Skip to content

Naʻá Ne Maʻu ha Taumuʻa ʻi he Moʻuí

Naʻá Ne Maʻu ha Taumuʻa ʻi he Moʻuí

Līpooti ʻa e Kau Fanongonongo ʻo e Puleʻangá

Naʻá Ne Maʻu ha Taumuʻa ʻi he Moʻuí

KO Sīsū ʻokú ne pehē ʻokú ne ʻiloʻi ʻene fanga sipí. (Sione 10:14) Kapau ʻoku maʻu ʻe ha taha ha loto ʻoku lelei pea mo ha ʻofa ki he melinó mo e māʻoniʻoní, ko e tokotaha ko iá ʻe tohoakiʻi ia ki he kau muimui ʻo Sīsuú. Ko ha tokotaha pehē te ne maʻu ha taumuʻa ʻi he moʻuí, ʻo hangē ko ha fefine ʻe taha ʻi Pelisiume. Ko ʻene talanoá eni:

“ʻI he tukituki mai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi hoku matapaá, naʻá ku loto-mafasia lahi pea fakakaukau ke toʻo ʻeku moʻuí. Naʻá ku saiʻia ʻi he meʻa naʻe leaʻaki ʻe he ongo Fakamoʻoní fekauʻaki mo e fakaleleiʻanga ki he ngaahi palopalema ʻi he māmani kovi ko ení ka naʻe ʻikai ke u saiʻia ʻi he foʻi fakakaukau ko e ʻOtuá te ne ʻomai iá. Naʻe ʻikai ke u toe ʻalu ki he lotú ʻi he taʻu ʻe valu kuohilí, he naʻá ku fehiʻa ʻi he mālualoi naʻá ku sio ki aí. Ka ʻi heʻene haʻu ko ia ki he Kau Fakamoʻoní, naʻá ku ʻiloʻi ʻa e moʻoní ʻi he meʻa naʻa nau leaʻakí pea naʻá ku ʻiloʻi tā ko e moʻoni, ʻoku faingataʻa ke moʻui taʻekau ai ʻa e ʻOtuá.

“Ko e meʻa fakamamahí, hili ha ngaahi ʻaʻahi ʻe niʻihi, naʻe ʻikai ke u toe fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoní. Naʻá ku ongoʻi mātuʻaki loto-mamahi. Naʻá ku ifi ha puha sikaleti ʻe ua he ʻaho pea aʻu ʻo u ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapú. Naʻá ku loto ke fetuʻutaki mo ʻeku kui tangata kuo maté, ko ia naʻá ku kau ki he fakahaʻele faʻahikehé. Ko hono olá, naʻá ku mate manavahē ʻi heʻeku nofo toko taha ʻi he poʻulí he naʻe hā mai ʻa e fanga tēmenioó kiate au! Naʻe feʻunga eni mo e laui māhina. ʻI he efiafi taki taha naʻá ku tete he ilifiá ʻi he fakakaukau atu ki heʻeku nofo toko tahá.

“ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ku ʻalu ʻo lue, ʻo u fou ʻi ha hala kehe mei he anga-mahení, pea naʻá ku aʻu atu ki ha feituʻu ʻoku fai ai ha langa. Naʻá ku ʻohovale ʻi he sio ki ha fuʻu kakai tokolahi ai. ʻI heʻeku ofi atu ki aí, naʻá ku sio atu ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻoku nau langa ha Fale Fakatahaʻanga. Naʻá ku manatuʻi ʻa e ʻaʻahi ange ʻa e Kau Fakamoʻoní ki hoku ʻapí, pea naʻá ku fakakaukau he fakaofo ē kapau ko e māmaní kotoa te nau moʻui ʻo hangē ko e kakai ko ení.

“Naʻá ku fakaʻamu ʻe toe foki mai ʻa e Kau Fakamoʻoní ki hoku ʻapí, ko ia naʻá ku talanoa ki he niʻihi naʻa nau ngāue ʻi he holó. Naʻá ku lotu ki he ʻOtuá, pea ʻi he hili ha ʻaho ʻe hongofulu ko e tangata naʻe fuofua fetuʻutaki mai kiate aú naʻá ne ʻi hoku matapaá. Naʻá ne tala mai pe ʻe hoko atu ʻeku ako Tohi Tapú, pea naʻá ku tali fiefia ia. Naʻá ne fakaafeʻi au ʻi he taimi pē ko iá ki he fakataha ʻi he Fale Fakatahaʻangá. Naʻá ku tali ia. Naʻe teʻeki ke u sio ʻi ha meʻa pehē! Naʻe fuoloa ʻeku fekumi ki ha kakai naʻa nau feʻofaʻaki mo fiefia. Pea ko eni kuo faifai ange peá u maʻu kinautolu!

“Hili iá naʻá ku ʻalu ki he kotoa ʻo e ngaahi fakatahá. ʻI he ʻosi ʻa e uike nai ʻe tolu, naʻe tuku ʻeku ifi tapaká. Naʻá ku liʻaki ʻeku ʻū tohi fakaʻasitalolosiá mo ʻeku ʻū fasi fakasētané, pea naʻe kamata ke u ongoʻi naʻe ʻikai ke toe ngaahi au ʻe he fanga tēmenioó. Naʻá ku ʻai ʻeku moʻuí ke fehoanaki mo e ngaahi tuʻunga Fakatohitapu ʻa Sihová, pea ʻi he hili ha māhina ʻe tolu naʻá ku kamata malangaʻi ʻa e ongoongo leleí. Hili ha māhina ʻe ono mei ai naʻá ku papitaiso. ʻI he ʻosi ʻa e ʻaho ʻe ua mei heʻeku papitaisó naʻá ku kamata tāimuʻa tokoni.

“ʻOku ou fakamālō kia Sihova ki he ngaahi meʻa lelei kotoa kuó ne fai maʻakú. Kuo faifai ange pea ʻi ai ha taumuʻa ʻeku moʻuí. ʻIo, ko e huafa ʻo Sihová ko ha taua mālohi ʻa ia kuó u hūfanga mo malu ki ai. (Palōveepi 18:10) ʻOku ou ongoʻi moʻoni hangē ko e tokotaha-tohi-sāmé ʻi heʻene tohi ʻa e Saame 84:10: ‘Ko ha ʻaho ʻe taha ʻi ho ongo lotoʻaá ʻoku lelei ange ia ʻi ha ʻaho ʻe taha afe ʻi ha feituʻu kehe pē! ʻOku ou fili ke u tuʻu ʻi he hūʻanga ʻo e fale ʻo hoku ʻOtuá ʻi haʻaku nofo ʻi he ngaahi tēniti ʻo e fulikivanú.’”

Ko e fefine anga-vaivai ko ení naʻá ne maʻu ha taumuʻa ʻi he moʻuí. Ko ia ʻe lava ke hokosia eni ʻe ha taha pē ʻokú ne fekumi kia Sihova mo ha loto ʻoku lelei.