Skip to content

Skip to table of contents

Langa Lahi ʻi he ʻAkaú

Langa Lahi ʻi he ʻAkaú

Vahe 125

Langa Lahi ʻi he ʻAkaú

NAʻE taki fakataha mo Sīsū ʻa e ongo kaihaʻa ʻe toko ua ke tāmateʻi. ʻIkai ke fuʻu mamaʻo mei he koló, naʻe tuʻu ʻa e fonongá ʻi ha feituʻu naʻe ui ko Kolokota, pe Feituʻu ʻo e ʻUlupoko.

Naʻe toʻo ʻa e kofu ʻo e kau pōpulá. Pea naʻe ʻomai ʻa e uaine kuo fakakona ʻaki ʻa e mula. ʻOku ngalingali naʻe teuteu ia ʻe he kakai fefine mei Selusalemá, pea naʻe ʻikai ke fakafisingaʻi ʻe he ongo Lomá ia ʻa e inu fakasiʻisiʻi mamahi ko ʻeni kiate kinautolu ʻe tutukí. Kae kehe, ʻi hono ʻahiʻahiʻi ia ʻe Sīsuú, naʻá ne fakafisi ke ne inu ia. Ko e hā hono ʻuhingá? ʻOku hā mahino naʻá ne fiemaʻu ke ne mapuleʻi kakato pē ʻe ia ʻene fakakaukaú lolotonga ʻa e ʻahiʻahiʻi lahi taha ko ʻeni ʻo ʻene tuí.

Naʻe fakalōloa atu ʻeni ʻa Sīsū ʻi he ʻakaú pea ko hono ongo nimá naʻe ʻi ʻolunga ʻi hono ʻulú. Naʻe tuki leva ʻe he kau sōtiá ha ngaahi faʻo lalahi ki hono ongo nimá mo e ongo vaʻé. Naʻá ne mākaua ʻi he mamahi ʻi he ngalo hifo ʻa e faʻó ʻi he kakanó mo e ngaahi uouá. ʻI hono fokotuʻu ki ʻolunga ʻa e ʻakaú, naʻe ongo fakaʻulia ʻa e mamahí, he ko e mamafa ʻo e sinó naʻá ne fusi ʻo fakalahi ʻa e lavea mei he faʻó. Ka, ʻi he ʻikai ke ne fakamanamaná, naʻe lotu ʻa Sīsū maʻá e kau sōtia Lomá: “ʻAlā Tamai, fakamolemoleʻi ʻa kinautolu, he ʻoku ʻikai te nau ʻilo ʻa e meʻa ʻoku nau faí.”

Naʻe fokotuʻu ʻe Pailato ha tohi ʻi he ʻakaú ʻa ia naʻe pehē ai: “Ko Sīsū mei Nasaleti ko e Tuʻi Siú.” ʻOku ngalingali, naʻe ʻikai ko ʻene tohi pē ʻeni koeʻuhi ko ʻene tokaʻi ʻa Sīsuú ka ko ʻene fakaliliʻa ʻi he kau taulaʻeiki Siú ko ʻenau ikunaʻi meiate ia ʻa e tautea mate ʻo Sīsuú. Ke malava ʻe he tokotaha kotoa pē ke lau ʻa e tohí, naʻe ʻai ia ʻe Pailato ke tohi ʻi he ngaahi lea ʻe tolu​—ko e lea faka-Hepelū, ʻi he lea faka-Latina fakapuleʻangá, pea mo e lea faka-Kalisi ʻa e kakai lāuvalé.

Naʻe loto-mamahi ʻa e houʻeiki taulaʻeikí, kau ai mo Kaiafasi mo ʻAnasi. Ko e fanongonongo pau ko ʻení naʻá ne maumauʻi ʻenau fiefia ʻi heʻenau ikuná. Ko ia naʻa nau lea fakafepaki: “ʻOua te ke tohi, ‘Ko e Tuʻi Siú,’ ka ke tohi, naʻá ne pehē, ‘Ko e Tuʻi Siú au.’” ʻI he ʻita ʻi hono ngāueʻaki ia ʻe he kau taulaʻeikí ke nau aʻusia ai ʻenau taumuʻá, naʻe tali ange ʻe Pailato ʻi he loto-maʻu mo paetaku: “Ko ia kuó u tohí, kuo tohi.”

Naʻe fakatahataha leva ʻa e kau taulaʻeikí, fakataha mo e fuʻu kakaí ki he feituʻu naʻe fai ai ʻa e tāmate fakalaó, pea naʻe feinga ʻa e kau taulaʻeikí ke fakataʻeʻaongaʻi ʻa e fakamatala fakamoʻoni ʻa e fakaʻilongá. Naʻa nau toe lave ki he fakamoʻoni loi naʻe fai ki muʻa ʻi he ngaahi hopo ʻi he Sanetalimí. Ko ia ai, ʻoku ʻikai ha ofo, ko e faʻahinga naʻe fefonongaʻaki mai aí naʻa nau leakovi, mo kalokalo honau ʻulú ʻi he manuki mo nau pehē: “ʻA e tama holoki fale tapu ʻo langa ʻi he ʻaho ʻe tolu, ʻe, fakahaofi koe! Kapau ko e ʻalo koe ʻo e ʻOtuá, peʻi ʻalu hifo mei he ʻakaú!”

“Naʻá ne fakahaofi ʻa e kakai kehé; ka ʻoku ʻikai te ne lava ke fakahaofi ia!” ko e lea ia ʻa e houʻeiki taulaʻeikí mo honau takanga fakalotú. “Ko e Tuʻi ʻIsilelí tokua ʻeni; tuku ke ne ʻalu hifo leva mei he ʻakaú, pea te mau tui kiate ia. Naʻá ne falala tokua ki he ʻOtuá; pea ke ne fakahaofí ni ia, ʻo kapau ʻokú ne ʻofa kiate ia, he naʻá ne pehē tokua, ‘Ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá au.’”

Naʻe kau foki ʻa e kau sōtiá ki he fakakata ʻaki ʻo Sīsuú ʻi heʻenau sio ki he meʻa ko iá. Naʻa nau ʻoatu fakamatalili pē kiate ia ha uaine mahi, ʻo ngalingali naʻa nau pukepuke ia ʻo kiʻi mamaʻo siʻi pē mei hono loungutú naʻe pakupaku. “Kapau ko e tuʻi Siú koe,” ko ʻenau lumá ia, “fakahaofi koe.” Naʻa mo e ongo kaihaʻá​—ko e tokotaha naʻe tutuki ki he toʻomataʻu ʻo Sīsuú, pea mo e tokotaha kehe ʻi hono toʻohemá—naʻá na manukiʻi ia. Fakakaukau ange ā ki ai! Ko e moʻungaʻi tangata lahi taha kuo moʻui maí, ʻio, ʻa e tokotaha naʻá ne kau mo e ʻOtua ko Sihová ʻi hono fakatupu ʻa e ngaahi meʻa hono kotoa pē, naʻá ne kātakiʻi loto-ʻalovili ʻa e ngaohikoviʻi kotoa ko ʻení!

Naʻe toʻo ʻe he kau sōtiá ʻa e ngaahi kofu tuʻa ʻo Sīsuú ʻo vahevahe ia ki he konga ʻe fā. Naʻa nau fai ha talotalo pe ko hai te ne maʻu iá. Kae kehe, ko e kofu lotó naʻe ʻikai ke ʻi ai ha hokoʻanga, he ko e tupenu mahuʻinga ia. Ko ia naʻe fepehēʻaki ʻe he kau sōtiá: “ʻE, ʻoua naʻa tau hae ia, ka tau talotalo ki ai, pe ʻohai ia.” Ko ia, naʻe ʻikai te nau ʻilo, naʻa nau fakahoko ai ʻa e konga Tohitapu naʻe pehē: “Naʻa nau tufa kiate kinautolu hoku kofú, pea nau talotalo ki heʻeku teú.”

Faifai atu pē, naʻe toki mahino ki he taha ʻo e ongo kaihaʻá ʻoku pau ko e tuʻi moʻoni ʻa Sīsū. Ko ia ai, naʻá ne valokiʻi hono takangá, ʻo ne pehē: “Hilinga mo koe ke ke ʻapasia ki he ʻOtuá, he ʻokú mo kaungātautea mo ia. Pea tonuhekina hoʻotauá, he ʻokú ta kai ʻa e nunuʻa ʻo e ngāue naʻá ta faí; ka ko e tokotahá ni, kuo ʻikai haʻane momoʻi meʻa taʻetāu ʻe fai.” Ko ia naʻá ne hanga kia Sīsū, ʻo kole: “Manatuʻi au, ʻi hoʻo hoko ki ho puleʻangá.”

“Ko e moʻoni ʻoku ou tala atu kiate koe ʻi he ʻahó ni,” ko e tali ia ʻa Sīsuú, “Te ke ʻi Palataisi mo au.” ʻE fakahoko ʻa e talaʻofa ko ʻení ʻi he taimi ʻe pule ai ʻa Sīsū ko e Tuʻi ʻi hēvaní peá ne fokotuʻu ʻa e tokotaha faikovi kuo fakatomalá ni mei he maté ki he moʻui ʻi māmani ʻi he Palataisi ʻa ia ʻe maʻu ai ʻa e monuú ʻe he kau hao atu ʻi ʻĀmaketoné mo honau takangá ke ngāueʻi ia. Mātiu 27:​33-44; Maake 15:​22-32; Luke 23:​27, 32-43; Sione 19:​17-24.

▪ Ko e hā naʻe fakafisi ai ʻa Sīsū ke ne inu ʻa e uaine naʻe fakakona ʻaki ʻa e mulá?

▪ ʻOku hā mahino ko e hā ʻa e ʻuhinga naʻe fokotuʻu ai ʻa e fakaʻilonga ʻi he ʻakaú kia Sīsuú, pea ko e hā ʻa e toe fetalanoaʻaki naʻe fakalanga ʻe he meʻá ni ʻia Pailato mo e houʻeiki taulaʻeikí?

▪ Ko e hā mo ha toe ngaohikoviʻi naʻe hoko kia Sīsū ʻi he ʻakaú, pea ʻoku hā mahino ko e hā ʻa e meʻa naʻá ne langaʻi iá?

▪ Naʻe anga-fēfē ʻa hono fakahoko ʻa e kikité ʻi he meʻa naʻe fai ki he ngaahi kofu ʻo Sīsuú?

▪ Ko e hā ʻa e liliu naʻe fai ʻe ha tokotaha ʻo e ongo kaihaʻá, pea ʻe anga-fēfē hano fakahoko ʻe Sīsū ʻa ʻene kolé?