Skip to content

Skip to table of contents

Naʻe Siʻi ʻa e Tui ʻa Sioné?

Naʻe Siʻi ʻa e Tui ʻa Sioné?

Vahe 38

Naʻe Siʻi ʻa e Tui ʻa Sioné?

KO Sione Papitaiso, ʻa ia naʻá ne ʻi he pilīsoné ʻi he taimi ko iá he meimei taʻu ʻe taha, naʻá ne maʻu ʻa e līpooti fekauʻaki mo hono fokotuʻu mei he maté ʻa e tama ʻa e uitou ʻi Neiní. Ka naʻe loto ʻa Sione ke ne fanongo tonu meia Sīsū ʻo fekauʻaki mo e mahuʻinga ʻo e meʻá ni, ko ia naʻá ne fekau ai ʻene ongo ākongá ke na ʻeke: “Ko koe ʻa e Tokotaha ke Haʻú pe te mau ʻamanaki ki ha taha kehe?”

ʻOku hā nai ko ha fehuʻi ngali kehe ia, tautefito koeʻuhi naʻe mamata ʻa Sione ki he ʻalu hifo ʻa e laumālie ʻo e ʻOtuá kia Sīsuú pea fanongo ki he leʻo ʻo e hōifua ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi naʻe papitaiso ai ʻa Sīsū ʻi he meimei taʻu ʻe ua ki muʻá. Naʻe fakatupunga nai ʻe he fehuʻi ʻa Sioné ha niʻihi ke nau fakaʻosiʻaki ʻo pehē kuo fakaʻau ke vaivai ʻene tuí. Ka naʻe ʻikai pehē ia. Heʻikai ke lea ʻa Sīsū ia ʻo mātuʻaki fakaongoongoleleiʻi ʻa Sione, ʻo hangē ko ia naʻá ne fai ʻi he taimi ko ʻení, kapau naʻe kamata ke veiveiua ʻa Sione. Ka, ko e hā naʻe ʻeke ai ʻe Sione ʻa e fehuʻi ko ʻení?

Naʻe fiemaʻu pē nai ʻe Sione ia ha fakapapauʻi meia Sīsū ko Ia ʻa e Mīsaiá. ʻE hoko ia ko ha fakalotolahi kia Sione ʻi heʻene fakaʻauʻausino ʻi he pilīsoné. Ka ʻoku hā mahino naʻe lahi ange ʻa e meʻa naʻe ʻuhinga ki ai ʻa e fehuʻi ʻa Sioné. Naʻá ne fiemaʻu moʻoni ke ne ʻilo pe ʻe toe ʻi ai ha taha ʻe haʻu, ʻo hangē ko ha fetongi, ʻa ia te ne fakakakato ʻa hono fakahoko ʻo e ngaahi meʻa kotoa pē naʻe kikiteʻi ʻe fakahoko ʻe he Mīsaiá.

Fakatatau ki he ngaahi kikite ʻi he Tohitapú ʻa ia naʻe ʻosi ʻilo ʻa Sione ki aí, ko e Tokotaha Pani ʻa e ʻOtuá ʻe hoko ko ha tuʻi, ko ha tokotaha-fakahaofi. Ka, naʻe kei tauhi fakapōpula pē ʻa Sione, naʻa mo e hili ha ngaahi māhina lahi mei hono papitaiso ʻo Sīsuú. Ko ia ʻoku hā mahino naʻe ʻeke ʻe Sione kia Sīsū: ‘Ko koe moʻoni ʻa e tokotaha te ne fokotuʻu ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he mafai fakahāhā, pe ʻoku ʻi ai ha toe taha kehe, ha fetongi, ʻa ia ʻoku totonu ke mau tatali ki ai ke ne fakahoko ʻa e ngaahi kikite fakaofo kotoa fekauʻaki mo e lāngilangi ʻo e Mīsaiá?’

ʻI he ʻikai ke tala ange ki he ongo ākonga ʻa Sioné, ‘Ko e moʻoni ko au ia ʻa e tokotaha naʻe teu ke haʻú!’ Naʻe hanga ʻe Sīsū ia ʻi he houa pē ko iá ʻo fakahāhā ha meʻa fakaofo ʻaki hono fakamoʻui ha kakai tokolahi, ʻo faitoʻo kinautolu mei honau ngaahi faʻahinga mahaki kotoa pē mo e ngaahi puke. Hili iá naʻá ne tala leva ki he ongo ākongá: “Mo ō, ʻo fakahā kia Sione ʻa e ngaahi meʻa ʻokú mo mamata mo fanongo ki aí: ʻoku ʻā ʻa e kuí, ʻeveʻeva ʻa e heké, ʻoku fakamaʻa ʻa e kiliá, pea ongo ʻa e tulí, fokotuʻu ʻa e maté, pea ʻoku malangaʻaki ʻa e ongoongo leleí ki he masivá.”

ʻI hono fakalea ʻe tahá, naʻe fakataumuʻa nai ʻa e fehuʻi ʻa Sioné ki ha ʻamanaki ʻe fai ʻe Sīsū ha meʻa lahi ange mei he meʻa naʻá ne lolotonga faí pea te ne tuku ange mai nai ʻa Sione. Kae kehe, naʻe tala ʻe Sīsū kia Sione ke ʻoua te ne ʻamanekina ha meʻa lahi ange ia mei he ngaahi mana naʻá ne lolotonga faí.

ʻI he mavahe atu ʻa e ongo ākonga ʻa Sioné, naʻe hanga hake ʻa Sīsū ki he fuʻu kakaí peá ne tala kiate kinautolu ko Sioné ko e “talafekau” ʻa Sihova naʻe tala ki muʻa ʻi he Malakai 3:1 pea ko e palōfita foki ia ko ʻIlaisiā naʻe tala ki muʻa ʻi he Malakai 4:​5, 6. Naʻá ne fakahīkihikiʻi ai ʻa Sione ʻokú ne tatau pē mo ha palōfita pē naʻe moʻui ki muʻa ʻiate ia, ʻo ne fakamatalaʻi: “Ko ʻeku tala moʻoni atu kiate kimoutolu, ʻOku ʻikai tupu ha tokotaha ʻo lahi hake ʻia Sione Papitaiso ʻiate kinautolu kuo fanauʻi ʻe he fefiné; ka ko ia ʻoku siʻi taha pē ʻi he puleʻanga ʻo e langí ʻoku lahi ia ʻiate ia. Pea talu mei he ngaahi ʻaho ʻo Sione Papitaisó ʻo aʻu ki he ʻahó ni, ʻoku fai feinga mālohi ki he puleʻanga ʻo e langí ʻa e kakaí.”

Naʻe fakahaaʻi heni ʻe Sīsū ʻe ʻikai ke ʻi he Puleʻanga fakahēvaní ʻa Sione, koeʻuhi ko e tokotaha siʻisiʻi taha aí ʻoku lahi ange ia ʻia Sione. Naʻe teuteu ʻe Sione ʻa e hala maʻa Sīsū ka naʻá ne mate ia ki muʻa ʻi hono silaʻi ʻe Kalaisi ʻa e fuakavá, pe aleapaú, mo ʻene kau ākongá, ke nau hoko ʻo kaungāpule fakataha mo ia ʻi hono Puleʻangá. Ko e ʻuhinga ia naʻe pehē ai ʻe Sīsū heʻikai ke ʻi he Puleʻanga fakahēvaní ʻa Sione. Ka ʻe hoko ʻa Sione ia ko ha taha ʻe moʻui ʻi māmani ʻe pule mai ki ai ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Luke 7:18-30; Mātiu 11:​2-15.

▪ Ko e hā naʻe ʻeke ai ʻe Sione pe ko Sīsū ʻa e Tokotaha ke Haʻú pe ʻoku totonu ke ʻamanekina ha taha kehe ia?

▪ Ko e hā ʻa e ngaahi kikite naʻe pehē ʻe Sīsū naʻe fakahoko ʻe Sioné?

▪ Ko e hā ʻe ʻikai ke ʻi hēvani ai ʻa Sione Papitaiso ʻo fakataha ai mo Sīsuú?