne fakamolemoleʻi fakatouʻosi kinaua. Ko e fē nai ʻiate kinaua ʻe lahi ʻene ʻofa ki he matāpulé?”

“ʻOku ou pehē,” ko e lea ia ʻa Saimoné, mahalo ʻi ha anga-taʻetokanga ʻo ngalingali ʻoku ʻikai ke kaunga ki ai ʻa e fehuʻí ia, “ko e tokotaha naʻe lahi ʻene fakamolemole ki aí.”

“Totonu pē hoʻo laú,” ko e lea ia ʻa Sīsuú. Pea ʻi heʻene hanga atu ki he fefiné ni, naʻá ne pehē kia Saimone: “ʻOkú ke vakai ʻa e fefiné ni? Ne u hū mai ki ho falé; naʻe ʻikai te ke ʻomi ha vai ki hoku vaʻé. Ka ko e fefiné ni kuó ne fakaviviku hoku vaʻé ʻaki hono loʻimatá, pea holoholo ʻaki hono louʻulú. Naʻe ʻikai te ke kiʻi ʻuma kiate au; ka ko e fefiné ni, talu ʻeku hū mai, mo e ʻikai tuku ʻene ʻuma lolomi ki hoku vaʻé. Naʻe ʻikai te ke pani lolo hoku ʻulú; ka ko e fefiné ni kuó ne pani ʻaki ʻa e lolo tākai ʻa hoku vaʻé.”

Naʻe fakahaaʻi ʻe he fefiné ʻa e fakamoʻoni ʻo e loto fakatomala moʻoni ki heʻene ʻulungaanga taʻetaau ʻi he kuohilí. Ko ia naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Sīsū, ʻo pehē: “Ko ia ʻoku ou tala atu, ko haʻaná angahala ne hulu atu, pea kuo fakamolemoleʻi; he vakai kuo lahi ʻene ʻofá; ka ko ia ʻoku siʻi ʻa e fakamolemole ki aí, ʻoku siʻi haʻaná ʻofa.”

Naʻe ʻikai ʻaupito ke tukunoaʻi pe kātakiʻi pē ʻe Sīsū ia ʻa e ʻulungaanga taʻetāú. Ka, ʻoku fakahaaʻi ʻe he meʻá ni ʻa ʻene manavaʻofa mo mahino kiate ia ʻa e kakai naʻa nau fai ha ngaahi faihala ʻi he moʻuí ka naʻa nau toki fakahāhā ʻa ʻenau fakaʻiseʻisa ʻi he ngaahi meʻá ni pea ko ia naʻa nau haʻu ai kia Kalaisi ki ha fakafiemālie. ʻI hono tokonaki ʻa e fakamālōlō moʻoni ki he fefiné, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kuo fakamolemoleʻi hoʻo ngaahi angahalá. . . . Kuo fakamoʻui koe ʻe hoʻo tuí; ʻalu, ʻo fiemālie pē ā.” Luke 7:​36-50; Mātiu 11:​28-30.

▪ Naʻe anga-fēfē hono talitali ʻo Sīsū ʻe hono tokotaha talitalí, ʻa Saimone?

▪ Ko hai naʻe fekumi kia Sīsuú, pea ko e hā hono ʻuhingá?

▪ Ko e hā ʻa e talanoa fakatātā naʻe fai ʻe Sīsuú, pea ko e hā hono kaunga naʻá ne ngāueʻaki aí?