Skip to content

MEI HOTAU KUOHILÍ

Naʻa Nau Nofoʻaki Mālohi Fakalaumālie ʻi he Taimi Faingataʻá

Naʻa Nau Nofoʻaki Mālohi Fakalaumālie ʻi he Taimi Faingataʻá

 ʻI he hili ʻa e Tau II ʻa Māmaní, ko e konga lahi ʻo ʻIulopé naʻe taʻeʻaonga. Ko e meʻa lelei naʻe hokó, naʻe fakatauʻatāinaʻi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová mo e niʻihi kehe mei he ngaahi kemi fakamamahi ʻa e kau Nasí. Neongo ia, naʻe ʻikai faingofua ʻa e moʻuí kiate kinautolu. Hangē ko e niʻihi kehe tokolahi, ko e kakai ʻa Sihová naʻa nau masiva ʻi he meʻakai, vala, nofoʻanga mo e ngaahi fiemaʻu tefito kehé. Ko Tuofefine Karin Hartung ʻokú ne pehē, “Koeʻuhi ko e ʻikai ko ia ke ʻi ai ha nofoʻanga feʻungá, ko e tokotaha kotoa naʻe pau ke nau nofo fakataha mo honau kāingá pe tuku atu ke nofo totongi honau ʻapaatimení.” ʻI ha vahaʻa taimi, ko Tuofefine Gertrud Poetzinger, naʻá ne ʻi he kemi fakamamahí ʻi ha taʻu ʻe fitu mo e konga, naʻá ne nofo ʻi ha fale meʻangāue pea mohe pē ʻi ha sea. a

 Ko e hā naʻe fai ʻe he kautaha ʻa Sihová ke tokonaki maʻá e fiemaʻu fakamatelie ʻa e fanga tokoua naʻe uesia ʻe he taú? Pea ko e hā ʻa e ngaahi lēsoni ʻe lava ke tau ako mei he faʻahinga naʻa nau moʻui ʻi he taimi faingataʻa ko iá hili ʻa e Tau II ʻa Māmani?

Tokangaʻi ʻa e Ngaahi Fiemaʻu Fakamatelie ʻa e Fanga Tokouá

 Naʻe ngāue vave ʻa e kautaha ʻa Sihová ke ʻoatu ʻa e tokoni ki he kakai ʻa e ʻOtuá ʻi ʻIulopé. Naʻe ʻaʻahi ʻa Nathan Knorr mo Milton Henschel mei he ʻuluʻi ʻapitangá ki he kau Fakamoʻoní ke vakaiʻi ʻenau ngaahi fiemaʻú. ʻI Nōvema ki Tīsema ʻo e 1945, naʻá na folau ki ʻIngilani, Suisalani, Falanisē, Pelisiume, Netaleni, Tenimaʻake, Suēteni, Finilani mo Noaue. Naʻe līpooti ʻe Tokoua Knorr, “Ko e ʻuluaki taimi eni naʻá ma sio tonu ai ki he maumau naʻe fakatupunga ʻe he taú ʻi he konitinēniti ko ení.”

Lea ʻa Nathan Knorr ki he kau Fakamoʻoni ʻi Helsinki, Finilani, ʻi he ʻaho 21 ʻo Tīsema, 1945

 ʻI he taimi ko iá naʻe ʻikai ke maʻu ʻe Tokoua Knorr ha ngofua ke hū ki Siamane. Kae kehe, ko Erich Frost naʻá ne tokangaʻi ʻa e ʻōfisi vaʻa ʻi Siamané, naʻe malava ke ne mavahe mei Siamane ke ne fetaulaki mo ia. b “Naʻe ʻomai ʻe Tokoua Knorr ʻa e ngaahi faleʻi ʻaonga pea talaʻofa mai ha tokoni fakamatelie ʻa ia ko e meʻakai mo e vala,” ko e līpooti ia ʻa Erich. “Taimi nounou mei ai, naʻe tūʻuta mai ki Siamane ʻa e ngaahi uta mahoaʻa, ngako, polisi mo e ngaahi meʻakai kehe. Ko e fanga tokoua mei he ngaahi fonua kehé naʻa nau ʻomai ʻa e ngaahi puha vala ʻo kau ai ʻa e suti, vala loto mo e sū.” Naʻe houngaʻia lahi ʻa e fanga tokouá ʻo aʻu ʻo nau tangi koeʻuhi ko e ngaahi tokoni ko ení. ʻIkai ko ia pē, “ko e ngaahi tokoni ko eni naʻe fai ʻe he Kau Fakamoʻoní naʻe ʻikai ke fai tuʻo taha pē,” ko e līpōtí ia. “Naʻa nau fai hokohoko eni ʻi he taʻu ʻe ua mo e konga!” c

Kau Fakamoʻoni ʻi ʻAmeliká ʻoku nau fili ʻa e ngaahi valá ke ʻave ki ʻIulope

Naʻa Nau Tauhi Maʻu ʻEnau Tokangataha Fakalaumālié

 ʻI he ʻalu ke lelei ange ʻa e ngaahi tuʻungá, naʻe tokangataha ʻa e fanga tokouá ki he ngaahi meʻa fakalaumālié. Ko e hā naʻá ne tokoniʻi kinautolú?

Ko Jürgen Rundel (ʻi toʻohema he ʻotu muʻá) ʻi he 1954 mo e fanga tokoua mei he Fakatahaʻanga Spittal an der Drau ʻi ʻAositulia

 Naʻa nau tauhi maʻu ha taimi-tēpile fakalaumālie lelei. (ʻEfesō 5:15, 16) Naʻe fakangatangata ʻe he taú ʻa hono maʻu ko ia ʻa e ngaahi naunau ki he ako Tohi Tapú pea uesia ai mo e taimi-tēpile fakalaumālie tuʻu maʻu ʻa e Kau Fakamoʻoní. Kae kehe, ʻi he hili ʻa e taú, naʻe kamata ke toe foki ki he tuʻunga anga-mahení ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané mo e ngāue fakamalangá. Ko Jürgen Rundel ʻoku nofo ʻi ʻAositulia, ʻokú ne pehē: “Naʻe fakalototoʻaʻi kimautolu ʻe he tohi Informant d mo e kau ʻovasia fefonongaʻakí ke mau tauhi maʻu ha taimi-tēpile fakalaumālie lelei.” Naʻá ne tānaki mai: “Naʻa mau tokangataha kia Sihova, Sīsū mo ʻemau ako Tohi Tapu fakafoʻituituí pea mo e ngāue fakamalangá. Naʻe ʻikai ha ngaahi fakahohaʻa ʻo hangē ko e televīsoné.”

 Ko Tuofefine Ulrike Krolop ʻokú ne pehē: “ʻOku ou manatu ki he fiefia naʻá ku maʻu ʻi heʻeku ako loloto ha kaveinga fakalaumālie. Naʻe fokotuʻu ʻe hoku husepānití ʻa e faʻifaʻitakiʻanga leleí. ʻI he taimi pē naʻá ma maʻu ai ha Taua Leʻo foʻoú, naʻá ne tuku kotoa ʻa e ngaahi meʻá ki tafaʻaki kae ako ia.” Ko Karin, naʻe lave ki ai ki muʻá, ʻokú ne pehē: “Lolotonga ʻa e taú, naʻa mau sio ai ki he mole vave atu ʻa e ngaahi koloa fakamatelié. Neongo naʻe fakangatangata ʻa hono maʻu ʻa e meʻakai fakalaumālié, ka naʻa mau maʻu maʻu pē ʻa e meʻa ʻoku mau fiemaʻú. Naʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻene kau sevāniti mateakí.”

Ulrike Krolop

 Naʻe toe hoko atu ʻenau malangá. (Mātiu 28:19, 20) Naʻe fakangatangata ʻe he taú ʻa e tauʻatāina ʻa e kakai ʻa Sihová ke kau ʻi he malangá mo e faiakó. Ko ha tokoua ko Friedhelm ʻokú ne manatu ʻi he ʻosi ʻa e taú “ko e tokotaha kotoa naʻa nau foki ki he ngāue fakamalangá.” ʻOku pehē ʻe Ulrike: “Ko e ʻuluaki Fakamoʻoni naʻá ne vahevahe ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá ki he fāmili hoku husepānití naʻá ne kei tui pē hono teunga mei he kemi fakamamahí! ʻOku hā mahino, naʻá ne malanga ʻi he taimi pē ko ia naʻá ne ʻatā mai aí.” ʻOku pehē ʻe Jürgen, “Hili ʻa e taú, ko e tokotaha kotoa naʻa nau faivelenga ʻaupito. Ko e tokolahi ʻo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine kei siʻí naʻa nau ngāue taimi-kakato.”

 “Ko e tuʻunga naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi kolo naʻe laku pomuʻí naʻe kovi ʻaupito,” ko e lau ia ʻa Ulrike. Ko e kakai tokolahi naʻa nau nofo ʻi he ngaahi fale kuo maumau! Naʻe anga-fēfē hono maʻu kinautolu ʻe he Kau Fakamoʻoní? Ko Ulrike, ʻa ia ko hono fāmilí naʻa nau haʻu ki he moʻoní ʻi he hili ʻa e taú, ʻokú ne pehē: “Naʻa mau kumi ki ha ulo ʻo ha maama pe ko ha kohu mei ha siminī ʻo ha sitou.”

 Naʻa nau fefakalototoʻaʻaki. (1 Tesalonaika 5:11) Lolotonga ʻa e taú, ko e tokolahi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻe ngaohikoviʻi. Kae kehe, ʻi he hili ʻa e taú naʻe ʻikai ke nau nōfoʻi ʻi he ngaahi faingataʻa naʻa nau tofanga aí ka naʻa nau fefakalototoʻaʻaki. Ko e moʻoni, naʻa nau fiefia koeʻuhí naʻa nau fakamoʻoniʻi ʻenau mateaki kia Sihová. (Sēmisi 1:2, 3) Ko Johannes, ʻokú ne nofo ʻi ʻAmelika ʻi he taimí ni ʻokú ne pehē: “Ko ʻemau ʻovasia sēketí naʻá ne ʻi he kemi fakamamahí, naʻá ne vahevahe mai ʻa e ngaahi fakamatala fakalototoʻa lahi ʻo fekauʻaki mo e anga hono tokoniʻi ʻe Sihova ʻa e fanga tokouá. Ko e ngaahi fakamatala ko ení naʻe fakaivimālohiʻi lahi heni ʻemau tuí.”

 ʻI he taimi naʻe ʻosi ai ʻa e taú, naʻe kei hokohoko atu pe hono tauhi ʻe he fanga tokouá ʻa honau vahaʻangatae vāofi mo Sihová koeʻuhi ko ʻenau manatuʻi “ʻa e anga hono tokoniʻi kinautolu mo e tali ʻenau lotú ʻi he kemi fakamamahí,” ko e lea ia ʻa Johannes. Hangē ko ia naʻe lave ki ai ki muʻá, ko e kau fakamoʻoni ko ia naʻe fakatauʻatāinaʻí naʻa nau tauhi maʻu ʻa e ngaahi ʻulungaanga fakalaumālie lelei, lau Tohi Tapu tuʻumaʻu, kau ki he ngaahi fakataha Faka-Kalisitiané, pea kau ki he ngāue fakamalangá. Ko e fanga tokoua mo e tuofāfine naʻe fakatauʻatāinaʻi maí “naʻa nau hā tutue mo vaivai,” ko e lau ia ʻa Elisabeth, naʻá ne kau ʻi he fakataha-lahi ʻi Nuremberg ʻi he 1946. “Neongo ia naʻa nau ‘loto māfana ʻi he laumālie’ ʻi heʻenau fakamatala mai kiate kimautolu ʻenau hokosiá.”​—Loma 12:11.

Karin Hartung

 Naʻa nau nofo ofi ki honau kaungā-Kalisitiané. (Loma 1:11, 12) Lolotonga ʻa e taú, Ko e kau Fakamoʻoní naʻe ʻikai ke nau feohi tauʻatāina koeʻuhí ko e ngaahi fakatanga fakamamahí. Naʻe pehē ʻe Karin, “Naʻe tātaitaha pē ʻenau feʻaʻahiʻakí koeʻuhi ke ʻoua te nau tohoakiʻi mai ʻa e kau maʻu mafaí ki honau kaungā-Kalisitiané.” Ka neongo ia, naʻe liliu ʻa e meʻa kotoa ʻi he ʻosi ʻa e taú. “Ko e fanga tokouá naʻa nau ngāue fakataha ʻi he meʻa kotoa pē,” ko e lea ia ʻa Friedhelm. “Ko e ngaahi fakatahá mo e ngāue fakamalangá ko e meʻa mahuʻinga taha ia ʻi heʻenau moʻuí.”

 ʻI he ʻosi ʻa e taú, “naʻe tokosiʻi ʻaupito ʻa e kau Fakamoʻoni naʻe ʻi ai ʻenau meʻalelé,” ko e fakamatala ia ʻa Dietrich, ko ha mātuʻa ʻi Siamane. “Ko ia naʻa mau lue lalo ki he ngaahi fakatahá. Naʻa mau fai fakakulupu ia. ʻI heʻemau maʻu tuʻumaʻu iá naʻe ʻai heni ke mau toe vāofi ange. Naʻa mau ongoʻi vāofi hangē ha fāmilí.”

Lēsoni Kiate Kitautolú

 ʻI he ʻahó ni, ko e tokolahi ʻo e kau sevāniti ʻa Sihová ʻoku nau kātekina ʻa e ngaahi faingataʻa ʻoku fakatupunga ʻe he fakatamaki fakanatulá, mahakí, taú, fakatangá, mo e ngaahi palopalema fakaʻekonōmiká. (2 Tīmote 3:1) Neongo ia, ʻoku ʻikai fiemaʻu ia ke tau hohaʻa tōtuʻa. Ko e hā hono ʻuhingá? Ko e faʻifaʻitakiʻanga hotau fanga tokoua mo e tuofāfine ʻi Siamane ʻi he kuonga ʻo e kau Nasí ʻokú ne fakapapauʻi mai kiate kitautolu ko hotau ʻOtuá te ne hokohoko atu hono poupouʻi kitautolu lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho faingataʻa ko ení. ʻOku tau loto ke maʻu ʻa e fakakaukau tatau naʻe maʻu ʻe he ʻapositolo ko Paulá, ʻa ia naʻá ne tohi: “Ko ia te tau mātuʻaki loto-toʻa ai ke pehē: ‘Ko Sihova ʻa hoku tokoní; ʻe ʻikai te u ilifia. Ko e hā ʻe lava ke fai mai ʻe he tangatá kiate au?’”​—Hepelū 13:6.

a Lau ʻa e talanoa ki he moʻui ʻa Tuofefine Poetzinger ʻi he, “Putting the Kingdom First in Postwar Germany.”

b Lau ʻa e talanoa ki he moʻui ʻa Tokoua Frost ʻi he, “Deliverance From Totalitarian Inquisition Through Faith in God.”

c Ke lau lahi ange fekauʻaki mo e ngāue tokoní ʻi he hili ʻa e Tau II ʻa Māmaní, sio ki he kupu “They Gave Their Best,” pea pehē ki he puha ʻi he peesi 211, 218, mo e 219 ʻi he tohi ko e God’s Kingdom Rules!

d ʻOku ngāueʻaki he ngaahi Fakatahaʻangá ʻi he taimí ni ʻa e Ko ʻEtau Moʻui Faka-Kalisitiané mo e Ngāue Fakafaifekaú​—Polokalama Ngāue ki he Fakatahá.