Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha Pule Manakoa Māʻolunga Ange he Tangatá

Ko ha Pule Manakoa Māʻolunga Ange he Tangatá

Vahe 53

Ko ha Pule Manakoa Māʻolunga Ange he Tangatá

ʻI HE mana ʻa Sīsū ʻo fafangaʻi ʻa e laui afé, naʻe ʻohovale ʻa e kakaí. “Ko ʻeni moʻoni ia ʻa e palōfita naʻe pehē ʻe haʻu ki māmaní,” ko ʻenau leá ia. Naʻa nau fakaʻosiʻaki ʻo ʻikai ke ngata pē he pehē kuo pau ko Sīsū ʻa e palōfita lahi ange ʻia Mōsesé ka ko ia te ne toe hoko ko e pule lelei tahá. Ko ia, naʻa nau fakakaukau ai ke puke ia ke fakanofo ko e tuʻi.

Kae kehe, naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū ʻa e meʻa naʻe palani ki ai ʻa e kakaí. Ko ia ai, naʻá ne mavahe vave atu meiate kinautolu ke ʻoua naʻa nau puke fakamālohiʻi ia. Naʻá ne tuku ange leva ʻa e fuʻu kakaí, peá ne fekauʻi mo ʻene kau ākongá ke nau heka ki honau vaká pea foki ki Kāpaneume. Pea hili iá naʻá ne ʻalu hake ki he moʻungá ke lotu. Naʻá ne ʻi ai ʻi he pō kakato ko iá toko taha pē.

Taimi siʻi pea mafoa ʻa e atá naʻe vakai lelei atu ʻa Sīsū mei he potu māʻolunga naʻe ʻi aí ʻo ne fakatokangaʻi ʻa e hou tuʻu ʻa e peaú ʻi ha matangi lahi naʻe tō. ʻI he maama tupu mei he meimei māhina kātoá, he naʻe ofi ʻa e Laka-Atú, naʻe sio ʻa Sīsū ki he vaka ʻoku ʻi ai ʻene kau ākongá ʻoku nau feinga ke ʻalofaki ʻa e vaká ʻi he ngaahi peaú. Naʻe ʻaʻalo ʻa e kau tangatá ʻaki honau iví kotoa.

ʻI heʻene vakai ki he meʻá ni, naʻe ʻalu hifo leva ʻa Sīsū mei he moʻungá peá ne kamata fononga atu ki he vaká ʻi he fukahi tahí. Naʻe meimei ki he kilomita ʻe nima pe ono ʻa e mavahe atu ʻa e vaká pea toki aʻu atu ki ai ʻa Sīsuú. Kae kehe, naʻá ne hoko atu pē ʻo hangē te ne fakalaka mei aí. ʻI he sio kiate ia ʻa e kau ākongá, naʻa nau kalanga: “Ko e faʻahikehe!”

Naʻe tali fakafiemālie ange ʻa Sīsū: “Ko au pē; ʻoua ʻe manavahē.”

Ka naʻe pehē ʻe Pita: “ʻEiki, kapau ko koe, fekau mai ke u ʻalu atu ʻi he fukahi vaí.”

“Haʻu!” ko e tali ia ʻa Sīsuú.

Naʻe hifo leva ʻa Pita mei he vaká, ʻo ʻalu ʻi he fukahi vaí kia Sīsū. Ka ʻi heʻene tokanga ki he mālohi ʻo e matangí, naʻe kamata ke ilifia ʻa Pita, pea kamata ke ne puli hifo, naʻá ne kalanga: “ʻEiki, fakamoʻui au!”

Naʻe mafao atu leva ʻe Sīsū hono nimá ʻo puke ia, ʻo ne pehē: “ʻA e tui vaivai, ko e hā naʻá ke tālaʻa aí?”

Hili ʻa e heka ʻa Sīsū mo Pita ki he vaká, naʻe malū leva ʻa e matangí, pea naʻe ʻohovale ʻa e kau ākongá. Ka naʻe totonu ke nau pehē? Kapau naʻa nau maʻu “ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi foʻi maá” ʻaki ʻa e houngaʻia he mana lahi naʻe fai ʻe Sīsū ʻi he ngaahi houa siʻi ki muʻa ʻi heʻene fafangaʻi ʻa e toko laui afé ʻaki ʻa e foʻi mā ʻe nima mo e kiʻi mataʻi ika ʻe uá, naʻe ʻikai leva ke totonu ke nau ʻohovale ʻi he malava ke ne ʻalu he fukahi vaí pea mo ʻene ʻai ʻa e matangí ke maluú. Kae kehe, naʻe punou ʻa e kau ākongá he taimi ko ʻení kia Sīsū mo nau pehē: “Tā ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá koe.”

Taimi siʻi pē, pea nau aʻu leva ki Kenasaleti, ko ha konga fonua mahu mo toka lelei ofi ki Kāpaneume. Naʻa nau lī taula ai ʻa e vaká. Ka ʻi heʻenau fononga he matātahí, naʻe fakatokangaʻi ʻe he kakaí ʻa Sīsū pea nau ō takai he fonuá, ʻo kumi mai ʻa e faʻahinga ʻoku mahamahakí. ʻI hono ʻomai kinautolu ʻi honau ngaahi mohengá pea nau ala pē ki he kapa ʻo e kofu ʻo Sīsuú, naʻa nau moʻui lelei leva.

Lolotonga ia, ko e fuʻu kakai ko ia naʻa nau fakamoʻoni sio pau ʻi he mana ʻa Sīsū ʻo fafangaʻi ʻa e toko laui afé naʻa nau ʻilo kuo ʻalu ʻa Sīsū ia. Ko ia, ʻi he tau mai ʻa e fanga kiʻi vaka mei Taipiliō ki aí, naʻa nau heka leva ki ai ʻo ō ki Kāpaneume ke kumi kia Sīsū. ʻI heʻenau ʻilo iá, naʻa nau pehē: “Lāpai, naʻá ke haʻu fakakū ki hení?” Naʻe valokiʻi kinautolu ʻe Sīsū, ʻo hangē ko ia te tau vakai ki aí. Sione 6:​14-25; Mātiu 14:​22-36; Maake 6:​45-56.

▪ ʻI he hili ʻa e mana ʻa Sīsū ʻo fafangaʻi ʻa e laui afé, ko e hā naʻe fiemaʻu ʻe he kakaí ke fai kiate iá?

▪ Ko e hā naʻe sio ki ai ʻa Sīsū mei he moʻunga naʻe ʻalu ki aí, pea hili iá ko e hā naʻá ne faí?

▪ Ko e hā naʻe ʻikai totonu ai ke ʻohovale ʻa e kau ākongá ʻi he ngaahi meʻá ni?

▪ Ko e hā naʻe hoko ʻi he hili ʻenau aʻu ki he matātahí?