Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha Muʻaki Mamata ki he Lāngilangi ʻo e Puleʻanga ʻo Kalaisí

Ko ha Muʻaki Mamata ki he Lāngilangi ʻo e Puleʻanga ʻo Kalaisí

Vahe 60

Ko ha Muʻaki Mamata ki he Lāngilangi ʻo e Puleʻanga ʻo Kalaisí

NAʻE aʻu mai ʻeni ʻa Sīsū ki he feituʻu ʻo Sesalia Filipaí, peá ne akoʻi ha fuʻu kakai fakataha mo ʻene kau ʻaposetoló. Naʻá ne fai ʻa e fanongonongo fakaofó ni kiate kinautolu: “Ko au ē ʻoku ou tala atu, ʻoku ai ha niʻihi ʻo kinautolu ʻoku tutuʻu heni, ʻa ia ʻe ʻikai te nau momoʻi lave ki he maté, kaeʻoua ke nau mamata ki he Fanautama ʻa Tangatá ʻokú ne hāʻele fakapuleʻanga mai.”

‘Ko e hā naʻe ʻuhinga ki ai ʻa Sīsuú?’ kuo pau pē ko e fifili ia ʻa e kau ākongá. Hili ha uike nai mei ai, naʻe ʻave ʻe Sīsū ʻa Pita, Sēmisi, mo Sione ʻo nau ō mo ia, pea nau kaka ʻi ha moʻunga māʻolunga. ʻOku mahino naʻe poʻuli, koeʻuhi naʻe fiemohea ʻa e kau ākongá. ʻI he lolotonga ʻa e lotu ʻa Sīsuú, naʻe fakasinokehe leva ia ʻi honau haʻohaʻongá. Ko hono fofongá naʻe kamata ke ngingila hangē ko e laʻaá, pea ko hono kofú naʻe hinaekiaki hangē ko e maamá.

Hili iá, naʻe hā ha ongo fuo ʻo e sino, naʻe fakapapauʻi ko “Mōsese mo ʻIlaisiā,” ʻo kamata ke na talanoa kia Sīsū ʻo kau ki heʻene ‘mavahe ʻe hoko ʻi Selusalemá.’ Ko e mavahé ni ʻoku hā mahino naʻe ʻuhinga ki he pekia ʻa Sīsuú pea mo ʻene toetuʻu ki mui aí. Ko ia, ko e fetalanoaʻakí ni ʻokú ne fakamoʻoniʻi ko ʻene pekia māʻulaló ʻoku ʻikai ko ha meʻa ke fakaʻehiʻehi mei ai, ʻo hangē ko ia naʻe fiemaʻu ʻe Pitá.

Naʻe ʻā lelei hake ʻa e kau ākongá, ʻo nau mamata mo fanongo fakataha mo e ʻohovale. Neongo ko e meʻá ni ko ha vīsone, ka naʻe hā ngali moʻoni ʻaupito ia he naʻe kamata ke kau ʻa Pita ʻi he fetalanoaʻakí ni, heʻene pehē: “ʻEiki, ʻoku sai ʻetau ʻi hení. Kapau ʻokú ke loto ki ai, peá u ngaohi ʻi heni ha fakahekeheke ʻe tolu, ʻo taha moʻou, pea taha moʻo Mōsese, pea taha mo ʻIlaisiā.”

ʻI he lolotonga ʻa e lea ʻa Pitá, naʻe haʻu leva ha konga ʻao maama ʻo fakapūlou kinautolu, pea ongo mai ha leʻo mei he konga ʻaó ʻo pehē: “Ko hoku ʻAlo Pelé ʻena, ʻa ia kuó u hōifua aí; mou fakaongo kiate ia.” ʻI heʻenau fanongo ki he leʻó ni, naʻe tōmapeʻe hifo ʻa e kau ākongá. Ka naʻe pehē ʻe Sīsū: “Tuʻu, pea ʻoua ʻe manavahē.” ʻI heʻenau fai iá, naʻe ʻikai te nau toe sio ki ha taha tuku kehe pē ʻa Sīsū.

ʻI heʻenau hifo mei he moʻungá he ʻaho hono hokó, naʻe tala ʻe Sīsū: “ʻOua naʻa mou tala ki ha taha ʻa e meʻa kuo haá, kaeʻoua ke tuʻu mei he maté ʻa e Fanautama ʻa tangatá.” Ko e hā ko ʻeni ʻa ʻIlaisiā he vīsoné naʻe langaʻi ai ha fehuʻi he ʻatamai ʻo e kau ākongá. “Ko e hā ia,” ko ʻenau fehuʻí ia, “ʻoku lau ʻe he kau sikalaipé, kuo pau ke motuʻa haʻu ʻa ʻIlaisiā?”

“Kuo ʻosi haʻu ʻa ʻIlaisiā,” ko e tali ia ʻa Sīsuú, “pea naʻe ʻikai te nau ʻilo ia.” Kae kehe, naʻe lea heni ʻa Sīsū ia ʻo kau kia Sione Papitaiso, ʻa ia naʻá ne fakahoko ha fatongia meimei tatau mo ia naʻe fai ʻe ʻIlaisiaá. Naʻe teuteu ʻe Sione ʻa e hala ki he hāʻele mai ʻa Kalaisí, hangē ko ia naʻe fai ʻe ʻIlaisiā kia ʻIlaisá.

Ko ha fakalototoʻa lahi ē naʻe fakamoʻoniʻi ka ko e vīsoné ni, fakatouʻosi kia Sīsū mo e kau ākongá! Ko e vīsoné ni, naʻe hangehangē, ko ha muʻaki mamata ia ki he lāngilangi ʻo e Puleʻanga ʻo Kalaisí. Hangehangē pē naʻe sio ʻa e kau ākongá ki he “Fanautama ʻa tangatá ʻokú ne hāʻele fakapuleʻanga mai,” ʻo hangē pē ko ia naʻe talaʻofaʻaki ʻe Sīsū he uike ki muʻá. Hili ʻa e pekia ʻa Sīsuú, naʻe tohi leva ʻa Pita ʻo fekauʻaki mo ‘ʻenau sio tonu ki he ngeia ʻo Kalaisí ʻi heʻenau ʻi he moʻunga tapú.’

Naʻe kouna ʻe he kau Fālesí ʻa Sīsū ki ha fakaʻilonga ke fakamoʻoniʻi ko ia ia ʻa e tokotaha naʻe talaʻofa mai ʻaki ʻi he ngaahi Konga Tohitapú ke hoko ko e Tuʻi pani ʻa e ʻOtuá. Naʻe ʻikai foaki ha fakaʻilonga kiate kinautolu. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e kau ākonga fekoekoeʻi pē ʻa Sīsuú naʻe fakaʻatā ke nau sio ki he fakasinokehe ʻa Sīsuú ko e fakapapauʻi ʻo e ngaahi kikite ʻo e Puleʻangá. Ko ia, naʻe tohi ʻe Pita ki mui: “Kaeʻumaʻā ʻoku tau maʻu ʻa e folofola palofisai, ʻa ia ko e meʻa ʻoku pau ange.” Mātiu 16:​13, Māt 16:28—17:13; Maake 9:​1-13; Luke 9:​27-37; 2 Pita 1:​16-19.

▪ Naʻe anga-fēfē ʻa e sio ha niʻihi kia Kalaisi ʻi heʻene hāʻele mai ʻi hono Puleʻangá ki muʻa ʻoku teʻeki te nau momoʻi lave ki he maté?

▪ ʻI he vīsoné, ko e hā naʻe talanoa ki ai ʻa Mōsese mo ʻIlaisiā mo Sīsuú?

▪ Ko e hā naʻe hoko ai ʻa e vīsoné ni ko ha faʻahinga tokoni mālohi ki he kau ākongá?