Skip to content

Skip to table of contents

“Maʻu ae Ofa Vela Iate Kimoutolu”

“Maʻu ae Ofa Vela Iate Kimoutolu”

Vahe Taha Ono

“Maʻu ae Ofa Vela Iate Kimoutolu”

1. Ko e hā ʻoku faʻa maongo ki he kau haʻu foʻou ki he ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová?

 ʻI HE taimi ʻoku fuofua haʻu ai ʻa e kakaí ki he ngaahi fakataha ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻoku faʻa maongo kiate kinautolu ʻa e ʻofa ʻoku fakahāhaaʻi aí. ʻOku nau fakatokangaʻi ia ʻi he talitali lelei ʻoku fakahaaʻi ange kiate kinautolú pea ʻi he feohi māfana aí. ʻOku toe fakatokangaʻi foki ʻe he kau ʻaʻahi ko ia ki heʻetau ngaahi fakataha-lahí ʻa e ʻofa ko ení. Naʻe tohi ʻe ha tokotaha faiongoongo fekauʻaki mo ha fakataha-lahi ʻe taha: ‘ʻOku hala ha taha ʻoku maʻu faitoʻo kona tapu pe ʻolokaholo. ʻIkai ha kaikaila mo ha kekē. ʻIkai ha tauteke. ʻIkai ha feteketekei. ʻIkai ha taha ʻe lea kovi pe kapekape. ʻIkai ha hua fakalielia pe lea taʻetaau. ʻIkai ha ʻahuʻi tapaka. ʻIkai ha kaihaʻa. ʻIkai ha laku ngeʻesi kapa he kelekelé. Naʻe kehe moʻoni.’ Kātoa ʻa e meʻá ni ko e fakamoʻoni ia ʻo e ʻofá, ʻa e faʻahinga ʻofa ko ia ʻoku “ʻikai te ne fai taʻetāu, ʻoku ʻikai te ne kumi ʻene lelei aʻana.”​—1 Kolinito 13:4-8.

2. (a) ʻI he faai atu ʻa e taimí, ko e hā ʻoku totonu ke hā mahino fekauʻaki mo ʻetau fakahāhā ʻa e ʻofá? (e) ʻI he faʻifaʻitaki kia Kalaisí, ko e hā ʻa e faʻahinga ʻofa ʻoku fiemaʻu ke tau fakatupulekiná?

2 Ko e ʻofa fakatokouá ko e fakaʻilonga hā mahino ia ʻo e kau Kalisitiane moʻoní. (Sione 13:35) ʻI heʻetau tupu fakalaumālié, ʻoku tau ako ai ke fakahāhā kakato ange ʻa e ʻofá. Naʻe lotu ʻa e ʻapositolo ko Paulá ke “tupulekina ʻo lahi hake ʻaupito” ʻa e ʻofa ʻa hono kaungā Kalisitiané. (Filipai 1:9) Naʻe fakahā ʻe he ʻapositolo ko Sioné ʻoku totonu ke feilaulauʻi-kita ʻetau ʻofá. Naʻá ne tohi: “Ko e meʻa ko eni ʻoku tau ʻilo moʻoni ai ki he ʻofa, ʻa e liʻaki ʻene moʻui ʻe he [ʻAlo ʻo e ʻOtuá] koeʻuhi ko kitautolu: pea ko kitautolu foki, ʻoku totonu ke tau liʻaki ʻetau moʻui koeʻuhi ko e kainga [“fanga tokouá,” NW].” (1 Sione 3:16; Sione 15:12, 13) Te tau foaki moʻoni atu ʻetau moʻuí koeʻuhi ko hotau fanga tokouá? Lolotonga ko e tuʻunga lahi ʻe ʻikai fiemaʻu ʻa e meʻa ko iá, ko e hā hono lahi ʻo ʻetau feinga ke tokoniʻi kinautolu he taimí ni, naʻa mo e taimi ʻoku ʻikai faingamālie aí?

3. (a) ʻI he founga fē ʻe lava ke tau fakahāhā ai ʻetau ʻofá ke toe kakato ange? (e) Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau maʻu ʻa e ʻofa vela ʻiate kitautolu he taimi ní?

3 Fakataha mo ʻetau ngaahi ngāue ʻoku tapua ai ha laumālie feilaulauʻi-kita, ʻoku fiemaʻu ke tau maʻu ha ongoʻi māfana moʻoni fekauʻaki mo hotau fanga tokouá. ʻOku ekinaki kitautolu ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá: “ʻI he ʻofa fakatokouá mou maʻu ʻa e ʻofa māfana ʻiate kimoutolu.” (Loma 12:10NW) ʻOku tau ongoʻi pehē kotoa fekauʻaki mo e kakai ʻe niʻihi. Ka ʻe malava ke tau ako ke ongoʻi ʻofa pehē ki ha toe niʻihi kehe? ʻI he fakaofi mai ʻa e ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu motuʻa ko ení, ʻoku mahuʻinga kiate kitautolu ke tau ʻunu ofi ange ʻaupito ki hotau kaungā Kalisitiané. ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: “Kuo ofi ae gataaga oe mea kotoabe: . . . Bea jino oe mea ke mou maʻu ae ofa vela iate kimoutolu: he oku ufiufi e he ofa ae gaahi agahala lahi.”—1 Pita 4:7, 8PM.

Taimi ʻOku Malanga Hake Ai ha Ngaahi Palopalema

4. (a) Ko e hā ʻoku malava ai ke malanga hake ha ngaahi palopalema ʻi he vahaʻa ʻo e faʻahinga ko ia ʻi ha fakatahaʻanga? (e) Lolotonga ʻe ʻikai nai te tau hehema maʻu pē ke fai pehē, ko e hā ʻa e lelei ʻoku malava ke iku ki ai kapau ʻoku tau ngāueʻaki ʻa e akonaki ʻa e Tohitapú?

4 Ko e moʻoni, ʻi heʻetau kei taʻehaohaoá, ʻe ʻi ai pē ʻa e ngaahi taimi te tau fai ai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku fakatupu ʻita ki he niʻihi kehé. Ko hotau fanga tokouá foki te nau angahala mai nai kiate kitautolu ʻi ha ngaahi founga kehekehe. (1 Sione 1:8) Kapau te ke ʻi ha tuʻunga pehē, ko e hā ʻoku totonu ke ke faí? ʻOku tokonaki mai ʻe he ngaahi Konga Tohitapú ʻa e fakahinohino ʻoku fiemaʻú. Ka ko e meʻa nai te nau leaʻakí ʻe ʻikai feʻunga tonu ia mo e meʻa ʻoku tau hehema ke fai ʻe kitautolu faʻahinga taʻehaohaoa ʻo e tangatá. (Loma 7:21-23) Ka neongo ia, ko ʻetau ngāueʻaki fakamātoato ʻa e akonaki ʻoku ʻi he Tohitapú te ne ʻoatu ai ʻa e fakamoʻoni ʻo ʻetau holi loto-moʻoni ke fakahōifuaʻi ʻa Sihová. ʻI he fai peheé te tau toe fakalahi ai ʻa e tuʻunga ʻo ʻetau ʻofa ki he niʻihi kehé.

5. Kapau ʻoku fakalotomamahiʻi kitautolu ʻe ha taha, ko e hā ʻoku totonu ai ke ʻoua te tau fai sāuní?

5 ʻI he taimi ʻoku loto-mamahi ai ʻa e kakaí, ʻoku nau faʻa fakasio ʻi he taimi ʻe niʻihi ha ngaahi founga ke fai sāuni ai ki he tokotaha faihalá. Ka ʻe toe ʻai ʻe he meʻa ko iá ia ʻa e tuʻunga ʻoku hokó ke toe kovi ange. Kapau ʻoku fiemaʻu ha totongi fakafoki, ʻoku totonu ke tau tuku ia ki he ʻOtuá. (Palovepi 24:29; Loma 12:17-21) ʻE feinga nai ʻa e niʻihi kehé ke fakaʻehiʻehi mei ha fetuʻutaki mo e tokotaha faihalá. Ka ʻoku totonu ke ʻoua te tau fai pehē ki he kaungā lotú, he ko hono tali ʻo ʻetau lotú tonu ʻoku fakatuʻunga hono konga, ʻi heʻetau ʻofa ki hotau fanga tokouá. (1 Sione 4:20) Ko ia ai, naʻe tohi ʻe Paula: “Ka ai ha taha ʻoku ne koviʻia ʻi ha taha ʻi ha meʻa, ke mou fekatakiʻaki pe mo fefakamolemoleʻaki; ʻio, ʻo hange foki ne fakamolemole kimoutolu ʻe he ʻEiki, ke pehe pe mo kimoutolu.” (Kolose 3:13) Te ke lava ʻo fai ia?

6. (a) ʻOku totonu ke tuʻo fiha ʻetau fakamolemoleʻi hotau fanga tokouá? (e) Ko hono mahinoʻi ʻo e hā ʻe tokoniʻi ai kitautolu ke fakaleleiʻi ha angahala mai kiate kitautolu?

6 Fēfē kapau ʻoku toutou faiangahala mai ha taha kiate kitautolu ka ʻoku ʻikai ke ne fai ʻe ia ha ngaahi angahala mamafa ʻa ia ʻe malava ke tuku ai ki tuʻa mei he fakatahaʻangá? Ki he ngaahi angahala iiki peheé, naʻe fokotuʻu mai ʻe he ʻapositolo ko Pitá ke fakamolemoleʻi “ʻo aʻu ʻo tuʻo fitu.” Ka naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻIkai, ʻO aʻu ʻo tuʻo fitu, ka, ʻO aʻu ʻo tuʻo fitungofulu ma fitu.” Naʻá ne fakamamafaʻi ʻa e lahi faufaua hotau moʻua ki he ʻOtuá ʻi hono fakahoa mo e meʻa ʻoku moʻuaʻaki mai nai ʻe ha tangata kiate kitautolu. (Mātiu 18:21-35NW) ʻI he ngaahi founga lahi ʻoku tau faiangahala ki he ʻOtuá ʻi he ʻaho kotoa​—ʻi he taimi ʻe niʻihi ko e tōʻonga siokita, ʻi he meʻa ʻoku tau leaʻakí pe fakakaukauʻí, pe ʻi he meʻa ʻoku tau taʻemalava ke faí​—ʻo ʻikai haʻatau teitei fakatokangaʻi ʻoku tau faiangahala. (Loma 3:23) Ka neongo ia, ʻoku hokohoko mai ʻa e ʻOtuá ke faimeesi kiate kitautolu. (Sāme 103:10-14; 130:3, 4) ʻOkú ne fiemaʻu mai kitautolu ke tau feangaingaʻaki ʻi he founga tatau. (Mātiu 6:14, 15; Efeso 4:1-3) Te tau fai leva ai ki he faʻahinga ʻofa ko ia “ʻoku ʻikai te ne lau ʻa e kovi.”​—1 Kolinito 13:4-6; 1 Pita 3:8, 9.

7. Ko e hā ʻoku totonu ke tau faí kapau ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻoku koviʻia ai hotau tokouá ʻia kitautolu?

7 ʻE ʻi ai nai ʻa e taimi ʻe niʻihi te tau fakatokangaʻi neongo ʻoku ʻikai ke tau mamahi kitautolu ki hotau tokouá, ʻoku ʻi ai ʻa e meʻa ia ʻoku koviʻia ia ai ʻia kitautolu. ʻE lava ke tau fili ke ‘ʻufiʻufi ia ʻaki ʻa e ʻofá,’ ʻo hangē ko ia ʻoku fokotuʻu mai ʻe he 1 Pita 4:8. Pe ko ʻetau muʻomuʻa nai ke talanoa kiate ia pea feinga ke fakafoki mai ha vahaʻangatae melino.​—Mātiu 5:23, 24.

8. Kapau ʻoku fai ʻe ha kaungātui ha meʻa ʻokú ne fakalotomamahiʻi kitautolu, ko e hā ʻoku lava ke fai fekauʻaki mo iá?

8 Mahalo pē nai ʻoku fai ʻe ha kaungātui ha meʻa ia ʻoku fakatupu loto-mamahi ʻo ʻikai ngata pē ʻia koe kae pehē foki ki he niʻihi kehé. ʻIkai ʻe lelei ke talanoa kiate ia? Mahalo pē. Kapau te ke fakamatalaʻi ʻe koe tonu ʻa e palopalemá kiate ia ʻi ha founga anga-ʻofa, ʻe lava ke ʻomi ʻe he meʻá ni ha ngaahi ola lelei. Ka ʻoku totonu ke ke ʻuluaki ʻeke hifo kiate koe tonu: ‘ʻOkú ne fai moʻoni ha meʻa ʻoku taʻefakatohitapu? Pe ʻoku mei tefito pē ʻa e palopalemá ia ko e kehe hoku ʻātakaí mo hoku akoʻí mei hoʻoná?’ Tokanga ke ʻoua naʻá ke fokotuʻu ʻe koe hoʻo ngaahi tuʻunga ʻaʻaú peá ke fakamaau leva ʻo fakatatau ki ai. (Semisi 4:11, 12) ʻOku tali taʻefilifilimānako ʻe Sihova ʻa e kakai mei he faʻahinga ʻātakai kotoa pē pea ʻokú ne anga-kātaki kia kinautolu ʻi heʻenau tupu fakalaumālié.

9. (a) Ko hai ʻoku nau fai ʻa e tokanga ki he ngaahi meʻa fekauʻaki mo e angahala mamafa ʻi he fakatahaʻangá? (e) Ko fē ʻa e taimi ko e fatongia ai ia ʻo e tokotaha ʻoku fai ki ai ʻa e angahalá ke ne tomuʻa fai ha meʻá, pea ko e hā ʻa e taumuʻá?

9 Kapau ʻoku ʻi ai ha taha ʻi he fakatahaʻangá ʻoku kaunga atu ʻi ha faihala mamafa, hangē ko ha ʻulungaanga taʻetaau, ʻoku totonu ke fai leva ha ngāue ki ai. ʻE hai? ʻE he kau mātuʻá. (Semisi 5:14, 15) Kae kehe, kapau kuo fai ha angahala ki ha tokotaha tāutaha, mahalo ʻo fekauʻaki mo ha meʻa fakapisinisi pe ngāuehalaʻaki fakatupu maumau ʻo e ʻeleló, ko e tokotaha leva ʻoku fai ki ai ʻa e angahalá ʻoku totonu ke ne tomuʻa feinga ke fakalea ki he tokotaha faihalá ʻi ha tuʻunga fakaekinaua. (Mātiu 18:15) Kapau heʻikai fakaleleiʻi ai ʻa e meʻa ʻoku hokó, ʻoku fiemaʻu leva ʻa e toe ngaahi sitepu ke fai, ʻo hangē ko ia ʻoku fakahinohino mai ʻi he Mātiu 18:16, 17. Ko e ʻofa ki hotau tokoua ʻoku faihalá mo ha holi ke “maʻu” mai iá te ne tokoniʻi ai kitautolu ke fai ʻa e meʻá ni ʻi ha founga ʻoku tau kumi ai ke aʻu ki hono lotó.​—Palovepi 16:23.

10. ʻI he taimi ʻoku malanga hake ai ha palopalema, ko e hā te ne tokoniʻi kitautolu ke tau vakai totonu ki he meʻa ʻoku hokó?

10 ʻI he taimi ʻoku malanga hake ai ha palopalema, tatau ai pē pe ʻoku lahi pe siʻi, ʻoku tokoniʻi kitautolu kapau ʻoku tau feinga ke mahinoʻi ʻa e anga ʻo e vakai ki ai ʻa Sihová. ʻOku ʻikai te ne hōifua ʻi he angahalá ʻi hano faʻahinga founga pē, pea ʻi heʻene taimi kuo kotofá, ko e kau tōʻongaʻaki ʻo e angahala mamafá ʻoku fakamaʻa atu ia mei heʻene kautahá. Kae kehe, ʻoua naʻa ngalo ʻia kitautolu ʻoku tau fai angahala kotoa pē ʻi he ngaahi founga iiki ange pea ʻoku tau fiemaʻu ʻene kātaki fuoloá mo ʻene mēsí. ʻOku fokotuʻu ai ʻe Sihova ha sīpinga ke tau muimui ki ai ʻi he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo e ngaahi angahala ʻa e niʻihi kehé. ʻI he taimi ʻoku tau faimeesi aí, ʻoku tau tapua atu ai ʻia kitautolu ʻene ʻofá.​—Efeso 4:32, 33 (Efeso 5:1, 2PM).

Kumi ki ha Ngaahi Founga ke “Fano Atu”

11. Ko e hā naʻe fakalototoʻaʻi ai ʻe Paula ʻa e kau Kolinitoó ke nau ‘fano atú’?

11 Naʻe fakamoleki ʻe Paula ʻa e ngaahi māhina ʻi hono langa hake ʻa e fakatahaʻanga ʻi Kolinitoó, Kalisi. Naʻá ne ngāue mālohi ke tokoniʻi ʻa e fanga tokoua aí, pea naʻá ne ʻofa ʻia kinautolu. Ka ko e niʻihi ʻo kinautolu naʻe ʻikai māfana ʻenau ongo kiate iá. Naʻa nau fuʻu fakaanga. Naʻá ne ekinaki kiate kinautolu ke nau “fano atu” ʻi heʻenau fakahāhā ʻa e ʻofá. (2 Kolinito 6:11-13; 12:15) ʻOku lelei kiate kitautolu kotoa ke fakakaukau ki he lahi ʻo ʻetau fakahāhā ʻa e ʻofa ki he niʻihi kehé pea kumi ki ha ngaahi founga ke fano atu ai.​—1 Sione 3:14.

12. ʻE lava fēfē ke tau tupulaki ʻi heʻetau ʻofa ki he kotoa ʻo e fakatahaʻangá?

12 ʻOku ʻi ai ha niʻihi ʻi he fakatahaʻangá ʻoku tau ʻilo ʻoku faingataʻa ke tau ʻunu ofi ki ai? Kapau ʻoku tau feinga ʻia kitautolu ke fakamolemoleʻi ha faʻahinga fefaikehekeheʻaki pē ʻi he angaʻitangatá​—ʻo hangē ko ia ʻoku tau loto ke nau fai mai kia kitautolú​—ʻe lava ke tokoni eni ke fakamāfanaʻi ʻa e vahaʻangatae ʻia kitautolú. Ko ʻetau ngaahi ongoʻi fekauʻaki mo kinautolú ʻe lava ke toe fakaleleiʻi kapau ʻoku tau kumi ki heʻenau ngaahi tuʻunga leleí pea tokangataha ki he ngaahi meʻá ni. ʻE fakatupunga moʻoni ʻe he meʻá ni ʻetau ʻofa kia kinautolú ke tupulaki.​—Luke 6:32, 33, 36.

13. ʻE malava fēfē ke tau fano atu ʻi hono fakahāhā ʻa e ʻofa ki he faʻahinga ko ia ʻi heʻetau fakatahaʻangá?

13 Ko e moʻoni, ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi fakangatangata ki he meʻa ʻoku malava ke tau fai ki he niʻihi kehé. ʻE ʻikai nai malava ke tau fakafeʻiloaki ki he tokotaha kotoa ʻi he fakataha taki taha. ʻE ʻikai nai ala malava ke fakakau ʻa e tokotaha kotoa ʻi he taimi ʻoku tau fakaafeʻi ai ʻa e ngaahi kaungāmeʻá ki ha kai. Ka ʻe malava ke tau fano atu ʻaki hono fakamoleki ha kiʻi miniti siʻi ke maheni ange ai mo ha taha ʻi heʻetau fakatahaʻangá? ʻE lava ke tau fakaafeʻi ʻi he taimi ki he taimi ha taha ʻa ia ʻoku ʻikai ke tau fuʻu ʻilo lelei ke ngāue mo kitautolu ʻi he malaʻe fakafaifekaú?

14. ʻI he taimi ʻoku tau ʻi he haʻohaʻonga ai ʻo e kau Kalisitiane kuo teʻeki ke tau feʻiloakí, ʻe malava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e ʻofa vela ki he tokotaha taki taha?

14 ʻOku ʻomi ʻe he ngaahi fakataha-lahí ha ngaahi faingamālie lelei ke fano atu ai ʻi heʻetau ʻofá. ʻE ʻi ai nai ʻa e laui afe. ʻE ʻikai lava ke tau feʻiloaki mo kinautolu kotoa, ka ʻe malava ke tau tataki kitautolu ʻi ha founga ʻoku hā ai ʻoku tau fakamuʻomuʻa ʻenau ngaahi meʻá ʻi heʻetau leleí. ʻI he ngaahi taimi mālōloó, ʻe lava ke tau fakahā ʻa e mahuʻingaʻia fakafoʻituituí ʻaki ʻetau muʻomuʻa ʻi he fakafeʻiloaki ki he niʻihi takatakai ʻia kitautolú. ʻE ʻi ai ʻa e ʻaho ʻe hoko ai ʻa e faʻahinga kotoa ʻoku nofo ʻi māmaní ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine, ʻo fāʻūtaha ʻi he lotu ki he ʻOtua moʻoni mo e Tamai ʻa e tokotaha kotoa. He meʻa fakafiefia moʻoni ia ke hoko ʻo ʻiloʻi ʻa e tokotaha taki taha! Ko e ʻofa velá te ne ueʻi kitautolu ke tau fie fai ʻa e meʻa ko iá. Ko e hā ʻoku ʻikai ke kamata ai he taimi ní?

Fetalanoaʻaki Fakamanatu

• ʻI he taimi ʻoku malanga hake ai ha ngaahi palopalema ʻi he vahaʻa ʻo e kau Kalisitiané, ʻoku totonu ke fēfē hono fakaleleiʻi ʻa e ngaahi meʻá ni, pea ko e hā hono ʻuhingá?

• ʻI heʻetau tupulaki fakalaumālié, ʻi he ngaahi founga fē ʻoku totonu ke toe tupulaki ai mo ʻetau ʻofá?

• ʻOku malava fēfē ke fakahāhā ʻa e ʻofa velá ʻo laka atu ʻi he siakale vāofi pē ʻo e ngaahi kaungāmeʻá?

[Fehuʻi ki he Ako]

[Fakatātā ʻi he peesi 148]

Ko e ʻofa faka-Kalisitiané ʻoku fakahāhā ia ʻi he ngaahi founga lahi, ʻo hangē ko ia ʻi he ngaahi fakataha fakaefakatahaʻangá