Skip to content

Skip to table of contents

Tali ki Hono Kau Talatalaakiʻí

Tali ki Hono Kau Talatalaakiʻí

Vahe 30

Tali ki Hono Kau Talatalaakiʻí

ʻI HONO talatalaakiʻi ʻe he kau taki lotu Siú ʻa Sīsū ʻo pehē naʻá ne maumauʻi ʻa e Sāpaté, naʻá ne tali ʻo pehē: “Kuo ngāue ʻa ʻeku Tamaí ʻo aʻu ki he taimí ni, pea ʻoku ou ngāue mo au foki.”

Neongo ʻa e meʻa naʻe taukaveʻi ʻe he kau Fālesí, ko e ngāue naʻe fai ʻe Sīsuú ʻoku ʻikai ko e taha ia ʻo e ngaahi ngāue naʻe fakatapui ʻe he lao ʻo e Sāpaté. Ko ʻene ngāue fakamalanga mo fakamoʻui mahakí ko e ngāue naʻe vaheʻi kiate ia ʻe he ʻOtuá, pea naʻá ne fai fakaʻaho ia ʻi heʻene faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e ʻOtuá. Kae kehe, ko ʻene talí naʻá ne ʻai ke toe lahi ange ʻa e ʻita ʻa e kau Siú ʻi heʻenau ʻita ki muʻá, pea naʻa nau feinga ke tāmateʻi ia. Ko e hā hono ʻuhingá?

Koeʻuhi naʻe ʻikai ke ngata pē ʻi heʻenau tui ʻi he taimi ko iá naʻe maumauʻi ʻe Sīsū ʻa e Sāpaté ka naʻa nau toe fakakaukau ko ʻene pehē ko e ʻAlo tonu ia ʻo e ʻOtuá ko e lea fieʻotua ia. Kae kehe, naʻe ʻikai ke manavahē ʻa Sīsū pea naʻá ne toe fai ha tali kiate kinautolu ʻo kau ki hono vahaʻangatae fakahōifua mo e ʻOtuá. “ʻOku ʻofa ʻa e Tamaí ki he ʻAló,” ko ʻene leá ia, “pea ʻokú ne fakahā ki ai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku fai ʻe Heʻene ʻAfió.”

“He hangē ā ʻoku fokotuʻu ʻe he Tamaí ʻa e kau pekiá,” naʻe hoko atu ʻe Sīsū, “pehē foki mo e ʻAló, ʻokú ne ngaohi ke moʻui ʻa kinautolu ʻokú ne loto ki aí.” Ko hono moʻoní, naʻe ʻosi fokotuʻu ʻe he ʻAló ʻa e kau pekiá ʻi ha founga fakalaumālie! “Ko ia ʻokú ne fanongo ki heʻeku leá, pea tui kiate ia naʻá ne fekau mai aú,” naʻe pehē ʻe Sīsū, “kuó ne hiki mei he maté ki he moʻuí.” ʻIo, naʻá ne hoko atu: “ʻOku ʻunu mai ha taimi, ʻio, kuo hokó ni, ʻa ia ʻe fanongo ʻe he kau maté ki he leʻo ʻo e ʻAlo ʻo e ʻOtuá pea ko kinautolu kuo fanongo ki aí te nau moʻui.”

Neongo ʻoku ʻikai ha lēkooti ʻokú ne fakahā naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻi he ʻuhinga moʻoni ha taha mei he maté ʻi he aʻu ki he taimi ko iá, ka naʻá ne tala ki he faʻahinga naʻa nau talatalaakiʻi iá ʻe hoko ʻa e toetuʻu moʻoni pehē ʻa e kau maté. “ʻOua te mou ofo ʻi he meʻa ko iá,” ko ʻene leá ia, “he ʻoku ʻunu mai ha taimi, ʻa ia ʻe fanongo ai ki hono leʻó ʻe he kakai kotoa pē ʻoku ʻi he ngaahi faʻitoká, pea te nau ʻalu atu mei ai.”

ʻI he aʻu mai ki he taimi ko iá, ʻoku hā mahino naʻe teʻeki ai ke fakamatalaʻi fakahāhā ʻe Sīsū ia ʻi ha founga maeʻeeʻa mo pau pehē ʻa hono ngafa mātuʻaki mahuʻinga ʻi he taumuʻa ʻa e ʻOtuá. Ka ko e kau talatalaakiʻi ʻo Sīsuú naʻa nau maʻu ha fakamoʻoni lahi ange ʻo ʻikai ko e fakamoʻoni pē ʻa Sīsuú ʻo kau ki he ngaahi meʻá ni. “Ko kimoutolu naʻa mou fekau atu kia Sione,” ko e fakamanatu ia ʻa Sīsū kiate kinautolú, “pea naʻá ne fakamoʻoni ki he moʻoní.”

ʻI he taʻu ʻe ua pē ki muʻa hení, naʻe tala ʻe Sione Papitaiso ki he kau taki lotu Siu ko iá ʻo fekauʻaki mo e Tokotaha ʻe haʻu ʻi he hili iá. ʻI hono fakamanatu ʻe Sīsū kiate kinautolu ʻo kau ki he tokaʻi lahi naʻa nau fai ki he tokotaha nofo pilīsone ko Sioné, naʻá ne pehē: “Ko kimoutolu naʻa mou loto ke hākahaka ʻi hono māmá, ʻo fuoloa siʻi.” Naʻe fakamanatu ʻeni ʻe Sīsū kiate kinautolu ʻi he ʻamanaki ke tokoni, ʻio, pea ke fakahaofi kinautolu. Ka, naʻe ʻikai te ne fakafalala ki he fakamoʻoni ʻa Sioné.

“ʻIo, ʻa e ngaahi ngāue pē ko ē ʻa ia ʻoku ou faí [kau ai mo e mana naʻá ne toki faí], ʻoku nau fakamoʻoni kiate au, kuo fekau mai au ʻe he Tamaí.” Kae tuku kehe ʻa e meʻá ni, naʻe hoko atu ʻe Sīsū: “Ko e Tamaí, ʻa ia naʻá ne fekau mai aú, kuo fakamoʻoni kiate au ʻe Heʻene ʻAfió.” Naʻe faifakamoʻoni ʻa e ʻOtuá ʻo kau kia Sīsū, hangē ko ia ʻi hono papitaisó, ʻo ne pehē: “Ko Hoku ʻAlo Pelé ʻena, ʻa ia kuó u hōifua aí.”

Ko hono moʻoní, naʻe ʻikai ke ʻi ai ha kalofanga ʻa e kau talatalaakiʻi ʻo Sīsuú ki heʻenau talitekeʻi iá. Ko e ngaahi konga Tohitapu naʻa nau taku ʻo pehē naʻa nau hakule ki aí naʻe faifakamoʻoni ia ʻo kau kiate ia! “Ka ne ʻoku mou tui kia Mōsese, pehē ʻoku mou tui kiate au,” ko e fakamulituku ia ʻa Sīsuú, “he ko e tohi ʻa e tokotaha ko iá, ko e tohi kiate au. Ka ʻo kapau ʻoku ʻikai te mou tui ki heʻene ngaahi tohí, pea fēfē ai haʻamou tui ki heʻeku ngaahi leá?” Sione 5:​17-47; 1:​19-27; Mātiu 3:17.

▪ Ko e hā naʻe ʻikai ke maumauʻi ai ʻe he ngāue ʻa Sīsuú ʻa e Sāpaté?

▪ Ko e hā ʻa e fakamatala naʻe fai ʻe Sīsū ʻo kau ki hono ngafa mātuʻaki mahuʻinga ʻi he taumuʻa ʻa e ʻOtuá?

▪ Ko e fakamoʻoni ʻa hai naʻe tuhu ki ai ʻa Sīsū ke fakamoʻoniʻiʻaki ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá ia?