Skip to content

Skip to table of contents

Toe Akonaki Fakatonutonu

Toe Akonaki Fakatonutonu

Vahe 63

Toe Akonaki Fakatonutonu

LOLOTONGA ʻa e kei ʻi ha fale ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻaposetoló ʻi Kāpaneume, naʻe fai ai ha fetalanoaʻaki ki ha toe meʻa kehe ia mei he fekīhiaki ʻa e kau ʻaposetoló pe ko hai ʻoku māʻolunga tahá. Naʻe toe hā pē nai ʻa e meʻá ni ʻi heʻenau foki ki Kāpaneumé, ʻi he ʻikai ke ʻi ai ʻa Sīsuú. ʻOku fakamatala ʻa e ʻaposetolo ko Sioné: “Naʻa mau ʻilo ha taha ʻokú ne kapusi tēvolo ʻi he huafa ʻoʻoú pea mau fai ke taʻofi ia, he ʻoku ʻikai te ne fakataha mo kimautolu.”

ʻOku hā mahino naʻe vakai ʻa Sione ia ko e kau ʻaposetoló ko e kau fakamoʻui mahaki ʻoku makehe ange mo maʻu tuʻunga. Ko ia naʻá ne ongoʻi ʻe ia naʻe ʻikai totonu hono fakahoko ʻe he tangatá ʻa e ngāue mālohí ni koeʻuhi he naʻe ʻikai ko ha taha ia ʻo kinautolu.

Kae kehe, naʻe akonaki leva ʻa Sīsū: “ʻOua ʻe taʻofi, he ʻoku ʻikai ha taha te ne fai ha mana ʻi hoku hingoá peá ne hanga leva ʻo lauʻi kovi au; he ko ia ʻoku ʻikai te ne tuʻu kiate kitautolú, ʻokú ne tuʻu maʻatautolu. Pea ko ia te ne ʻange kiate kimoutolu ha huʻa vai koeʻuhi pē ko e hingoá, ko e pehē ʻoku mou kau kia Kalaisi, ko au ē, ʻoku ou tala atu, ʻe ʻikai ʻaupito mole ʻene totongi ʻaʻaná.”

Naʻe ʻikai pau ki he tangatá ni ke muimui tonu ʻia Sīsū, ke kau ki heʻene tafaʻaki. Naʻe teʻeki ai ke fokotuʻu ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané ia, ko ia ʻi he ʻikai te ne kau ki honau faʻahingá naʻe ʻikai ʻuhinga ia naʻe ʻi ha fakatahaʻanga mavahe ʻa e tangatá ni. Ko e tangatá ni naʻe mātuʻaki tui ki he huafa ʻo Sīsuú pea ko ia naʻá ne malava ai ʻa e kapusi ʻo e fanga tēmenioó. Naʻá ne fai ʻa e meʻa naʻe hoa lelei mo e meʻa naʻe pehē ʻe Sīsū ʻoku totonu ke maʻu ai ha totongi. ʻI hono fai ʻení, naʻe fakahā ai ʻe Sīsū ʻe ʻikai ʻaupito mole ʻene totongi ʻaʻaná.

Kae fēfē kapau naʻe tūkia ʻa e tangatá ia ʻi he ngaahi lea mo e ngaahi tōʻonga ʻa e kau ʻaposetoló? Ko e meʻa mamafa ʻaupito ʻeni! He naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ka ʻo ka ai ha tangata te ne fakatūkia ha taha ʻi siʻi tamaikí ni ʻoku tuí, ʻe ka ne tau ha fuʻu maka fale ʻi he kia ʻo e tangata ko iá, ʻo lī ia ki tahi, ne ngutuhuaange kiate ia.”

Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻoku totonu ki hono kau muimuí ke nau fakamavaheʻi mei heʻenau moʻuí ha faʻahinga meʻa ʻoku mahuʻinga kiate kinautolu hangē ko e nima, vaʻe, pe ko ha foʻi mata ʻa ia ʻokú ne fakatupunga nai kinautolu ke tūkia. ʻOku lelei ange ke ʻoua naʻa ʻi ai ʻa e meʻa mahuʻinga ko ʻení kae hū ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi haʻane maʻu ia pea lī ki Kīhena (ʻa e tutuʻanga veve ofi ki Selusalemá), ʻa ia ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e fakaʻauha taʻengatá.

Naʻe toe fakatokanga ʻe Sīsū: “Vakai ke ʻoua te mou fakasīkakaʻi ha taha ʻi he faʻahinga iikí ni; he ʻoku ou tala atu, ko honau kau ʻāngelo ʻi he langí ʻoku nau fakafeʻao maʻu pē ki heʻeku Tamai ʻoku ʻi Hēvaní.” Naʻá ne toki fakatātaaʻi leva ʻa e mahuʻinga ʻo e “faʻahinga iikí” ʻaki ʻa e talanoa fekauʻaki mo ha tangata naʻá ne maʻu ha sipi ʻe teau pea mole ai ha sipi ʻe taha. ʻE tuku ʻe he tangatá ʻa e toko 99 kae fekumi ki he taha naʻe molé, naʻe fakamatala ʻa Sīsū, pea ʻi hono maʻu iá ʻe toe lahi ange ʻene fiefia aí ʻi he toko 99. “Pehē,” naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Sīsū, “ʻoku ʻikai ko e tuʻutuʻuni ʻa hoʻomou Tamai ʻoku ʻi Hēvaní ke mole ha toko taha ʻi he fanga kiʻi sipí ni.”

Mahalo ʻi heʻene fakakaukau fekauʻaki mo e fakakikihi ʻa ʻene kau ʻaposetoló ʻi honau lotolotongá, naʻe naʻinaʻi ai ʻe Sīsū: “ʻE, mou taki taha tauhi ʻi hono lotó ha māsima, pea mou feʻofoʻofani ʻi hoʻomou feangaí.” Ko e meʻakai taʻeifó ʻoku fakaifo lelei ange ʻaki ʻa e māsimá. Ko ia ai, ko e māsima fakaefakatātaá ʻokú ne ʻai ʻa e meʻa ʻokú te leaʻakí ke faingofua ange hono talí. ʻI hono maʻu ʻo e faʻahinga māsima peheé ʻe tokoni ia ki hono tauhi ʻo e melinó.

Ka koeʻuhi ko e taʻehaohaoa ʻa e tangatá, ʻe hoko leva ʻa e ngaahi fakakikihi lahi ʻi he taimi ʻe niʻihi. ʻOku toe ʻomai ʻe Sīsū ʻa e ngaahi sīpinga ki hono solova kinautolú. “Kapau ʻe fai hala ʻe ho tokouá,” naʻe pehē ʻe Sīsū, “mole pē koe ʻo fakamahino kiate ia, fakaekimoua pē. Kapau te ne tokanga kiate koe, kuó ke maʻu mai ho tokouá.” Kapau ʻoku ʻikai te ne tokanga mai, ʻoku faleʻi mai ʻe Sīsū, “ke ke toe ʻalu mo koe ha toko taha pe ha toko ua, koeʻuhi ke fakapapauʻi ʻa e ngaahi meʻá mei he fakamoʻoni ʻa ha toko ua pe toko tolu.”

Ko ha feinga fakaʻosí pē, naʻe pehē ʻe Sīsū, ʻave ʻa e meʻa ko iá ki he “fakatahaʻangá,” ʻa ia ki he kau ʻovasia faifatongia ʻo e fakatahaʻangá ʻa ia ʻoku malava ke nau fai ha tuʻutuʻuni fakaefakamāú. Kapau leva ʻe taʻetokaʻi ʻe he tokotaha faihalá ʻenau tuʻutuʻuní, naʻe fakaʻosi ʻaki ʻe Sīsū, “pea ke ne tatau kiate koe mo ha Senitaile pe ko ha tokotaha tānaki tukuhau.”

ʻI hono fai ha tuʻutuʻuni pehē, ʻoku fiemaʻu ki he kau ʻovasiá ke nau pīkitai ofi ʻaupito ki he ngaahi fakahinohino ʻi he Folofola ʻa Sihová. Ko ia, ʻi heʻenau maʻu ha halaia pea ʻoku feʻunga ke tautea, ko e fakamaau ia ko iá ‘kuo ʻosi nonoʻo ia ʻi hēvani.’ Pea ʻi heʻenau “fakangofua ʻi māmaní,” ʻa ia, ko hono ʻilo ʻoku tonuhia ha tahá, kuo ʻosi “fakangofua ʻi langi” ia. ʻI he ngaahi fifili fakaefakamaau peheé, ʻoku pehē ʻe Sīsū, “ko e potu kuo fakataha ai ha toko ua pe ha toko tolu ki hoku hingoá, ʻoku ou ʻi he potu ko iá ʻi honau lotolotongá.” Mātiu 18:​6-20; Maake 9:​38-50; Luke 9:​49, 50.

▪ Ko e hā naʻe ʻikai pau ai ʻi he taimi ʻo Sīsuú ke ʻalu fakataha mo iá?

▪ Ko e hā hono mamafa ʻo hono fakatūkiaʻi ha taha he faʻahinga iikí, pea naʻe anga-fēfē hono fakatātaaʻi ʻe Sīsū ʻa e mahuʻinga ʻo e faʻahinga iiki pehení?

▪ Ko e hā nai naʻá ne ueʻi ʻa e fakalototoʻa ʻa Sīsū ki he kau ʻaposetoló ke nau ʻai ha māsima ʻiate kinautolú?

▪ Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻoku ʻi ai ki he ‘nonoʻó’ mo e ‘fakangofuá’?