Skip to content

Skip to table of contents

Felātani ʻi he ʻOfa

Felātani ʻi he ʻOfa

Vahe 28

Felātani ʻi he ʻOfa

1. (a) ʻOku malava fēfē ke ke hoko ko ha konga ʻo e kautaha ʻa e ʻOtuá? (e) Ko e hā leva ʻa e fekau kuo pau ke ke talangofua ki aí?

 ʻI HE TUPULAKI ʻa hoʻo ʻilo mo hoʻo houngaʻia ki he ʻOtua ko Sihová mo ʻene ngaahi taumuʻá, te ke saiʻia leva ke feohi maʻu pē mo e faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e tui mo e ʻamanaki tatau ko ení. ʻI hoʻo fai peheé, te ke hoko ai ko ha konga ʻo e kautaha hāmai ʻa e ʻOtuá, ko ha fetokouaʻaki Kalisitiane moʻoni. “Ofa ki he kaiga lotu [kotoa, NW]” ʻe toki hoko leva eni ko ha fekau kuo pau ke ke talangofua ki ai.​—1 Pita 2:​17PM; 1 Pita 5:​8, 9.

2. (a) Ko e hā ʻa e tuʻutuʻuni foʻou naʻe ʻoange ʻe Sīsū ki hono kau muimuí? (e) Ko e hā ʻoku hā mahino mei he ongo kupuʻi lea ko e “feʻofaʻaki” mo e “haʻamou feʻofaʻaki”? (f) Ko e hā hono mahuʻinga ke maʻu ʻa e ʻofá?

2 Naʻe fakamamafaʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa hono mahuʻinga ki hono kau muimuí ke nau feʻofaʻakí. Naʻá ne pehē kiate kinautolu: “Ko e tuʻutuʻuni foʻou ʻoku ou tuku kiate kimoutolu, ke mou feʻofaʻaki . . . Ko e meʻa kó é ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko e kau ako kimoutolu aʻaku, ʻo kapau ʻe ai haʻamou feʻofaʻaki.” (Sione 13:​34, 35) ʻOku hā mahino mei he ongo kupuʻi lea “feʻofaʻaki” mo e “haʻamou feʻofaʻaki” ʻe fakatahataha ʻa e kau Kalisitiane moʻoni kotoa pē ʻi he kulupu pe kautaha pē ʻe taha. (Loma 12:5; ʻEfesō 4:25) Pea ʻe ʻiloʻi fakapapau ʻa e kautahá ni ʻi he feʻofaʻaki ʻa hono kau mēmipá. Kapau ʻoku ʻikai maʻu ʻe ha taha ʻa e ʻofá, ʻoku taʻeʻaonga ha toe meʻa pē.​—1 Kolinitō 13:​1-3.

3. ʻOku anga-fēfē ʻa hono fakamamafaʻi ʻe he Tohitapú ʻa e mahuʻinga ʻo e ʻofá mo e tokanga ki he kaungā-Kalisitiané?

3 Ko ia ai, naʻe faʻa ʻoange ha ngaahi fakamanatu ki he muʻaki kau Kalisitiané ʻo hangē ko ení: “Mou feofaaki akimoutolu i he ofa fakakaiga.” “Mou fetalitalileleiʻaki.” “Mou nofo fetamaioʻeikiʻaki.” “Mou angaʻofa muʻa ʻi hoʻomou feangai, mo manavaʻofa.” “Mou toutou fekātakiʻaki mo fefakamolemoleʻaki maʻataʻatā, ʻo kapau ʻoku maʻu ʻe ha taha ha ʻuhinga ke lāunga ai ʻo fekauʻaki mo ha taha.” “Mou fefakafiemālieʻaki ʻakimoutolu, ʻo felangahakeʻaki ʻakimoutolu.” “Mou nofo femelinoʻaki.” “Mou tauhi ai pe hoʻomou feʻofaʻaki ke tukuingata pe.”​—Loma 12:​10PM; Loma 15:​7NW; Kalētia 5:13; ʻEfesō 4:32; Kolose 3:​13, 14NW; 1 Tesalonaika 5:​11, 13NW; 1 Pita 4:8; 1 Sione 3:23; 4:​7, 11.

4. (a) Ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi kuo pau ke ʻofa ʻa e kau Kalisitiané ki he niʻihi kehé tuku kehe pē ʻenau “feʻofaʻaki”? (e) Ko hai ke tautefito ki ai ʻa e ʻofa ʻa e kau Kalisitiané?

4 Kaekehe, ʻoku ʻikai ke ʻuhinga eni ia ke ʻofa pē ʻa e kau Kalisitiané ki he kaungā mēmipa ʻi he kautaha ʻa e ʻOtuá. Kuo pau ke nau ʻofa foki ki he niʻihi kehé. Ko hono moʻoní, ʻoku naʻinaʻi ʻa e Tohitapú kiate kinautolu ke nau tupulekina ʻi he “feʻofaʻaki, mo . . . ʻofa ki he kakai kehe.” (1 Tesalonaika 3:12; 5:15) ʻI hono ʻomai ʻa e fakakaukau mafamafatatau totonú, naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “Ke tau fai lelei ki he kakai kotoabe, kae ajili be kiate kinautolu oku i he fale oe tui.” (Kalētia 6:​10PM) Ko ia neongo kuo pau ke ʻofa ʻa e kau Kalisitiané ki he kakai kotoa, ʻo kau ai honau ngaahi filí, kuo pau ke tautefito ʻenau ʻofá ki he kaungā mēmipa ʻi he kautaha ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ko honau ngaahi tokoua mo e ngaahi tuofāfine fakalaumālié.​—Mātiu 5:44.

5. Ko e hā ʻokú ne fakahā kuo ʻiloa ʻa e kau Kalisitiane moʻoní, ʻi he kuonga muʻá mo e ʻaho ní, ʻi heʻenau ʻofá?

5 Naʻe fuʻu ʻiloa ʻa e muʻaki kau Kalisitiané ʻi he faʻahinga feʻofaʻaki pehe ní. Fakatatau ki he fatutohi ʻi he senituli hono uá, ko Tētuliane, naʻe pehē ʻe he kakaí ʻo fekauʻaki mo kinautolu: ‘Vakai ki heʻenau feʻofaʻakí, pea mo ʻenau mateuteu ke mate maʻa honau faʻahingá!’ ʻOku toe hā foki ʻa e ʻofa pehē ʻi he kau Kalisitiane moʻoni ʻo e ʻaho ní. Ka ʻoku ʻuhinga ení ʻoku ʻikai ʻaupito ha ngaahi palopalema pe ngaahi faingataʻa ʻi he lotolotonga ʻo e kau Kalisitiane moʻoní?

KO E NGAAHI NUNUʻA ʻO E TAʻEHAOHAOÁ

6. Ko e hā ʻa e ʻuhinga, naʻa mo e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku nau feangahalaʻaki ʻi he taimi ʻe niʻihi?

6 ʻOkú ke fakatokangaʻi mei hoʻo ako ʻa e Tohitapú kuo tau maʻu tukufakaholo mai ʻe kitautolu kotoa ʻa e taʻehaohaoa mei heʻetau ʻuluaki ongo mātuʻá, ko ʻĀtama mo ʻIvi. (Loma 5:12) Ko ia ʻoku tau hehema ai ke fai ʻa e meʻa ʻoku halá. ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: “ʻOku lahi ʻa e meʻa ʻoku tau humu ai kotoa pe.” (Sēmisi 3:2; Loma 3:23) Pea ʻoku totonu ke ke ʻilo ʻoku toe taʻehaohaoa mo e kau mēmipa ʻo e kautaha ʻa e ʻOtuá pea ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku nau fai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai totonu. Naʻa mo e lotolotonga ʻo e Kau Kalisitiane moʻoní ʻoku malava ke iku ʻa e meʻá ni ki he ngaahi palopalema mo e ngaahi faingataʻa.

7. (a) Ko e hā naʻe fiemaʻu ai ke tala kia ʻIuotia mo Siniteke “ke na loto taha”? (e) Ko hono moʻoní, ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi ko e ongo fefine Kalisitiane lelei eni?

7 Fakakaukau atu ki he tuʻunga ʻo e ongo fefine ʻi he muʻaki fakatahaʻanga Filipaí, ko ʻIuotia mo Siniteke. Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ʻo pehē: “ʻOku ou enginaki ʻa Iuotia, pea ʻoku ou enginaki ʻa Siniteke, ke na loto taha ʻi he ʻEiki.” Ko e hā naʻe fakalototoaʻi ai ʻe Paula ʻa e ongo fefiné ni “ke na loto taha”? ʻOku hā mahino, naʻe ʻi ai ha palopalema ʻi hona vaá. ʻOku ʻikai ke tala mai ʻe he Tohitapú pe ko e hā ia. Mahalo pē naʻá na femehekaʻaki. Ka ko hono moʻoní, ko ha ongo fefine lelei eni. Naʻá na hoko ko e Kalisitiane ʻi ha ngaahi taʻu, ʻo na kau fakataha mo Paula ʻi he ngāue fakamalangá ʻi ha ngaahi taʻu ki muʻa. Ko ia naʻá ne tohi ki he fakatahaʻangá: “Tokoni ki he ongo fafine ko ia: he naʻa na kaungāfitefitaʻa mo au ʻi he kosipeli.”​—Filipai 4:​1-3.

8. (a) Ko e hā ʻa e palopalema naʻe hoko ʻi he vā ʻo Paula mo Pānepasá? (e) Kapau naʻá ke ʻi ai ʻo mamata ki he palopalemá ni, ko e hā nai te ke fakaʻosiʻakí?

8 ʻI he taimi ʻe taha naʻe toe hoko ha palopalema ʻi he vā ʻo e ʻapositolo ko Paulá pea mo hono kaungāfononga ko Pānepasá. ʻI he teu ke na ō ʻi heʻena fononga fakamisinale hono uá, naʻe fiemaʻu ʻe Pānepasa ke ʻave ai hono tokoua ko Maʻaké. Kaekehe, naʻe ʻikai fiemaʻu ʻe Paula ke ʻave ai ʻa Maʻake, koeʻuhi naʻe liʻaki kinaua ʻe Maʻake pea foki ia ki ʻapi he lolotonga ʻo ʻenau ʻuluaki fononga fakamisinalé. (Ngāue 13:13) ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: “Pea hoko ai ha kē; ko ia naʻa na māvae.” (Ngāue 15:​37-40) Fakakaukau atu ā ki ai! Kapau naʻá ke ʻi ai ʻo mamata ki he “kē” ko ení, te ke fakaʻosiʻaki haʻo pehē ʻoku ʻikai ko ha konga ʻo e kautaha ʻa e ʻOtuá ʻa Paula mo Pānepasa koeʻuhi ko e meʻa naʻá na faí?

9. (a) Ko e hā ʻa e angahala naʻe fai ʻe Pitá, pea ko e hā naʻá ne ueʻi ia ke fai peheé? (e) Ko e hā naʻe fai ʻe Paula ʻi heʻene sio ki he meʻa naʻe hokó?

9 ʻI ha toe taimi ʻe taha naʻe faihala ai ʻa e ʻapositolo ko Pitá. Naʻá ne taʻofi ʻene feohi vāofi mo e kau Kalisitiane Senitailé koeʻuhi ko e manavasiʻi ki he vakai taʻefakamānako ki ai ʻa e kau Kalisitiane Siu ʻe niʻihi, ʻa ia naʻe hala ʻa ʻenau sio lalo ki honau ngaahi tokoua Senitailé. (Kalētia 2:​11-14) ʻI he sio ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he meʻa naʻe fai ʻe Pitá, naʻá ne fakahalaiaʻi ʻa e angafai taʻetotonu ʻa Pitá ʻi he ʻao ʻo e faʻahinga kotoa naʻe ʻi aí. Naʻá ke mei ongoʻi fēfē ʻo kapau ko Pita koe?​—Hepelū 12:11.

FAKALELEIʻI ʻA E NGAAHI FAINGATAʻÁ ʻAKI ʻA E ʻOFA

10. (a) Ko e hā naʻe fai ʻe Pita ʻi he taimi naʻe fakatonutonu ai iá? (e) Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku malava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Pitá?

10 Naʻe mei malava ke ʻita ʻa Pita kia Paula. Naʻá ne mei malava ke loto-mamahi ʻi hono fakatonutonu ia ʻe Paula ʻi he ʻao ʻo e kakai kehé. Ka naʻe ʻikai te ne fai pehē. (Koheleti 7:9) Naʻe anga-fakatōkilalo ʻa Pita. Naʻá ne tali ʻa e fakatonutonú, pea naʻe ʻikai te ne fakaʻatā ia ke ʻai ke momoko ai ʻa ʻene ʻofa kia Paulá. (1 Pita 3:​8, 9) Fakatokangaʻi ange ʻa e lave ki mui ʻa Pita ʻo fekauʻaki mo Paula ʻi ha tohi fakalototoʻa ki he kaungā-Kalisitiané: “Mou lau ʻa e kataki fuoloa ʻa hotau ʻEiki ko e koto fakamoʻui; hange foki naʻe tohi atu ʻa siʻotau tokoua ʻofeina ko Paula, ʻo fakatatau ki he poto naʻe foaki kiate ia.” (2 Pita 3:15) ʻIo, naʻe fakaʻatā ʻe Pita ʻa e ʻofá ke ne ʻufiʻufi ʻa e faingataʻá, ʻa ia naʻe hoko mei heʻene angafai taʻefaitotonu pē ʻaʻaná.​—Palōvepi 10:12.

11. (a) Neongo ʻena kē, naʻe anga-fēfē ʻa hono fakahaaʻi ʻe Paula mo Pānepasa ko ha ongo Kalisitiane moʻoni kinaua? (e) ʻOku malava fēfē ke tau maʻu ha ʻaonga mei heʻena faʻifaʻitakiʻangá?

11 Fēfē ʻa e palopalema ʻi he vā ʻo Paula mo Pānepasá? Naʻe toe fakaleleiʻi ia ʻaki ʻa e ʻofá. He ki mui mai, ʻi he tohi ʻa Paula ki he fakatahaʻanga Kolinitoó, naʻá ne lea ʻo fekauʻaki mo Pānepasa ʻo pehē ko ha kaungāngāue vāofi ia. (1 Kolinitō 9:​5, 6) Pea neongo ʻoku hā naʻe maʻu ʻe Paula ha ʻuhinga lelei ʻi heʻene veiveiua ki he ʻaonga ʻo Maʻake ke hoko ko ha kaungāfonongá, naʻe hoko ki mui ʻa e tangata kei siʻí ni ki he tuʻunga matuʻotuʻa, ʻa ia naʻe malava ke tohi ai ʻa Paula kia Tīmote: “Haʻu mo Maake, bea mo omi fakataha: he oku aoga ia kiate au i he gaue fakafaifekau.” (2 Tīmote 4:​11PM) ʻOku malava ke tau maʻu ʻa e ʻaonga mei he faʻifaʻitakiʻanga ko eni ʻo hono fakaleleiʻi ʻa e ngaahi taʻefefiemālieʻakí.

12. (a) Ko e hā ʻa e ʻuhinga ke tau pehē nai ai naʻe fakaleleiʻi ʻe ʻIuotia mo Siniteke ʻa ʻena ngaahi taʻefefiemālieʻakí? (e) Fakatatau kia Kalētia 5:​13-15, ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ki he kau Kalisitiané ke nau fakaleleiʻi ʻa ʻenau ngaahi taʻefefiemālieʻakí ʻi he ʻofá?

12 Sai, fēfē ʻa ʻIuotia mo Siniteke? Naʻá na fakaleleiʻi ʻa ʻena ngaahi taʻefefiemālieʻakí, ʻo fakaʻatā ʻa e ʻofá ke ne ʻufiʻufi ha faʻahinga angahala pē naʻe hoko ʻiate kinaua? ʻOku ʻikai tala mai ʻe he Tohitapú kiate kitautolu ʻa e meʻa naʻe hoko fakamuimui kiate kinauá. Ka, ʻi heʻena hoko ko e ongo fefine leleí ʻa ia naʻá na ngāue uma-ki-he-uma ai mo Paula ʻi heʻene ngāue fakamalanga faka-Kalisitiané, ʻoku malava ke tau pehē naʻá na tali anga-fakatōkilalo ʻa e akonaki naʻe ʻoangé. ʻI hono maʻu ʻa e tohi ʻa Paulá, ʻoku malava ke tau fakatuʻotuʻa atu ki heʻena ʻalu ke na fesiofaki mo fakatonutonu ʻa ʻena palopalemá ʻi he laumālie ʻo e ʻofa.​—Kalētia 5:​13-15.

13. Ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga ki hono fakahāhā ʻa e ʻofá kuo tuku mai ʻe he ʻOtua ko Sihová?

13 Mahalo pē ʻoku faingataʻa kiate koe foki ke felātani mo ha taha, pe ko ha faʻahinga ʻi he fakatahaʻangá. Neongo ʻoku kei lahi nai ʻa e fiemaʻu ke nau fakatupulekina ʻa e ngaahi ʻulungaanga faka-Kalisitiane moʻoní, fakakaukau ange ki he meʻá ni: ʻOku tatali ʻa e ʻOtua ko Sihová kaeʻoua ke tuku ʻe he kakaí ʻenau ngaahi founga kovi kotoa pē ki muʻa peá ne toki ʻofa kiate kinautolu? ʻIkai; ʻoku pehē ʻe he Tohitapú: “Ko e ʻOtua ʻoku ne fakaha ʻa e moʻoni o ʻene ʻofa aʻana kiate kitautolu ʻi he pekia ʻa Kalaisi maʻatautolu, lolotonga ʻoku tau kei angahala.” (Loma 5:8) ʻOku fiemaʻu ke tau muimui ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e ʻOtuá pea fakahāhā ʻa e ʻofá ki he faʻahinga ʻoku nau fai mai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku kovi mo fakavalevalé.​—ʻEfesō 5:​1, 2; 1 Sione 4:​9-11; Sāme 103:10.

14. Ko e hā ʻa e akonaki naʻe ʻomai ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo e ʻoua ʻe fakaangaʻi ʻa e niʻihi kehé?

14 Koeʻuhi ʻoku mātuʻaki taʻehaohaoa ʻa kitautolu kotoa, naʻe akoʻi mai ʻe Sīsū ʻoku ʻikai totonu ke tau fakaangaʻi ʻa e niʻihi kehé. ʻOku moʻoni, ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi hala ʻa e niʻihi kehé, ka ʻoku tau toe maʻu ia. Naʻe ʻeke ʻe Sīsū: “Pea ko e ha ʻoku ke tokanga ai ki he malamalaʻi ʻakau ʻoku ʻi he mata ʻo ho kainga, ka ko e fuʻu lalango na ʻoku ʻi ho mata ʻoku ʻikai te ke ʻilo ki ai?” (Mātiu 7:​1-5) ʻI hono manatuʻi maʻu pē ʻa e akonaki fakapotopotó ni, ʻe tokoniʻi ai kitautolu ke tau felātani mo hotau ngaahi tokouá mo e ngaahi tuofāfiné.

15. (a) Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau fakamolemoleʻi ʻa e niʻihi kehé neongo ʻoku tau maʻu ha ʻuhinga ke lāunga ai ʻo fekauʻaki mo kinautolu? (e) ʻI he talanoa fakatātā ʻi he Mātiu vahe 18, naʻe anga-fēfē ʻa hono akoʻi ai ʻe Sīsū ʻa e fiemaʻu ke faʻa fakamolemolé?

15 ʻOku mātuʻaki pau ke tau manavaʻofa mo faʻa fakamolemole. ʻOku moʻoni, ʻe ʻi ai nai ha ʻuhinga te ke lāunga ai ʻo fekauʻaki mo ha tokoua pe tuofefine. Kae manatuʻi ange ʻa e akonaki ʻa e Tohitapú: “Mou toutou fekātakiʻaki mo fefakamolemoleʻaki maʻataʻatā, ʻo kapau ʻoku maʻu ʻe ha taha ha ʻuhinga ke lāunga ai ʻo fekauʻaki mo ha taha.” Ka ko e hā ʻoku totonu ai ke ke fakamolemoleʻi ʻa e niʻihi kehé ʻo kapau ʻokú ke maʻu ha ʻuhinga totonu ke lāunga ai ʻo fekauʻaki mo kinautolu? Koeʻuhi “naʻe fakamolemoleʻi maʻataʻatā koe ʻe Sihova,” ko e tali ia ʻa e Tohitapú. (Kolose 3:​13NW) Pea ke tau maʻu ʻene fakamolemolé, naʻe pehē ʻe Sīsū, kuo pau ke tau fakamolemoleʻi ʻa e niʻihi kehé. (Mātiu 6:​9-12, 14, 15) Hangē ko e tuʻi ʻi ha taha ʻo e ngaahi talanoa fakatātā ʻa Sīsuú, kuo fakamolemoleʻi kitautolu ʻe Sihova ʻo tuʻo laui afe. Ko ia heʻikai koā ke lava ke tau fakamolemoleʻi ʻa hotau ngaahi tokouá?​—Mātiu 18:​21-35; Palōvepi 19:11.

16. (a) Fakatatau ki he 1 Sione 4:​20, 21, ʻoku anga-fēfē ʻa hono fakafekauʻaki ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá ki he ʻofa ki he kaungā-Kalisitiané? (e) Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku totonu ke faí ʻo kapau ʻoku koviʻia ho tokouá ʻiate koe?

16 Heʻikai ʻaupito malava ke tau ngāueʻi ʻa e moʻoní pea ʻi he taimi tatau pē pea feangai ai mo hotau ngaahi tokouá mo e ngaahi tuofāfiné ʻi ha founga taʻeʻofa mo taʻefakamolemole. (1 Sione 4:​20, 21; 3:​14-16) Ko ia, kapau ʻe ʻi ai haʻo palopalema ʻi ha taimi mo ha kaungā-Kalisitiane, ʻoua ʻe taʻofi ʻa e talanoa mo iá. ʻOua te ke tauhi hoʻo ongoʻi ʻitá, kae fakaleleiʻi ʻa e meʻa ko iá ʻi he laumālie ʻo e ʻofa. Kapau kuó ke ʻai ke loto-mamahi ho tokouá, loto-lelei ke kole fakamolemole ki ai.​—Mātiu 5:​23, 24.

17. Ko e hā ʻa e meʻa totonu ke faí ʻo kapau ʻoku fai atu ʻe ha taha ha meʻa ʻoku kovi kiate koe?

17 Kae fēfē ʻo kapau ʻoku fakamāʻulaloʻi koe ʻe ha taha, pe fakameleʻi koe ʻi ha founga? ʻOku akonaki mai ʻa e Tohitapú: “ʻOua te ke pehe, ‘Hange ko ʻene fai kiate au ʻe pehe ʻeku fai kiate ia.’” (Palōvepi 24:29; Loma 12:​17, 18) Naʻe faleʻi mai ʻe Sīsū Kalaisi: “Ka ʻo ka sipiʻi ʻe ha taha ho kouʻahe toʻomataʻu, hanga koe, ʻo fulihi ki ai ho toʻohema.” (Mātiu 5:39) ʻOku ʻikai fakataumuʻa ʻa e sipiʻí ke fakalaveaʻi koe, ka ke fakamāʻulaloʻi pe ʻai koe ke ke ʻita. Ko ia naʻe akonaki ʻa Sīsū ki hono kau muimuí ke nau fakaʻehiʻehi mei he kau ki ha fuhu pe ko ha fakakikihi. Ke ʻoua ʻe “totongi ʻa e kovi ʻaki ʻa e kovi, pe ko e leakovi ʻaki ʻa e leakovi,” ʻoku totonu ke ke “kumi ki he melino, ʻio, ʻo tuli ki ai.”​—1 Pita 3:​9, 11; Loma 12:14.

18. Ko e hā ʻoku totonu ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá ki he kakai kotoa pē?

18 Manatuʻi kuo pau ke tau ‘ofa ki he kaiga lotu [kotoa, NW].’ (1 Pita 2:​17PM) ʻOku fokotuʻu mai ʻe he ʻOtua ko Sihová ʻa e faʻifaʻitakiʻangá. ʻOku ʻikai te ne filifilimānako. ʻOku tatau ʻa e matakali kotoa pē ʻi heʻene vakaí. (Ngāue 10:​34, 35; 17:26) ʻOku toʻo ʻa e faʻahinga ʻe maluʻi ʻi he “mamahi lahi” ka hoko maí mei he ngaahi “puleʻanga kotoa pē, mo e ngaahi matakali, mo e ngaahi faʻahinga, mo e ngaahi lea.” (Fakahā 7:​9, 14-17) Ko ia, ʻi he faʻifaʻitaki ki he ʻOtuá, ʻoku ʻikai totonu ke tau ʻofa siʻi ange ki ha niʻihi kehe koeʻuhi ʻoku nau ʻi ha matakali, fonua pe tuʻunga fakasōsiale kehe, pe ʻoku kehe ʻa e lanu ʻo honau kilí.

19. (a) ʻOku totonu ke fēfē ʻa ʻetau fakakaukaú mo ʻetau feangai mo e kaungā-Kalisitiané? (e) Ko e hā ʻa e monū lahi ʻoku malava ke tau maʻú?

19 ʻAi ke ke ʻilo lelei ʻa e faʻahinga kotoa ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané, pea te ke toki hoko ʻo ʻofa mo houngaʻia ʻiate kinautolu. ʻAi ʻa e faʻahinga matuʻotuʻa angé ʻo hangē ko e ngaahi tamai mo e ngaahi faʻē, pea ko e faʻahinga siʻi angé ʻo hangē ko e ngaahi tokoua mo e ngaahi tuofāfine. (1 Tīmote 5:​1, 2) ʻOku moʻoni ko ha monū lahi ke hoko ko ha konga ʻo e kautaha hāmai ʻa e ʻOtuá ʻoku hangē-ha-fāmilí, ʻa ia ko hono kau mēmipá ʻoku nau mātuʻaki felātani lelei ʻi he ʻofa. Hono ʻikai lelei ke moʻui taʻengata he palataisi ʻi he māmaní fakataha mo ha fāmili ʻofa pehē!​—1 Kolinitō 13:​4-8.

[Fehuʻi ki he Ako]

[Fakatātā ʻi he peesi 233]

Ko e hā ʻoku malava ke tau ako mei he meʻa naʻe hoko kia ʻIuotia mo Siniteké?

[Fakatātā ʻi he peesi 235]

Naʻe ʻuhinga ʻa e fakakikihi ʻi he vā ʻo Paula mo Pānepasá naʻe ʻikai ko ha mēmipa kinaua ʻo e kautaha ʻa e ʻOtuá?

[Fakatātā ʻi he peesi 236]

ʻOku ʻai ʻe he Kalisitiane moʻoní ʻa e ʻofá ke ne ʻufiʻufi ʻa e ngaahi ʻuhinga ke lāunga ai

[Fakatātā ʻi he peesi 237]

ʻI loto ʻi he kautaha ʻa e ʻOtuá, ʻoku ueʻi ʻe he ʻofá ʻa e kau Kalisitiané ke nau felātani ʻo hangē ko ha faʻahinga tatau pē