Skip to content

Skip to table of contents

Taʻetui Loto-Vivili ʻa e Kau Fālesí

Taʻetui Loto-Vivili ʻa e Kau Fālesí

Vahe 71

Taʻetui Loto-Vivili ʻa e Kau Fālesí

NAʻE ilifia ʻa e ongo mātuʻa ʻa e tangata kolekole naʻe kui ki muʻá ʻi hono ʻomai kinaua ki he ʻao ʻo e kau Fālesí. Naʻá na ʻilo kuo tuʻutuʻuni ke kapusi mei he sinakoké ha taha pē te ne fakahā ʻa e tui kia Sīsū. Ko e faʻahinga tuʻusi peheni ʻo e kaungāfeohi mo e niʻihi kehé naʻe hoko ʻo faingataʻa fakaʻulia, tautefito ki ha fāmili masiva. Ko ia ai, naʻe fakaalaala ʻa e ongo mātuʻá ni.

“Ko ʻeni hoʻomo tamá, ʻa e tokotaha ʻokú mo pehē naʻe fanauʻi kuí?” ko e fehuʻi ia ʻa e kau Fālesí. “Pea ʻoku fakafēfē ai ʻene ʻaá ni?”

“ʻOkú ma ʻilo ko e sianá ni ko homa ʻuhiki, pea naʻe fanauʻi kui,” ko e fakapapauʻi ange ia ʻe he ongo mātuʻá. “Ka ʻoku ʻikai te ma laveʻi pe ko ʻene ʻaá ni ʻi he hā, pea ʻoku ʻikai te ma laveʻi ʻekimaua pē ko hai naʻá ne fakaʻā hono matá.” Kuo pau pē ne ʻosi tala ange ʻe hona fohá kiate kinaua ʻa e meʻa kotoa kuo hokó, ka naʻe tali fakapotopoto pē ʻa e ongo mātuʻá: “Mou ʻeke kiate ia. Kuó ne tangata. Te ne tali ʻe ia maʻana.”

Ko ia ai, naʻe toe ui mai ʻe he kau Fālesí ʻa e tangatá. ʻI he taimi ko ʻení naʻa nau feinga ke fakamanaʻi ia ʻaki hono fakahā kuo nau fakatahatahaʻi mai ha fakamoʻoni ʻo fakahalaʻi ʻaki ʻa Sīsū. “Ke ke ʻaʻapa ki he ʻOtuá,” ko ʻenau fekaú ia. “ʻOku mau ʻilo ʻe kimautolu ko e tangatá ni ko e angahala.”

Naʻe ʻikai fakafisingaʻi ʻe he tangata naʻe kui ki muʻá ʻenau tukuakiʻi naʻe faí, ʻi heʻene pehē: “Ko e meʻa ki haʻane angahala, ʻoku ʻikai te u ʻilo ha meʻa ki ai.” Ka naʻá ne toe pehē: “Ko e meʻa pē taha ʻoku ou ʻiló, ko e kui au ka ʻoku ou ʻaá ni.”

ʻI he feinga ke maʻu ha hala ʻi heʻene fakamoʻoní, naʻe toe ʻeke ʻe he kau Fālesí: “Ko e hā ʻa e meʻa naʻá ne fai kiate koé? Naʻe fēfē ʻene fakaʻā ho matá na?”

“Kuo ʻosi ʻeku tala kiate kimoutolu,” ko e hanu ia ʻa e tangatá, “pea naʻe ʻikai te mou tokanga. Ko e hā ʻoku mou toe fiefanongo ai ki aí?” ʻI heʻene lea fakaʻalumá, naʻá ne fehuʻi: “Naʻa ʻoku mou fie ului ki heʻene kau akó ʻa kimoutolu foki?”

Naʻe fakaʻitaʻi ʻa e kau Fālesí ʻe he tali ko ení. “Ko koe pē ko e ako ʻa e sianá na,” ko ʻenau tukuakiʻí ia, “ka ko kimautolu ko e kau ako ʻa Mōsese. ʻOku mau ʻilo kuo folofola ʻe he ʻOtuá kia Mōsese; ka ko e sianá na, ʻoku ʻikai te mau ʻilo pe ʻoku mei fē ia.”

ʻI hono fakahaaʻi ha ofo ai, naʻe tali atu ʻa e tangata kolekole anga-vaivaí ni: “Tā ko e toki meʻa fakaofo ʻeni, ʻa e ʻikai ʻilo ʻe kimoutolu pē ʻoku mei fē ia, ʻosi ko ʻeni kuó ne fakaʻā hoku pokoʻi matá ni.” Ko e hā ʻa e fakamulituku naʻe totonu ke nau maʻu mei he meʻá ni? Naʻe lave ʻa e tangata kolekolé ki he tefitoʻi moʻoni ʻoku ala tui ki ai: “ʻOku tau lāuʻilo, ko e ʻOtuá ʻoku ʻikai te ne tali ha kakai ʻoku angahala, kae ʻilonga ʻa ia ʻoku ʻaʻapa ki he ʻOtuá, mo fai hono finangaló, ʻokú ne talia ha tokotaha pehē. Talu mei muʻa ʻi muʻa kuo teʻeki ke talanoaʻia ʻo pehē, kuo fakaʻā ʻe ha taha ʻa e mata ʻo ha tokotaha ne fanauʻi kui.” Ko ia ai, ko e fakamulituku ʻeni ʻoku totonu ke hā mahinó: “Ka ne ʻikai ko e tokotaha ia mei he ʻOtuá, ne ʻikai te ne lava ha momoʻi meʻa.”

Naʻe ʻikai ha tali ʻa e kau Fālesí ki he faʻahinga ʻuhinga totonu, mahino mo hangatonu pehení. Naʻe ʻikai malava ke nau hanga lelei ki he moʻoní, ko ia naʻa nau vangi ʻa e tangatá: “Ko e koto tupu angahala koe, pea ko hoʻo hanga ē ʻo ako mai kiate kimautolu?” ʻI he meʻá ni, naʻa nau lī ai ʻa e tangatá ki tuʻa, ʻo hangehangē ko hono kapusi ia mei he sinakoké.

ʻI he ʻilo ʻa Sīsū fekauʻaki mo e meʻa kuo nau faí, naʻá ne kumi ʻa e tangatá ʻo ne pehē ki ai: “ʻOkú ke tui ki he Fanautama ʻa tangatá?”

ʻI he talí, naʻe ʻeke ʻe he tangata kolekole naʻe kui ki muʻá: “Ko hai ia, ʻEiki, kau tui ki ai?”

“Ko ia ia ʻoku talanoa mo koé,” ko e tali ʻeni ʻa Sīsuú.

Tuai e kemo, naʻe punou hifo ʻa e tangatá kia Sīsū mo ne pehē: “ʻEiki, ʻoku ou tui pē.”

Naʻe fakamatala leva ʻa Sīsū: “Ko ʻeku haʻu ʻaku ki māmaní, pea iku ai ʻa e fakamaau ki ha tuʻutuʻuni, ʻo pehē: Ke ʻilonga ʻa kinautolu ʻoku ʻikai ʻā ke nau ʻā; pea ʻilonga ʻa kinautolu ʻoku ʻā tokua, pea nau hoko ʻo kui.”

ʻI he meʻa ko iá, naʻe ʻeke leva ʻe he kau Fālesi ʻa ia naʻa nau fanongo ki aí: “Tā ʻapē ʻoku kui mo kimautolu foki, ʻo?” Kapau naʻa nau lāuʻilo ko kinautolú ʻoku nau kui fakaʻatamai, ʻoku ʻi ai leva ʻenau kalofanga ki heʻenau fakafepaki kia Sīsuú. Hangē ko e meʻa naʻe tala ange ʻe Sīsū kiate kinautolú: “Ka ne mou kui, pehē ʻoku ʻikai haʻamou angahala.” Kae kehe, naʻa nau loto-fefeka ʻo fakamatematē ʻo nau pehē ʻoku ʻikai te nau kui pea ʻoku ʻikai te nau fiemaʻu ha fakamaama fakalaumālie. Ko ia naʻe pehē ai ʻe Sīsū: “Ka ko eni ʻoku mou pehē, ‘ʻOku mau ʻā.’ Tā ʻoku nofo maʻu hoʻomou angahalá.” Sione 9:​19-41.

▪ Ko e hā naʻe ilifia ai ʻa e ongo mātuʻa ʻa e tangata kolekole naʻe kui ki muʻá ʻi hono ui mai kinaua ki he ʻao ʻo e kau Fālesí, pea naʻe anga-fēfē ʻa e fakaalaala ʻa ʻena talí?

▪ Naʻe anga-fēfē ʻa e feinga ʻa e kau Fālesí ke fakamanaʻi ʻa e tangata naʻe kui ki muʻá?

▪ Ko e hā ʻa e fakamatala ʻuhinga totonu ʻa e tangatá ni naʻe fakaʻitaʻi ai ʻa e kau Fālesí?

▪ Ko e hā naʻe ʻikai ai ha kalofanga ʻa e kau Fālesí ki heʻenau fakafepaki kia Sīsuú?