Skip to content

Skip to table of contents

“ʻOku ʻIkai ko ha Konga Kinautolu ʻo e Māmaní”

“ʻOku ʻIkai ko ha Konga Kinautolu ʻo e Māmaní”

“ʻOku ʻIkai ko ha Konga Kinautolu ʻo e Māmaní”

“Kuo fehiʻa ʻa e māmaní ʻiate kinautolu, koeʻuhi ʻoku ʻikai ko ha konga kinautolu ʻo e māmaní.”​—SIONE 17:14.

Ko Hono ʻUhingá: Koeʻuhi ko Sīsuú naʻe ʻikai ko ha konga ia ʻo e māmaní, naʻá ne tuʻu-ʻatā ai ʻi he ngaahi fepaki fakasōsiale mo fakapolitikale ʻi hono taimí. “Kapau ko hoku Puleʻangá ko ha konga ʻo e māmani ko ení,” naʻá ne fakamatalaʻi, “naʻe mei faitau ʻa ʻeku kau fakafeʻaó ke ʻoua naʻa tuku atu au ki he kau Siú. Kae hangē pē ko iá, ko hoku Puleʻangá ʻoku ʻikai mei heni.” (Sione 18:36) Naʻá ne toe ekinaki foki ki hono kau muimuí ke nau fakamamaʻo mei he ngaahi ʻulungaanga, lea mo e tōʻonga ʻoku fakahalaiaʻi ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá.​—Mātiu 20:​25-​27.

Founga Hono Fakahaaʻi Ia ʻe he Muʻaki Kau Kalisitiané: Fakatatau ki he tokotaha hiki-tohi fakalotu ko Jonathan Dym­ond, ko e muʻaki kau Kalisitiané naʻa nau “fakafisi ke kau ʻi he [taú]; tatau ai pē pe ko e hā ʻa e nunuʻá, fakaanga pe tuku pilīsone pe mate.” Naʻa nau fili ke nau faingataʻaʻia kae ʻikai ko hono fakangaloku ʻenau tuʻu-ʻataá. Ko honau tuʻunga fakaeʻulungāngá naʻá ne toe ʻai foki ke nau kehe. Naʻe tala ange ki he kau Kalisitiané: “ʻOku nau puputuʻu ʻi he ʻikai te mou hokohoko atu ʻi he lele fakataha mo kinautolu ki he ʻalunga ololalo tatau ʻo e anga-fulikivanú, ko ia ʻoku nau lauʻikovi ai kimoutolu.” (1 Pita 4:4) Naʻe tohi ʻe he faihisitōlia ko Will Durant ko e kau Kalisitiané “naʻa nau fakaʻitaʻi ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku nau tuli ki he fiefia fakapangani ʻo e māmaní ʻaki honau tuʻunga līʻoa fakalotú mo e ʻulungaanga leleí.”

Ko Hai ʻi he ʻAhó Ni ʻOku Feʻungamālie mo e Sīpinga ko Ení? ʻI he fekauʻaki mo e tuʻu-ʻatā faka-Kalisitiané ʻoku pehē ʻe he New Catholic Encyclopedia: “ʻOku hala fakaeʻulungaanga ke fakafisi ke toʻo meʻatau.” ʻOku pehē ʻe ha kupu ʻi he Reformierte Presse ko ha līpooti naʻe fai ʻe ha kautaha ki he totonu ʻa e tangatá ʻi ʻAfilika fekauʻaki mo e tāmate fakatokolahi ʻi Luanitā ʻi he 1994, naʻe fakamoʻoniʻi ai ʻa e kau kotoa ki ai ʻa e ngaahi lotú, “tuku kehe pē ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.”

ʻI he talanoa ha faiako ʻi ha ako māʻolunga ki he Tāmate Fakatokolahi ʻa e Kau Nasí, naʻá ne pehē “naʻe ʻikai ha kulupu pe kautaha te nau lea ʻo fakafepakiʻi ʻa e ngaahi loi, anga-fakamamahi mo e fuʻu tāmate fulikivanu ko iá.” Hili ʻa e fetalanoaʻaki mo e Holocaust Memorial Museum ʻi ʻAmeliká, naʻá ne tohi: “Kuó u maʻu he taimí ni ʻeku talí.” Naʻá ne ʻiloʻi ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻa nau tuʻu maʻu ʻi heʻenau ngaahi tuí neongo hono ngaohikoviʻi kinautolú.

Kae fēfē honau tuʻunga fakaeʻulungāngá? “Ko e tokolahi taha ʻo e toʻutupu Katolika he ʻaho ní ʻoku ʻikai ke nau loto-tatau mo e ngaahi akonaki ʻa e siasí ki he ngaahi ʻīsiu hangē ko e nonofó pea mo e fehokotaki fakasino ki muʻa he malí,” ko e lau ia ʻa e makasini U.S. Catholic. ʻOku lave ʻa e makasiní ki he lea ʻa ha tīkoni ʻo ha siasi: “Ko e fuʻu pēseti lahi ʻoku ou sio ki ai​—mahalo ʻoku laka hake ʻi he pēseti ʻe 50​—kuo nau ʻosi nonofo ki muʻa ke nau malí.” ʻOku pehē ʻe he The New Encyclopædia Britannica ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku nau “tauhi maʻu ha tuʻunga fakaeʻulungaanga māʻolunga ʻi heʻenau moʻui fakafoʻituituí.”