Skip to content

Skip to table of contents

TALANOA 48

Ko e Kau Kipione Poto

Ko e Kau Kipione Poto

NA‘E mateuteu ‘a e ngaahi kolo lahi ‘i Kēnaní ke tau‘i ‘a ‘Isileli. Na‘a nau fakakaukau te nau ikuna. Ka na‘e ‘ikai ke fakakaukau pehē ‘a e kakai ‘i he kolo ofi mai ai ko Kipioné. Na‘a nau tui ko e ‘Otuá ‘okú ne tokoni ki he kau ‘Isilelí, pea he‘ikai te nau fie tau mo e ‘Otuá. Ko ia ‘okú ke ‘ilo pe ko e hā ‘a e me‘a na‘e fai ‘e he kau Kipioné?

Na‘a nau fakakaukau ke ‘ai ke hangē pē ‘oku nau nofo ‘i ha feitu‘u mama‘o ‘aupitó. Ko ia na‘e ‘ai ‘e ha ni‘ihi ‘o e kau tangatá ha ngaahi vala mahaehae mo e ngaahi senitolo motu‘a. Na‘a nau fakaheka ki he‘enau ngaahi ‘así ha ngaahi tangai mahaehae, mo ha ngaahi fo‘i mā kuo pakupaku. Pea nau toki ‘alu atu kia Siōsiua ‘o nau pehē: ‘⁠Kuo mau ha‘u mei ha fonua mama‘o, koe‘uhi ko ‘emau fanongo ‘i homou ‘Otua lahi ko Sihová. Kuo mau fanongo ‘i he ngaahi me‘a kotoa na‘á ne fai ma‘amoutolu ‘i ‘Isipité. Ko ia na‘e fakahā ‘e homau kau takí ke teuteu ha me‘akai ki he fonongá pea ke mau ha‘u ‘o lea kiate kimoutolu ‘o pehē: “Ko kimautolú ko ho‘omou kau sevāniti. Tala‘ofa mai he‘ikai te mou faitau mo kimautolu.” Kuo mou vakai mai kuo mahaehae homau valá ‘i he‘emau fononga mama‘ó pea kuo motu‘a mo pakupaku ‘a ‘emau maá.’

Na‘e tui ‘a Siōsiua mo e kau taki kehé ki he kau Kipioné. Ko ia na‘a nau tala‘ofa he‘ikai te nau faitau mo kinautolu. Ka ‘i he ‘osi pē ha ‘aho ‘e tolu na‘a nau toki ‘ilo ‘oku nofo ofi mai pē ‘a e kau Kipioné.

Na‘e ‘eke ‘e Siōsiua kiate kinautolu: ‘⁠Ko e hā na‘a mou tala mai ai ko ho‘omou ha‘u mei he fonua mama‘o?’

Na‘e tali ange ‘e he kau Kipioné: ‘⁠Na‘a mau fai ‘eni koe‘uhi he na‘e fakahā mai kiate kimautolu na‘e tala‘ofa ‘e Sihova ko homou ‘Otuá te ne foaki ‘a e fonua kotoa ko Kēnaní kiate kimoutolu. Ko ia na‘a mau ilifia na‘a mou tāmate‘i kimautolu.’ Ka na‘e tauhi pē ‘e he kau ‘Isilelí ‘enau tala‘ofá, pea na‘e ‘ikai te nau tāmate‘i ‘a e kau Kipioné. Ka na‘a nau ‘ai kinautolu ko ‘enau kau sevāniti.

Na‘e ‘ita ‘a e tu‘i ‘o Selusalemá koe‘uhi ko e fakamelino ‘a e kau Kipioné mo ‘Isilelí. Ko ia na‘á ne pehē ki ha ngaahi tu‘i kehe ‘e toko fā: ‘⁠Mou ha‘u ‘o tokoni‘i au ke tau‘i ‘a Kipione.’ Pea ko e me‘a ia na‘e fai ‘e he ngaahi tu‘i ko ‘eni ‘e toko nimá. Na‘e fakapotopoto nai ‘a e kau Kipioné ‘i he‘enau fakamelino mo ‘Isilelí, ‘a ia kuo hoko ia ke ne ‘ai ‘a e ngaahi tu‘i ko ‘ení ke faitau mo kinautolu? Te tau vakai ange ki ai.

Siōsiua 9:​1-26 [9:1-27, Paaki Motu‘a (PM)]; 10:​1-5.