Skip to content

Skip to table of contents

Talanoa Fakatātā ʻo e Kātoanga Taʻané

Talanoa Fakatātā ʻo e Kātoanga Taʻané

Vahe 107

Talanoa Fakatātā ʻo e Kātoanga Taʻané

ʻI HA ongo talanoa fakatātā ʻe ua, naʻe fakaeʻa ai ʻe Sīsū ʻa e kau sikalaipé mo e houʻeiki taulaʻeikí, pea naʻa nau loto ke tāmateʻi ia. Ka naʻe teʻeki ai ke ofi ʻosi ʻa Sīsū mei hono fakaeʻa kinautolú. Naʻá ne toe hoko atu ke tala kiate kinautolu ha talanoa fakatātā ʻe taha, ʻo pehē:

“Kuo tatau ʻa e puleʻanga ʻo hēvaní pea mo ha tangata, ko e tuʻi, ʻa ia naʻá ne fai ʻa e taʻane ʻo hono ʻaló. Peá ne fekau atu ʻene kau tamaioʻeikí ke ui ʻa e kakai kuo tala ki ai ʻa e kātoangá, ka naʻe ʻikai te nau fie haʻu.”

Ko e ʻOtua ko Sihová ko e Tuʻi ia naʻá ne teuteu ʻa e kātoanga taʻane ki hono ʻAló, ko Sīsū Kalaisi. Faifai atu pē, ko e fefine taʻané ko e toko 144,000 ʻo hono kau muimui kuo paní te nau fakataha mo Sīsū ʻi hēvani. Ko e kakai ʻa e Tuʻí ko e kakai ʻIsilelí, ʻa ia ʻi hono ʻomai kinautolu ki he Lao fuakavá ʻi he 1513 K.M., naʻa nau maʻu ai ʻa e faingamālie ke hoko ko e “puleʻanga ʻo e kau taulaʻeiki.” Ko ia, ʻi he taimi ko iá, naʻe ʻuluaki fai kiate kinautolu ʻa e fakaafe ki he kātoanga taʻané.

Kae kehe, ko e ʻuluaki ui ʻo kinautolu naʻe ʻosi fakaafeʻí naʻe teʻeki ai ke fai ia ʻo aʻu mai ki he faʻahitaʻu fakatōlau ʻo e 29 T.S., ʻi he kamata ʻo e ngāue ko hono malangaʻi ʻo e Puleʻangá ʻe Sīsū mo ʻene kau ākongá (ko e kau tamaioʻeiki ʻa e tuʻí). Ka naʻe ʻikai ke fie haʻu ʻa e kau ʻIsileli totonú ʻa ia naʻa nau maʻu ʻa e fakaafe ko ʻení mei he kau tamaioʻeikí mei he 29 T.S. ki he 33 T.S. Ko ia naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá ki he puleʻanga ʻo kinautolu naʻe fakaafeʻí ha toe faingamālie, ʻo hangē ko ia naʻe fakamatala ʻe Sīsuú:

“Peá ne toe fekau atu ha kau tamaioʻeiki kehe, ʻo ne pehē, ‘Fakahā kiate kinautolu naʻe tala ki aí: “Ko ʻeni, kuó u ʻosi teu ʻeku pongipongí, kuo tāmateʻi ʻeku fanga pulu, mo ʻeku fanga manu sino lelei, pea kuo napangapangamālie kotoa pē. Mou ōmai ki he taʻané.”’” Ko e ui ʻeni hono uá pea ko hono fakaʻosí ia kiate kinautolu naʻe ʻosi fakaafeʻí naʻe kamata ia ʻi he Penitekosi ʻo e 33 T.S., ʻi hono huaʻi hifo ʻa e laumālie māʻoniʻoní ki he kau muimui ʻo Sīsuú. Ko e ui ko ʻení naʻe hokohoko mai ʻo aʻu ki he 36 T.S.

Kae kehe, ko e tokolahi taha ʻo e kau ʻIsilelí naʻa nau fakasīkakaaʻi ʻa e ui ko ʻení. “Ka ka fakavaʻivaʻingaʻaki ia ʻe kinautolu, ʻo nau ʻalu,” ko e lea ia ʻa Sīsuú, “ko e taha ki heʻene ngoue, ko e taha ki heʻene fai fakatau; pea ko e toé naʻa nau puke ʻene kau tamaioʻeikí, ʻo nau pāʻusiʻi mo tāmateʻi.” “Pea,” naʻe hoko atu ʻe Sīsū, “naʻe houhau ai ʻa e tuʻí, ʻo ne fekau atu ʻene ngaahi kongakaú, ʻo ne fakaʻauha ʻa e kau fakapō ko iá, ʻo tutu honau koló.” Naʻe hoko ʻa e meʻa ko ʻení ʻi he 70 T.S., ʻi hono fakaʻauhamālie ʻa Selusalema ʻe he kau Lomá, pea naʻe tāmateʻi ʻa e kau fakapō ko iá.

Pea naʻe fakamatala ʻe Sīsū ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he vahaʻa taimi ko iá: “Pea toki folofola [ʻa e tuʻí] ki heʻene kau tamaioʻeikí, ‘Ko e taʻané kuo teu, ka ko kinautolu naʻe tala ki aí tā naʻe ʻikai te nau taau. Ko ia mou ō ki he ngaahi mangaʻi halá, pea ʻilonga ha kakai te mou ʻilo ai, tala ke nau haʻu ki he kātoangá.’” Naʻe fai ʻeni ʻe he kau tamaioʻeikí, “pea naʻe maʻopo ʻa e kātoangá.”

Ko e ngāue ko ʻeni ʻo hono fakatahatahaʻi ʻa e kau fakaafe mei he ngaahi hala ʻi he tuʻakolo ʻo e faʻahinga naʻe fakaafeʻí naʻe kamata ia ʻi he 36 T.S. Ko e ʻōfisa fakakautau Loma ko Koliniusí mo hono fāmilí ko e ʻuluaki kinautolu naʻe fakatahaʻi mei he kau taʻekamu ʻikai ko ha Siú. Ko hono fakatahatahaʻi ʻa e faʻahinga ko ʻeni naʻe ʻikai ko ha Siú, ko kinautolu kotoa ko e fetongi ia ʻo kinautolu ʻa ia naʻa nau muʻaki fakafisingaʻi ʻa e uí, kuo hokohoko mai pē ia ʻo aʻu mai ki he senituli hono 20 ni.

ʻI he lolotonga ʻo e senituli hono 20 kuo hoko ai ʻo fonu ʻa e loki ki he kātoanga ʻo e taʻané. Naʻe lave ʻa Sīsū ki he meʻa naʻe toki hokó, ʻo pehē: “Pea ʻi he meʻa mai ʻa e tuʻí ke vakai ʻa e kakai naʻe keinangá, naʻá ne ʻilo ai ha tangata kuo ʻikai te ne tui ha kofu taʻane. Peá ne folofola ki ai, ‘Siana, naʻe fēfē hoʻo hū mai ki heni taʻe te ke ʻai hao kofu taʻané?’ Peá ne moʻu longoa. Pea fekau ʻe he tuʻí ki he kau sevānití, ‘Haʻi hono vaʻé mo hono nimá, ʻo lī ia ki he poʻuli ʻo tuaʻaá. Ko e potu ia ʻe toki hoko ai ʻa e tangi mo e fengaiʻitaki ʻo e nifó.’”

Ko e tangata naʻe ʻikai ke ʻi ai hano kofu taʻané ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e kau Kalisitiane fakangalingali ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané. Kuo ʻikai pē ke lau ʻe he ʻOtuá ia ʻoku nau maʻu ʻa e fakaʻilonga totonu ko e kau ʻIsileli fakalaumālié. Naʻe ʻikai ʻaupito ke pani kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní ko e ngaahi ʻea ki he Puleʻangá. Ko ia ai, kuo lī kinautolu ki he poʻuli ʻo tuaʻā ʻa ia ʻe fakaʻauha ai kinautolu.

Naʻe fakaʻosi ʻe Sīsū ʻene talanoa fakatātaá ʻaki ʻene pehē: “He ʻoku tokolahi ʻa e uí, kae toko siʻi ʻa e filí.” ʻIo, naʻe tokolahi ʻa e kau fakaafe mei he puleʻanga ʻo ʻIsilelí ke nau hoko ko e kau mēmipa ʻo e fefine taʻane ʻo Kalaisí, ka ko e tokosiʻi pē ʻo e kau ʻIsileli totonú naʻe filí. Ko e tokolahi taha ʻo e kau fakaafe ʻo e toko 144,000 kuo nau maʻu ʻa e pale fakahēvaní ʻoku fakamoʻoniʻi ʻoku ʻikai ko e kau ʻIsileli. Mātiu 22:​1-14; Ekisoto 19:​1-6; Fakahā 14:​1-3.

▪ Ko hai naʻe ʻuluaki fakaafeʻi ki he kātoanga taʻané, pea naʻe fai ʻanefē ʻa e fakaafé?

▪ Naʻe ʻuluaki fai ʻanefē ʻa e ui kiate kinautolu naʻe fakaafeʻí, pea ko hai ʻa e kau tamaioʻeiki naʻe ngāueʻaki ke nau fai ʻa e fakaafé?

▪ Naʻe fai ʻanefē ʻa e ui hono uá, pea hili iá ko hai naʻe fakaafeʻí?

▪ Ko hai naʻe fakatātaaʻi ʻe he tangata ʻoku ʻikai ke ʻi ai hano kofu taʻané?

▪ Ko hai ʻa e tokolahi naʻe uí, pea mo e tokosiʻi kuo filí?