Skip to content

Skip to table of contents

Toe Moʻui ʻa Sīsū!

Toe Moʻui ʻa Sīsū!

Vahe 128

Toe Moʻui ʻa Sīsū!

ʻI HE ʻilo ʻe he kau fefiné naʻe ʻikai ke ʻi ai ha taha ʻi he fonualoto ʻo Sīsuú, naʻe lele ʻa Mele Makitaline ke ne tala ange kia Pita mo Sione. Kae kehe, ko e toenga ʻo e kau fefiné ʻoku hā mahino naʻa nau nofo pē ʻi he fonualotó. Fuoloa siʻi pē naʻe ʻasi mai leva ha ʻāngelo ʻo fakaafeʻi kinautolu ki loto.

ʻI hení naʻe sio ʻa e kau fefiné ki ha toe ʻāngelo ʻe taha, pea naʻe pehē ange kiate kinautolu ʻe he taha ʻo e ongo ʻāngeló: “ʻOua naʻa manavahē, he ʻoku ou ʻilo ko hoʻomou kumi ʻa Sīsū naʻe tutukí. ʻOku ʻikai te ne ʻi heni, he kuó ne toetuʻu, ʻo hangē ko ʻene leaʻakí. Ōmai ʻo mamata ki he potu naʻá ne toka aí. Pea mou ō ke vave ʻo tala ki heʻene kau akó, ʻo pehē, kuó ne toetuʻu mei he pekiá.” Ko ia naʻe lele atu ʻa e kau fafine ko ʻení ʻi he manavahē pea mo e fiefia lahi.

ʻI he taimi ko iá, naʻe maʻu ʻe Mele ʻa Pita mo Sione, peá ne fakamatala kiate kinaua: “Kuo nau ʻave ʻa e ʻEikí mei he fonualotó, pea ʻoku ʻikai te mau ʻilo pe kuo nau tuku ia ki fē.” Tuai e kemo naʻe lele atu ʻa e ongo ʻaposetoló. Naʻe veʻe vave ange ʻa Sione​—he ʻoku hā mahino naʻe kei taʻu siʻi ange—pea naʻá ne ʻuluaki aʻu ki he fonualotó. ʻI he taimi ko ʻení, naʻe ʻosi mavahe ʻa e kau fefiné ia, ko ia naʻe ʻikai ke ʻi ai ha taha ia ai. Naʻe tulolo ʻa Sione ʻo ne fakasio ki he loto fonualotó peá ne sio ai ki he ngaahi konga tupenu lalavá, ka naʻá ne tuʻu pē ʻi tuʻa.

ʻI he aʻu atu ʻa Pitá, naʻe ʻikai te ne teteki ka ne hū atu ki loto. Naʻá ne sio ki he ngaahi lalavá naʻe tuku ai pea mo e tupenu foki naʻe ngāueʻaki ki hono kofuʻaki ʻa e ʻulu ʻo Sīsuú. Naʻe takatakai pē ʻo tuku ki he feituʻu pē ʻe taha. Naʻe toki hū atu foki mo Sione ki he fonualotó, pea naʻá ne tui ki he fakamatala ʻa Melé. Ka naʻe ʻikai ke fakakaukau fakatouʻosi ʻa Pita mo Sione ʻo pehē kuo ʻosi fokotuʻu ʻa Sīsū mei he maté, neongo naʻe tā tuʻo lahi ʻa ʻEne tala kiate kinautolu te Ne toetuʻu. Naʻe foki ʻa e toko ua ko ʻení ki ʻapi mo e puputuʻu, ka ko Mele, ʻa ia naʻá ne toe foki mai ki he fonualotó, naʻe nofo pē ia ai.

Lolotonga iá, naʻe fakavavevave atu ʻa e kau fafine kehé ke tala ki he kau ākongá kuo ʻosi fokotuʻu ʻa Sīsū mei he maté, ʻo hangē ko ia naʻe fekau ange ʻe he ongo ʻāngeló ke nau faí. Lolotonga ʻa ʻenau lele atu ʻi he vave taha naʻa nau malavá, naʻe fetaulaki ʻa Sīsū mo kinautolu peá ne pehē ange: “Siʻotoʻofa atu!” Naʻa nau tō atu ki hono vaʻé ʻo fakaʻapaʻapa kiate ia. Ko ia, naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOua ʻe manavahē! Mole pē ʻo fakahā ki siʻoku ngaahi tokouá, ke nau ʻalu ki Kāleli; pea ko e potu ko iá te nau mamata ai kiate au.”

Ki muʻa atú, ʻi he hoko ʻa e mofuiké pea mo e hā mai ʻa e ongo ʻāngeló, naʻe tuʻu moʻutāfuʻua pē ʻa e kau sōtia naʻe leʻó ʻo nau hangē ha kau tangata maté. ʻI heʻenau toki ake haké, naʻa nau ʻalu leva ki he koló ʻo fakahā ki he houʻeiki taulaʻeikí ʻa e meʻa naʻe hokó. ʻI he ʻosi ʻenau fakataha naʻe fai mo e “kau mātuʻa” ʻo e kau Siú, naʻe fai ʻa e fili ke feingaʻi ke lōmia hifo ʻa e meʻa naʻe hokó ʻaki hano totongiʻi fakafufū ʻa e kau sōtiá. Naʻe fakahinohino kiate kinautolu: “Ko hoʻomou leá ʻeni, ‘Naʻe haʻu poʻuli ʻene kau akó, ʻo nau kaihaʻasi ia lolotonga ʻemau mohé.’”

Koeʻuhi naʻe tautea mate nai ʻa e kau sōtia Loma naʻe mohe ʻi honau leʻoʻangá, naʻe talaʻofa ʻe he kau taulaʻeikí: “Kapau ʻe fakaʻilo ia [ʻa e fakamatala ʻo kau ki hoʻomou mohé] ki he kōvaná, te mau fakahehemaʻi ia, ka mou ʻataʻatā.” Koeʻuhi ko e lahi fau ʻo e totongi fufū ko ʻení, naʻe fai pē ʻe he kau sōtiá ʻo fakatatau ki he fakahinohino kiate kinautolú. Ko hono olá, ko e fakamatala loi ʻo fekauʻaki mo hono kaihaʻasi ʻo e sino ʻo Sīsuú naʻe ʻilolahia ia ʻi he lotolotonga ʻo e kau Siú.

Ko Mele Makitaline, ʻa ia naʻá ne nofo pē he fonualotó, naʻe lōmekina ia ʻe heʻene loto-mamahí. Kuo ʻi fē nai ʻa Sīsū? Naʻá ne tulolo ke ne sio ki loto ki he fonualotó, pea naʻá ne sio ki he ongo ʻāngelo teunga hinehina, naʻá na toe ʻasi mai! Naʻe tangutu ʻa e taha ʻi he ʻulú pea ko e taha ko ē ʻi he vaʻé ʻi he potu naʻe tokoto ai ʻa e sino ʻo Sīsuú. “ʻE fefine, ko e hā ʻokú ke tangi aí?” ko ʻena fehuʻí mai ia.

“Kuo nau ʻave siʻoku ʻEikí,” ko e tali ia ʻa Melé, “pea ʻoku ʻikai te u ʻilo pe kuo nau tuku ia ʻi fē.” Pea naʻá ne tafoki hake ʻo sio ki ha tokotaha ʻa ia naʻá ne toe fai ʻa e fehuʻi: “ʻE fefine, ko e hā ʻokú ke tangi aí?” Pea toe ʻeke ange foki ʻe he tokotaha ko ʻení: “Ko hai ʻokú ke kumi ki aí?”

ʻI he fakakaukau ʻa Mele ko e tokotaha ko ʻení ko e tauhi-ngoue ia ʻo e ngoue naʻe tuʻu ai ʻa e fonualotó, naʻá ne pehē kiate ia: “Tangataʻeiki, kapau ko koe kuó ke ʻave iá, tala mai ʻa e potu kuó ke tuku ia ki aí, pea te u ʻave ia ʻe au.”

“Mele!” ko e lea mai ia ʻa e tokotahá. Pea naʻá ne ʻilo leva, ʻi he founga maheni naʻá ne leaʻaki ki aí, ko Sīsū ia. “Rab·boʹni!” (ʻoku ʻuhinga ko e “Faiako!”) ko e kalanga ia ʻa Melé. ʻI he fiefia taʻefakangatangata, naʻá ne piki kiate ia. Ka naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOua naʻa ala kiate au. He kuo teʻeki ke u ʻalu hake ki he Tamaí. Ka ke ʻalu ki siʻoku ngaahi tokouá, ʻo lea ki ai ʻo pehē, ‘Ko ʻeku ʻalu hake ʻeni ki heʻeku Tamaí pea ko hoʻomou Tamai, pea ki hoku ʻOtuá pea ko homou ʻOtua.’”

Naʻe lele leva ʻa Mele ki he feituʻu naʻe fakataha ki ai ʻa e kau ʻaposetoló mo e kaungā-ākongá. Naʻá ne tānaki atu ʻa ʻene fakamatalá ki he fakamatala naʻe ʻosi ʻoatu ʻe he kau fafine kehé ʻo kau ki heʻenau sio kia Sīsū kuo ʻosi fokotuʻu ia mei he maté. Ka, ko e kau tangata ko ʻení, ʻa ia naʻe ʻikai te nau tui ki he kau fefiné, ʻoku hā mahino naʻe ʻikai te nau tui foki kia Mele. Mātiu 28:​3-15; Maake 16:​5-8; Luke 24:​4-12; Sione 20:​2-18.

▪ ʻI he hili hono ʻilo ʻoku ʻikai ke ʻi he fonualotó ha tahá, ko e hā naʻe fai ʻe Mele Makitaliné, pea ko e hā naʻe hokosia ʻe he kau fafine kehé?

▪ Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Pita mo Sione ʻi he ʻikai te na ʻilo ha tokotaha ʻi he fonualotó?

▪ Ko e hā naʻe hokosia ʻe he kau fefine kehé he lolotonga ʻenau fononga ke tala ki he kau ākongá ʻa e toetuʻu ʻa Sīsuú?

▪ Ko e hā naʻe hoko ki he kau sōtia leʻó, pea ko e hā ʻa e tali ki heʻenau fakamatala ki he kau taulaʻeikí?

▪ Ko e hā naʻe hoko ʻi he nofo toko taha pē ʻa Mele Makitaline he fonualotó, pea ko e hā ʻa e anga ʻo e fakakaukau ʻa e kau ākongá ki he ngaahi fakamatala ʻa e kau fefiné?