Skip to content

Skip to table of contents

Manavaʻofa ki he Faingataʻaʻiá

Manavaʻofa ki he Faingataʻaʻiá

Vahe 57

Manavaʻofa ki he Faingataʻaʻiá

HILI hono fakahalaʻi ʻa e kau Fālesí ʻi heʻenau ngaahi anga fakaetalatukufakaholo siokitá, naʻe mavahe leva ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá. ʻIkai ke fuʻu fuoloa, mahalo ʻokú ke manatuʻi, ʻa ʻene feinga ke mavahe mo kinautolu ke nau maʻu ha mālōlō ka naʻe toe uesia ia ʻi hono ʻilo kinautolu ʻe he kakaí. ʻI he taimi ko ʻení, naʻá ne mavahe leva mo ʻene kau akó ki he ngaahi potu fonua ʻo Tāia mo Saitoní, ʻo laulau kilomita ki he tokelaú. Hangehangē ko e fononga pē ʻeni ʻe taha ne fai ʻe Sīsū mo ʻene kau ākongá ʻo mamaʻo atu mei he ngataʻanga ʻo ʻIsilelí.

Hili ʻenau maʻu ha fale ke nau nofo aí, naʻe ʻai leva ʻe Sīsū ke ʻilo ʻoku ʻikai te ne fiemaʻu ke ʻilo ha taha ki he feituʻu ʻoku nau ʻi aí. Kae kehe, neongo naʻe ʻikai ko e feituʻu ʻIsileli ʻeni, naʻe ʻikai ke taʻefakatokangaʻi ai ia. Ka ko ha fefine Kalisi, naʻe fāʻeleʻi ʻi heni ʻi Finisia ʻo Sīliá, naʻá ne ʻilo ia peá ne kamata ke kole: “ʻE ʻEiki, ko e Hako ʻo Tēvita, ke ke ʻaloʻofa mai. Ko siʻeku taʻahiné ko e meʻa kovi ange hono ʻāveá.” Kae kehe, naʻe ʻikai ha tali ia ʻa Sīsū.

Faifai atu pē naʻe tala ange ʻe he kau ākongá kia Sīsū: “Fakaʻataʻatā ange ʻa e fefiné; he ʻokú ne tangi toupili mai.” ʻI hono fakamatalaʻi ʻa ʻene ʻuhinga ki hono taʻetokangaʻi ʻo e fefiné ni, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kuo ʻikai fekau mai au, ka ki he fanga sipi kuo mole ʻi he hako ʻo ʻIsilelí.”

Kae kehe, naʻe ʻikai ke foʻi ʻa e fefiné. Naʻá ne fakaofiofi kia Sīsū ʻo ne fakatōmapeʻe kiate ia. Naʻá ne tangi, “ʻEiki, tokoni mai!”

Ko ha ueʻi lahi ē ʻa e loto ʻo Sīsuú he tangi tōtōivi ʻa e fefiné! Ko ia, naʻá ne toe hanga ki hono ʻuluaki fatongiá, ke faifekau ki he kakai ʻa e ʻOtuá ʻi ʻIsilelí. ʻI he taimi tatau pē, hangehangē ko haʻane siviʻi ʻa e tui ʻa e fefiné ni, naʻá ne tohoakiʻi leva ki he loto tomuʻa fehiʻa ʻa e kakai Siú ki he kakai kehé, ʻo ne pehē: “ʻOku ʻikai ngofua ke toʻo ʻa e mā ʻa e fānaú, ʻo lī ki he fanga kiʻi kulií.”

ʻI he ongo manavaʻofa hono leʻó mo e mata fiemālié, naʻe fakahaaʻi moʻoni ai ʻe Sīsū ʻa ʻene ongoʻi manavaʻofa ki he kakai kehe mei he Siú. Naʻá ne toe fakanongononga ʻa hono fakahoa ʻo e kau Senitailé ki he fanga kulií ʻaki ʻene lau kinautolu ko e “fanga kiʻi kulī,” pe fanga ʻuhikiʻi kulī. ʻI he ʻikai hoko ia ko ha fakalotomamahí, naʻe toʻo hake pē ʻe he fefiné ʻa e lau ʻa Sīsū ki he kau Siu tomuʻa loto-fehiʻá ʻo ne fai ʻaki ha tali anga-vaivai: “ʻIo, ʻEiki; ka ʻoku kai ʻa e fanga kiʻi kulií foki he ngaahi momo ʻoku ngangana mei he tēpile ʻa honau ʻeikí.”

“Fefine, tā ʻoku lahi hoʻo tuí,” ko e tali ia ʻa Sīsuú. “ʻE fai maʻau ʻa e meʻa ʻokú ke loto ki aí.” Pea naʻe hoko ia! ʻI heʻene foki atu ki hono ʻapí, naʻá ne sio ki heʻene taʻahiné ʻi he mohengá, kuo moʻui lelei ʻaupito.

Mei he tafafonua ʻo Saitoní, naʻe kolosi mei ai ʻa Sīsū mo ʻene kau ākongá ki he ngaahi matavai ʻo e Vaitafe Sioataní. Hangehangē naʻa nau aʻa ʻi Sioatani ʻi ha tafaʻaki ʻi ʻolunga hake he Tahi ʻo Kālelí ʻo hū ai ki he potu fonua ʻo Tikapolusí, he tafaʻaki fakahahake ʻo e tahí. ʻI aí naʻa nau kaka ai ʻi ha moʻunga, ka naʻe ʻilo kinautolu ʻe he kakaí pea nau ʻomai kia Sīsū ʻenau kau heke, ketu, kui, mo e noa, pea mo e tokolahi naʻa nau puke mo mele fakaesino. Naʻa nau tuku kinautolu kotoa ki he vaʻe ʻo Sīsuú pea naʻá ne fakamoʻui kinautolu. Naʻe ofo ʻa e kakaí, ʻi heʻenau sio kuo lea ʻa e noá, luelue ʻa e heké, pea sio ʻa e kuí; pea naʻa nau fakamālōʻia ʻa e ʻOtua ʻo ʻIsilelí.

Naʻe fai ʻe Sīsū ha tokanga makehe ki ha tangata ʻe taha naʻe tuli pea ʻikai lava ke talanoa. Ko e tulí ʻoku faʻa mā, tautefito ʻi ha kakai tokolahi. Mahalo pē naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū ʻa e teteki ʻa e tangatá ni. Ko ia naʻe manavaʻofa ʻa Sīsū ʻo ne ʻave ia ʻo mamaʻo mei he kakaí. ʻI heʻena toko ua peé, naʻe fakahā ange ʻe Sīsū ʻa e meʻa te ne fai maʻaná. Naʻá ne ʻai hono ʻuluʻulu tuhú ki he ongo telinga ʻo e tangatá ni, pea hili ʻene ʻaʻanu, naʻá ne ala ki he ʻelelo ʻo e tangatá. Hili iá, naʻá ne hanga hake ki he langí, ʻo sio fakamamaʻu ki ai ʻa Sīsū mo ne pehē: “Ke ava mai.” ʻI he meʻa ko iá, naʻe toe fakafoki mai ai ʻa e ngaahi mālohi fakaefanongo ʻa e tangatá, pea naʻá ne toe malava ʻo lea totonu.

ʻI he taimi naʻe fakahoko ai ʻe Sīsū ʻa e ngaahi fakamoʻui lahí ni, naʻe tali ʻaki ʻe he kakaí ʻa e houngaʻia. Naʻa nau pehē: “Hono ʻikai tuʻutai ʻene ngāue kotoa pē. Kuó ne ngaohi ʻa e tulí ke ongo mo e noá ke lea.” Mātiu 15:​21-31; Maake 7:​24-37.

▪ Ko e hā naʻe ʻikai fai mo fakamoʻui ai ʻe Sīsū ʻa e tama ʻa e fefine Kalisí?

▪ Hili iá, naʻe ʻave ʻe Sīsū ʻene kau ākongá ki fē?

▪ Naʻe anga-fēfē ʻa hono fakamoʻui manavaʻofa ʻe Sīsū ʻa e tangata tuli naʻe ʻikai malava ke leá?