Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha Puleʻanga Mole, kae ʻIkai Mole Kotoa

Ko ha Puleʻanga Mole, kae ʻIkai Mole Kotoa

Vahe 79

Ko ha Puleʻanga Mole, kae ʻIkai Mole Kotoa

ʻI HE hili ʻa e taimi siʻi pē ʻa e fetalanoaʻaki ʻa Sīsū mo e faʻahinga naʻe fakatahataha ʻi tuʻa he fale ʻo ha Fālesí, naʻe tala ange ʻe ha niʻihi kiate ia fekauʻaki mo e “kau Kāleli ʻe niʻihi, ʻa ia naʻe felingiʻaki honau totó ʻe [he kōvana Loma ko Ponitō] Pailató fakataha mo ʻenau ngaahi feilaulaú.” Ko e kau Kāleli ko ʻení ʻoku ngalingali ko kinautolu ia naʻe tāmateʻi ʻi he taimi naʻe angatuʻu ai ʻa e kau Siu ʻe laui afe ki hono ngāueʻaki ʻe Pailato ʻa e paʻanga mei he tukuʻanga paʻanga ʻa e temipalé ki hono langa ʻo e fakatafenga vai ki Selusalemá. Ko kinautolu naʻa nau fakahā ʻa e meʻá ni kia Sīsuú, naʻa nau fokotuʻu ange nai naʻe tofanga mamahi ʻa e kau Kālelí ʻi he tuʻutāmaki ko ʻení koeʻuhi ko ʻenau ngaahi ngāue fulikivanu ʻanautolu.

Kae kehe, naʻe fakatonutonu kinautolu ʻe Sīsū, ʻo ne fehuʻi ange: “ʻOku mou mahalo koā ne angahala ange ʻa e kau Kāleli ko iá ʻi he kakai Kāleli kehé, ko e pehē honau fakamamahí? Talaatu, naʻe ʻikai,” ko e tali ia ʻa Sīsuú. Naʻá ne ngāueʻaki leva ʻa e meʻa naʻe hokó ko e fakatokanga ki he kau Siú: “Te mou tuʻutāmaki pehē kotoa pē, ʻo kapau ʻe ʻikai te mou fakatomala.”

ʻI he hoko atú, naʻe toe manatu ʻa Sīsū ki ha meʻa fakamamahi fakalotofonua kehe, mahalo pē naʻe toe fekauʻaki mo hono faʻu ʻo e fakatafenga vaí. Naʻá ne fehuʻi ange: “Pea ko e toko hongofulu ma valu ko ia naʻe taʻomia ʻo mate ʻi he holo ʻa e taua ʻi Sailoamé, ʻoku mou mahalo koā naʻe lahi honau moʻuá ʻi he kakai kotoa pē naʻe nofo ʻi Selusalemá?” ʻIkai, naʻe ʻikai koeʻuhi ko e faikovi ʻa e kakaí ni naʻe hoko ai ʻenau maté, ko e lau ia ʻa Sīsuú. Ka ko e “hokonoa . . . ʻa e faingamālié mo e tuʻutāmakí” ʻoku māʻunga hoko ai ʻa e ngaahi meʻa fakamamahí ni. Kae kehe, naʻe toe ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa e taimi ko ʻení ke toe fai ai haʻane fakatokanga: “Kaekehe, te mou tuʻutāmaki kotoa pē hangē ko iá, ʻo kapau ʻe ʻikai te mou fei mo fakatomala.”

Naʻe hoko atu leva ʻa Sīsū ʻo fai ha talanoa fakatātā feʻungamālie: “Tokua naʻe ai ha toko taha naʻe ʻi ai ʻene fuʻu fiki kuo tō ʻi heʻene ngoue vainé, pea haʻu ia ko e kumi ha fua ai, kae ʻikai ʻilo. Pea pehē ʻe ia ki he tauhi ʻo e ngoue vainé, ‘Vakai, ko hono tolu mālō ʻeni ʻo e taʻu mo ʻeku haʻu ko e kumi ha fua ʻi he fuʻu fikí ni, ʻo ʻikai maʻu. Tā ia, mo e maumau kelekele.’ Ka ka tali ʻe ia, ʻo ne pehē ki ai, ‘ʻEiki, tuku ai pē ʻi he taʻú ni foki, kaeʻoua ke u keli takai mo taufetuku ki ai; heiʻilo ʻe faifai pea fua: pea ka ʻikai, pea ke toki tā.’”

Kuo fakamoleki ʻeni ʻe Sīsū ʻo laka hake he taʻu ʻe tolu ʻa ʻene feinga ke fakatupulekina ʻa e tuí ʻi he lotolotonga ʻo e puleʻanga Siú. Ka ko e kau ākonga toko siʻi pē ʻe laui ngeau naʻe malava ke lau ko e fua ʻo ʻene ngaahi ngāué. ʻI he taimi ko ʻení, lolotonga ʻa e taʻu hono fā ʻo ʻene ngāue fakafaifekaú, naʻá ne toe fakamālohiʻi ange ʻene ngaahi feingá, ʻi he tuʻunga fakaefakatātā ko hono keli mo taufetuku ki he fuʻu fiki ko e kau Siú ʻaki ʻa ʻene faivelenga ʻi he malanga mo faiako ʻi Siutea mo Pēlea. Ka ne kei hoko pē ko e kulanoa! Naʻe kei fakafisi pē ʻa e kakaí ke fakatomala pea ko ia ai naʻe totonu pē ke fakaʻauha. Ko ha toenga pē ʻo e kakaí naʻa nau talí.

ʻI he kiʻi taimi siʻi mei ai naʻe faiako ʻa Sīsū ʻi he sinakoké ʻi ha Sāpate. ʻI aí naʻá ne vakai ai ki ha fefine, koeʻuhi ko hono fakahohaʻasi ia ʻe ha tēmeniō, ko e taʻu ʻaki ia ʻe 18 mo ʻene pikoua. Naʻe lea ʻa Sīsū kiate ia ʻi he manavaʻofa: “Fefine, kuo vete koe mei ho vaivaiʻangá.” Naʻá ne ʻai hono ongo nimá ki ai, pea ʻi he taimi pē ko iá naʻe tuʻu hangatonu ʻa e fefiné pea kamata ke ne fakamālōʻia ʻa e ʻOtuá.

Kae kehe, naʻe ʻita ʻa e ʻōfisa pule ʻo e sinakoké. “ʻOku ʻi ai ʻa e ʻaho ʻe ono, ʻa ia ʻoku ngofua ai ke tau ngāue,” ko ʻene lea fakafepakí ia. “Ko ia, mou ōmi ʻi he ngaahi ʻaho ko iá ke faitoʻo, ʻo ʻoua ʻi he ʻaho Sāpaté.” Naʻe ʻilo pē ʻe he ʻōfisá ia ʻa e mafai ʻa Sīsū ke fai ʻa e fakamoʻuí ka naʻá ne fakahalaʻi ʻa e kakaí ko ʻenau haʻu ke fakamoʻui kinautolu he ʻaho Sāpaté!

“ʻA e kau māʻoniʻoni loi,” ko e tali ia ʻa Sīsuú, “ʻikai ʻoku mou taki taha vete ange mei he falemanú ʻi he Sāpaté ʻa ʻene pulu pe ko ʻene ʻasi, ʻo taki ke fakainu? Ka ko e fefiné ni ko e hako totonu ʻo ʻĒpalahame, pea kuo noʻotaki ia ʻe Sētane, ʻio ʻo hongofulu ma valu taʻu, pea naʻe ʻikai koā ngofua ke vete ia mei hono noʻotekiná, neongo ko e ʻaho Sāpate?”

Sai, ʻi heʻenau fanongo ki he meʻá ni, ko kinautolu ko ia naʻe fakafepaki kia Sīsuú naʻe kamata ke nau ongoʻi mā. Kae kehe, ko e fuʻu kakaí ni naʻa nau fiefia kotoa ʻi heʻenau vakai ki he ngaahi meʻa kotoa naʻe fai ʻe Sīsuú. ʻI heʻene talí naʻe toe fai ai ʻe Sīsū ʻa e talanoa fakatātā fakaekikite ʻe ua fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, ʻa e talanoa naʻá ne fai mei he vaka ʻi he Tahi Kālelí ʻi ha taʻu nai ʻe taha ki muʻa heni. Luke 13:​1-21; Koheleti 9:11; Mātiu 13:​31-33.

▪ Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa fakamamahi naʻe lave ki ai hení, pea ko e hā ʻa e lēsoni naʻe toʻo mei heni ʻe Sīsuú?

▪ Ko e hā naʻe lava ke ʻuhinga ki ai ʻa e fiki taʻefuá, pea pehē ki he feinga ko ia ke ʻi ai hano fuá?

▪ Naʻe anga-fēfē hono ʻilo ʻe he ʻōfisa pulé ʻa e mafai fakamoʻui ʻa Sīsuú, ka naʻe anga-fēfē hono fakaeʻa ʻe Sīsū ʻa e mālualoi ʻa e tangatá?