Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha Samēlia Anga-Fakakaungāʻapi

Ko ha Samēlia Anga-Fakakaungāʻapi

Vahe 73

Ko ha Samēlia Anga-Fakakaungāʻapi

NAʻE ofi nai ʻa Sīsū ki Pētani, ʻa e kolo naʻe kilomita nai ʻe tolu mei Selusalema ki ai. Naʻe fakaofiofi kiate ia ha tangata mataotao ʻi he Lao ʻa Mōsesé mo ha fehuʻi, ʻo ne ʻeke: “Tangataʻeiki, ko e hā ha meʻa te u fai kae tō moʻoku ʻa e moʻui taʻengatá?”

Naʻe meaʻi ʻe Sīsū ʻa e tangata ko iá, ko ha loea, naʻe ʻikai ko ʻene ʻeké ko ha fiemaʻu fakamatala, ka koeʻuhi naʻá ne fie ʻahiʻahiʻi ia. Mahalo ko e taumuʻa ʻa e loeá ke ʻai ʻa Sīsū ke ne tali ʻi ha founga ʻe fakalotomamahiʻi ai ʻa e ngaahi ongo ʻa e kau Siú. Ko ia naʻe ʻai ʻe Sīsū ʻa e loeá ke ne fakamatala ʻiate ia pē, ʻaki ʻa e fehuʻi: “Ko e hā ʻa e meʻa kuo tohi ʻi he Laó? ʻOku fēfē hoʻo laú?”

ʻI he talí, naʻe ngāueʻaki ʻe he loeá ha mahino anga-kehe, ko e toʻo mei he ngaahi lao ʻa e ʻOtuá ʻia Teutalonome 6:5 mo Livitiko 19:​18, ʻoku pehē: “‘Te ke ʻofa ki he ʻEiki ko ho ʻOtuá, ʻo fai ʻaki ʻa e kotoa ʻo ho lotó, mo e kotoa ʻo ho laumālié, mo e kotoa ʻo ho iví, mo e kotoa ʻo ho ʻatamaí,’ pea ‘te ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē ko hoʻo ʻofa kiate koé.’”

“Totonu hoʻo talí,” ko e tali ia ʻa Sīsuú. “Fai ia, pea te ke moʻui.”

Kae kehe, naʻe ʻikai fiemālie ʻa e loeá. Naʻe ʻikai fakapatonumālie ʻa e tali ʻa Sīsū kiate iá. Naʻá ne fiemaʻu ke fakapapauʻi meia Sīsū ko ʻene ngaahi fakakaukau ʻaʻaná tonu ʻoku tonu pea ʻokú ne faitotonu ʻi heʻene feangai ki he niʻihi kehé. Ko ia ai, naʻá ne ʻeke: “Pea ko hai nai hoku kaungāʻapí?”

Naʻe tui ʻa e kau Siú ko e foʻi lea “kaungāʻapí” naʻe ngāueʻaki pē ki he kaungā Siú, hangē ko ia ʻoku fakahā nai ʻe he potutohi ʻo e Livitiko 19:18. Ko hono moʻoní, naʻa mo e ʻaposetolo ko Pitá naʻá ne pehē ki mui: “ʻOku mou lāuʻilo, ko e meʻa ia ʻoku tapuhā ki he tangata Siú, ke fafale ki ha toko taha ʻi ha faʻahinga kehe.” Ko ia ko e loeá, pea mahalo pē mo e kau ākonga ʻa Sīsuú foki, naʻa nau tui naʻa nau faitotonu kapau naʻa nau feangai lelei ki he kaungā Siú pē, koeʻuhi, ʻi heʻenau fakakaukaú, naʻe ʻikai moʻoni ko hanau ngaahi kaungāʻapi ʻa e kakai ʻikai ko ha kau Siú.

ʻI he ʻikai ke ne fakalotomamahiʻi ʻene kau fanongó, naʻe anga-fēfē malava ʻe Sīsū ke ne fakatonutonu ʻenau fakakaukaú? Naʻá ne fakahā ha talanoa, ʻo fakatuʻunga nai ʻi he meʻa moʻoni naʻe hoko. “Tokua naʻe ai ha tangata [Siu],” ko e fakamatala ia ʻa Sīsuú, “naʻe ʻalu hifo mei Selusalema ki Sielikō, peá ne toloto ʻi ha kaihaʻakau; ʻa ia naʻa nau toʻo hono kofú, pea ʻikai ngata aí, ka naʻa nau tāʻi ia, pea ʻi he tuku ia ʻo nau ʻalú, kuó ne kafo lahi, ʻo tei mate ʻi heʻenau ngāue.”

“Pea feʻunga mo ia,” naʻe hoko atu ʻe Sīsū, “naʻe ʻalu hifo ha taulaʻeiki ʻi he hala ko iá, pea ʻi heʻene sio ki he tangatá, naʻá ne halafaki ʻi he kauhala ʻe tahá. Pehē foki mo ha motuʻa Līvai, naʻe hoko ki he potu ko iá, ʻo ne ʻalu atu ia ʻo mamata, pea toki halafaki ʻi he kauhala ʻe tahá. Ka ʻi he fononga mai ha tangata Samēlia, naʻá ne aʻu ki he tangatá, pea ʻi heʻene sio ki aí naʻe langa hono fatú ʻi he ʻofa.”

Naʻe nofo ʻi Sielikō ʻa e kau taulaʻeiki tokolahi mo honau kau tokoni temipale ko e kau Līvaí, ʻa ia ko hono mamaʻó ko e kilomita ʻe 22 ʻi he vāʻihala fakatuʻutāmaki naʻe ʻalu hifo he kilomita ʻe 900 mei he feituʻu naʻa nau ngāue ai ʻi he temipalé ʻi Selusalema. Ko e ʻamanaki atu ki he taulaʻeikí mo e Līvaí te na tokoni ki ha kaungā Siu ʻoku faingataʻaʻia. Ka naʻe ʻikai te na fai pehē. Ka naʻe fai ia ʻe he Samēliá. Naʻe fehiʻa lahi ʻaupito ʻa e kau Siú ʻi he kau Samēliá he naʻa nau ngāhiʻi ki mui ʻa Sīsū ʻi he ngaahi lea fefeka ʻaupito ʻaki ʻenau ui ia “ko e Samēlia.”

Ko e hā naʻe fai ʻe he Samēliá ke tokoni ai ki he Siú? “Ne ʻunuʻunu atu,” naʻe pehē ʻe Sīsū, “ʻo tuluʻi hono ngaahi laveá ʻaki ʻa e lolo mo e uaine, mo ne haʻihaʻi. Pea ne fakaheka ia ki heʻene manú, ka ne ʻalu ia ʻi lalo ʻo taki ki he faletalifonongá, ʻo ne tauhi ia ʻi ai. Pea pongipongi haké, naʻá ne toʻo mai ha foʻi tēnali ʻe ua [ko e vāhenga nai ia he ʻaho ʻe ua], ʻo ne ʻange ki he motuʻa naʻe tauhi ʻa e faletalifonongá, ʻo ne pehē, ‘Ke ke tauhi pē ʻa e tangatá ni, pea ka ʻoku siʻi ʻeni, pea ʻi heʻeku foki maí te u totongi ʻe au haʻo meʻa kuo mole ai.’”

ʻI he hili ʻene fakahā ʻa e talanoá, naʻe ʻeke ʻe Sīsū ki he loeá: “Ko hai ʻi he toko tolú ni, ʻi hoʻo poa, naʻe hoko ko e kaungāʻapi ʻo e siana naʻe moʻua ʻe he kaihaʻakaú?”

ʻI he ongoʻi taʻefiemālie fekauʻaki mo hano taku ʻo ha lelei ki ha Samēlia, naʻe tali pē ʻe he loeá ia: “Ko ia naʻá ne fai ʻofa ki he tangatá.”

“ʻAlu ʻo fai pehē mo koe foki,” ko e fakamulituku ia ʻa Sīsuú.

Kapau naʻe tala fakahangatonu ʻe Sīsū ki he loeá ko e faʻahinga ʻoku ʻikai ko ha Siú ko hono kaungāʻapi, ʻe ʻikai ngata pē ʻi he tangatá ʻa ʻene taʻetali ʻení ka ko e tokolahi taha ʻo e kau fanongo ki aí te nau kau nai kiate ia ʻi he fetalanoaʻaki mo Sīsuú. Kae kehe, ko e talanoa ko ʻeni ʻa ia ʻoku malava ke hoko tonu ʻi he moʻuí, naʻá ne fakafisi-ki-tuʻa ʻi ha founga taʻeala fakaʻikaiʻi ko hotau ngaahi kaungāʻapí ʻoku kau ai ʻa e kakai ʻo ʻikai ngata pē ʻi hotau matakali totonú mo e puleʻanga ʻokú te kau ki aí. Ko ha founga fakaofo lahi ē ʻo e faiako ʻa Sīsuú! Luke 10:​25-37; Ngāue 10:28; Sione 4:9; 8:48.

▪ Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi naʻe ʻeke ʻe he loeá kia Sīsuú, pea ko e hā ʻa e taumuʻa ʻo ʻene ʻeké?

▪ Ko hai naʻe tui ʻa e kau Siú ko honau ngaahi kaungāʻapí, pea ko e hā ʻa e ʻuhinga ke tui ai ne aʻu ki he kau ākongá naʻa nau maʻu ʻa e fakakaukau tatau?

▪ Naʻe anga-fēfē hono aʻutaki ʻe Sīsū ʻa e fakakaukau totonú koeʻuhi ke ʻoua ʻe malava ʻe he loeá ʻo fakaʻikaiʻi ia?