Skip to content

Skip to table of contents

Tokateu Maʻu Pē!

Tokateu Maʻu Pē!

Vahe 78

Tokateu Maʻu Pē!

ʻI HE hili ʻa ʻene fakatokanga ki he fuʻu kakaí fekauʻaki mo e mānumanú, pea mo ʻene tapou ki heʻene kau ākongá fekauʻaki mo e hulu ʻa e tokanga ki he ngaahi meʻa fakamatelié, naʻe fai ʻe Sīsū ha fakalototoʻa: “Naʻi fanga sipi toko siʻi, ʻoua ʻe manavahē, he kuo finangalo ʻe hoʻomou Tamaí ke ʻatu kiate kimoutolu ʻa e puleʻangá.” Ko ia naʻá ne fakahā ko e tokosiʻi pē (naʻe fakapapauʻi ki muí ni ko e toko 144,000) te nau ʻi he Puleʻanga fakahēvaní. Ko e tokolahi taha ʻo kinautolu te nau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá te nau hoko ko e kakai he māmaní ʻi he malumalu ʻo e Puleʻangá.

Ko ha meʻaʻofa fakaofo ē, “ʻa e puleʻangá”! ʻI hono fakamatalaʻi ʻa e tali lelei ʻoku totonu ke fai ʻe he kau ākongá ʻi heʻenau maʻu iá, naʻe naʻinaʻi ʻe Sīsū kiate kinautolu: “Fakatau atu hoʻomou ngaʻotoʻotá, pea fai foaki ʻaki hono totongí.” ʻIo, ʻoku totonu ke nau ngāueʻaki ʻenau ngaahi ngaʻotoʻotá ke ʻaonga fakalaumālie ki he niʻihi kehé pea fakatupu “ha koloa taʻetoeʻosi ʻi hēvani.”

Naʻe hoko atu leva ki he ekinaki ʻa Sīsū ki heʻene kau ākongá ke nau tokateu maʻu pē ki heʻene toe foki maí. Naʻá ne pehē: “Ko kimoutolu ke maʻu huke homou kofú, pea tutu ai pē hoʻomou māmá, pea mou tatau mo ha kau tangata ʻoku talitali hoʻonautolú ʻeiki, haʻane foki mei he taʻané, koeʻuhi ka aʻu mai ia, ʻo tukituki, pea nau toʻo leva ki ai. Monuʻiaā ka ko e kau tamaioʻeiki ko iá, ʻa ia ʻe ʻiloa kinautolu ʻe he ʻeikí ʻi heʻene hāʻele maí ʻoku nau leʻo pē! Ko au ē, ʻoku ou tala atu, Te ne hanga ʻo huke hono kofu ʻoʻoná, mo ne fakatākoto kinautolu ki he kaí, ka ne tuʻu atu ʻo teu kai maʻanautolu.”

ʻI he talanoa fakatātā ko ʻení, ʻoku hā ʻa e tuʻunga mateuteu ʻa e kau sevānití ki he toe foki mai ʻa honau ʻEikí, ʻi heʻenau huke hake honau kofu tōtōlofá ʻo noʻoʻi honau noʻotanga-valá, pea nau tokanga maʻu pē ki honau ngaahi fatongiá ʻi ha maama lelei ʻo aʻu ki he poʻulí ʻa ʻenau ngaahi māma naʻe fonu ʻi he loló. Naʻe fakamatala ʻe Sīsū: ‘Kapau ʻe haʻu ʻa e ʻEikí ʻi hono ua ʻo e uasí [mei he hiva efiafí nai ki he tuʻapō], pe haʻu ʻi hono tolu ʻo e uasí [mei he tuʻapoó ki he tolu hengihengí nai], peá ne ʻilo ʻoku nau tokateu, ʻe monūʻia ʻa kinautolu!’

ʻOku kehe ʻaupito ʻa e founga hono fakapaleʻi ʻe he ʻeikí ʻene kau sevānití. Naʻá ne ʻai ke nau tākoto ki he tēpilé pea kamata ʻene fai fatongia kiate kinautolú. Naʻá ne fakafeangai kiate kinautolu, ʻo ʻikai hangē ki ha kau tamaioʻeiki, kae hangē ha ngaahi kaungāmeʻa mateaki. Ko ha pale lelei lahi ē ʻa e hokohoko atu ʻenau ngāue ki honau ʻEikí ʻi he pō ko iá kotoa lolotonga ʻenau talitali ki heʻene toe foki maí! Naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Sīsū: “Ko kimoutolu foki ke mou toka teuteu, he ko e hoko mai ʻa e Fanautama ʻa tangatá ʻe fai ʻi ha taimi ʻoku ʻikai te mou ʻamanaki ai kiate ia.”

Naʻe fehuʻi ange ʻe Pita: “ʻEiki, ko hoʻo fai ʻa e fakatātaá ni kiate kimautolu pē, pe ʻoku kau ai mo e kakaí kotoa?”

ʻI he ʻikai te ne tali fakahangatonu ʻení, naʻe toe fai ʻe Sīsū ha talanoa fakatātā ʻe taha. “Ko hai moʻoni ia ʻa e setuata anga-tonú,” ko ʻene ʻeké ia, “ʻa ia ʻe fakanofo ʻe heʻene ʻeikí ke puleʻi hono kau nofoʻangá, mo ʻoange ʻa e meʻakai kuo tuʻutuʻuní ʻi hono taimi totonú? Monuʻiaā ka ko e tamaioʻeiki ko iá, ʻa ia ʻe ʻiloa ʻe heʻene ʻeikí ʻi heʻene haʻú ʻokú ne fai pehē. Seuke, ʻoku ou tala atu, te Ne fakanofo ia ke ne pule ki heʻene ngaahi meʻá kotoa.”

Ko e “ʻEikí” ʻoku hā mahino ko Sīsū Kalaisi ia. Ko e “setuata” ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e “fanga sipi toko siʻí” ko e kau ākonga ko ia ʻoku fakatahatahaʻi fakatahá, pea ko e “kau nofoʻangá” ʻoku lave ia ki ha kulupu tatau pē ʻo e toko 144,000 ʻa ia ʻoku nau maʻu ʻa e Puleʻanga fakahēvaní, ka ʻoku fakaeʻa ʻe he kupuʻi leá ni ʻenau ngāue fakafoʻituituí. Ko e “ngaahi meʻa” ʻoku vaheʻi ke tokangaʻi ʻe he setuata anga-tonú, ko e ngaahi meʻa mahuʻinga fakatuʻi ia ʻa e ʻeikí ʻi he māmaní, ʻa ia ʻoku kau ai ʻa e kakai ʻi he māmaní ʻoku ʻi he malumalu ʻo e Puleʻangá.

ʻI he hoko atu ʻa ʻene talanoa fakatātaá, naʻe fakamatala ai ʻa Sīsū ki he malava ke ʻikai hoko ʻa e mēmipa kotoa ʻo e kulupu tauhí, pe tamaioʻeikí, ʻo tauhi mateakí: “Ka ka pehē ʻe he tamaioʻeiki ko iá ʻi hono lotó, ‘ʻOku fakatotoka ʻe heʻeku ʻeikí ʻene haʻú,’ peá ne hanga ai ʻo haha ʻa e kau tamaioʻeikí mo e kau kaunangá, mo ne kai mo inu mo konā; ʻe toki haʻu ʻa e ʻeiki ʻa e tamaioʻeiki ko iá ʻi ha ʻaho ʻoku ʻikai te ne ʻamanekina ia . . . , pea te ne fahiua ia.”

Naʻe fakatokangaʻi ʻe Sīsū kuo ʻomai ʻe heʻene haʻú ha taimi kakaha ki he kau Siú, koeʻuhi naʻe tali ʻe he niʻihi ʻene ngaahi akonakí pea fakataleʻi ʻe he niʻihi. Lahi hake ʻi he taʻu ʻe tolu ki muʻá, naʻá ne papitaiso ai ʻi he vaí, ka ʻi he faai mai ʻo toe ofi ange ʻa e taimi ke papitaiso ai ia ʻi he maté, pea hangē ko ʻene ngaahi leá: “ʻOku ou kukuta tuʻu kaeʻoua ke lava!”

ʻI he hili ʻene fakahanga ʻa e ngaahi leá ni ki heʻene kau ākongá, naʻe toe lea ʻa Sīsū ki he fuʻu kakaí. Naʻá ne loto-mamahi ʻi heʻenau loto-taʻeʻunua ʻo ʻikai tali ʻa e fakamoʻoni mahino ʻo iá mo hono ʻuhingá. “ʻO ka mou ka mamata ki he ʻalu hake ʻa e ʻaó mei he tokaʻanga laʻaá,” ko ʻene fakamatalá ia, “ʻoku mou pehē leva, ‘ʻOku haʻu ʻa e ʻuhá,’ pea ʻoku pehē. Pea ʻo ka angi mai ʻa e matangí mei he feituʻu tongá, ʻoku mou pehē, ‘ʻE pupuha,’ pea ʻoku pehē. ʻA e kau mālualoi, ʻoku mou ʻilo ʻa e mata ʻo e fonuá pea mo e langí, ka ko e hā ʻoku ʻikai te mou ʻilo ai ʻa e kuongá ni?” Luke 12:​32-59.

▪ Ko e toko fiha ʻoku kau ki he “fanga sipi toko siʻí,” pea ko e hā ʻoku nau maʻú?

▪ Naʻe anga-fēfē hono fakamamafaʻi ʻe Sīsū ʻa e fiemaʻu ke tokateu ʻene kau sevānití?

▪ ʻI he talanoa fakatātā ʻa Sīsuú, ko hai ʻa e “ʻeikí,” “setuatá,” “kau nofoʻangá,” pea mo e “ngaahi meʻá”?