Skip to content

Skip to table of contents

Taimi ʻOku ʻIkai Te Ke Tui Tatau Ai mo e Faʻahinga ʻOkú Ke ʻOfa Aí

Taimi ʻOku ʻIkai Te Ke Tui Tatau Ai mo e Faʻahinga ʻOkú Ke ʻOfa Aí

Ko e Vakai ʻa e Tohi Tapú

Taimi ʻOku ʻIkai Te Ke Tui Tatau Ai mo e Faʻahinga ʻOkú Ke ʻOfa Aí

FAKATATAU ki he fakafuofua ʻe taha, ʻoku laka hake ʻi he 10,000 ʻa e ngaahi lotu mo e ngaahi lotu mavahe ʻi he māmaní. ʻI he fonua ʻe taha ʻoku meimei ko e peseti ʻe 16 ʻo e tokolahi ʻo e kakai lalahí kuo nau hiki ʻi ha taimi, mei he lotu ʻe taha ki ha toe lotu ʻe taha. Ko ia ai, ʻoku ʻikai ha ofo, ʻi he ʻi ai ʻa e ngaahi loto-kehekehe fekauʻaki mo e ngaahi tui fakalotú ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi kāingá mo e ngaahi kaumeʻá. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku iku ʻeni ki he ngaahi vā faingataʻa. Ko e fehuʻí leva, ʻOku totonu ke fēfē ʻa e fakafeangai ʻa e kau Kalisitiané ki he faʻahinga ʻoku nau ʻofa ai ʻa ia ʻoku ʻikai te nau tui tataú?

Ko ha Vahaʻangatae Makehe

Ko e fakatātaá, fakakaukau atu ki he meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohi Tapú ʻo fekauʻaki mo e vahaʻangatae makehe ʻi he vahaʻa ʻo e ngaahi mātuʻá mo ʻenau fānaú. ʻOku ʻikai ha fakangatangata ia ʻo e taimi ʻoku fokotuʻu mai ʻi he fekau ʻi he Ekisoto 20:12 ke “fakaʻapaʻapa ki hoʻo tamai mo hoʻo faʻe.” Ko hono moʻoní, ʻi he fakamatala ʻa Sīsū ki he fekau ko ʻení, ʻa ia ʻoku lēkooti ʻi he Mātiu 15:​4-6, ʻoku hā mahino naʻá ne lea ai ʻo fekauʻaki mo e fakaʻapaʻapa ʻe fai ʻe he fānau lalahí ki heʻenau ongo mātuʻá.

ʻOku fakatokanga mai ʻa e tohi Tohi Tapu ʻa Palovepí fekauʻaki mo hono fakahāhā ʻa e taʻefakaʻapaʻapa ki heʻete ongo mātuʻá. ʻOku naʻinaʻi mai ʻa e Palovepi 23:22 ʻo pehē ʻoku totonu ke “ʻoua te ke taʻetokaʻi ʻoka motuʻa hoʻo faʻe.” ʻI hono fakamamafaʻí, ʻoku fakatokanga mai ʻa e Palovepi 19:26 ʻo pehē ko e tokotaha ko ia “ʻoku ne fakamalohiʻi ʻene tamai, mo kapusi ʻene faʻe, ko e tama ia ʻoku ne fakatupu ʻa e ma mo e ongoongokovi.”

ʻOku mahino mei he ngaahi Konga Tohi Tapú ʻoku totonu ke ʻoua te tau taʻetokangaʻi ʻetau ongo mātuʻá. Ko e moʻoniʻi meʻa ko ia ʻa e ʻikai tali heʻetau ongo mātuʻá ʻetau lotú ʻoku ʻikai ke kaniseli ai hotau vahaʻangatae mo kinauá. ʻOku ngāueʻaki meimei tatau pē ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻeni mei he Tohi Tapú ki he ngaahi fehokotaki kehe ʻi he totó pea ki hoto hoa malí. ʻOku hā mahino, ʻoku kei moʻua fakaeʻulungāanga mo Fakatohitapu pē ʻa e kau Kalisitiané ke ʻofa ki honau ngaahi kāingá.

ʻOku Mātuʻaki Mahuʻinga ʻa e Fakapotopotó

Ko e moʻoni, ʻoku fakatokanga mai ʻa e Tohi Tapú ki he ngaahi feohi koví, pea ko e tākiekina ko ʻení ʻoku malava ke haʻu ia mei hoto ngaahi kāinga ofí. (1 Kolinito 15:33) Ko e kau sevāniti loto-tōnunga tokolahi ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí naʻa nau poupou ki he meʻa ʻoku tonú neongo naʻe taʻeloto ki ai ʻenau ngaahi mātuʻá. ʻOku hā mahino naʻe hoko moʻoni ʻeni ʻi he ngaahi foha ʻo Kolá. (Nomipa 16:​32, 33; 26:​10, 11) ʻOku ʻikai totonu ki he kau Kalisitiane moʻoní ke nau fakangaloku ʻenau tuí ke fakahōhōʻiaʻi ʻa e niʻihi kehé, naʻa mo honau ngaahi kāingá.—Ngāue 5:29.

ʻI he ngaahi tuʻunga ʻe niʻihi ʻoku faitau fakafepaki mālohi ai ʻa e ngaahi mātuʻá pe ko ha niʻihi kehe ʻofeina ki he ngaahi tui ʻa ha tokotaha Kalisitiane. ʻOku aʻu nai ʻo hoko ʻa e niʻihi ko e ngaahi fili ʻo e lotu faka-Kalisitiane moʻoní. ʻI he ngaahi tuʻunga peheé ʻoku fai ai ʻe he kau Kalisitiané ʻa e ngaahi laka fakapotopoto ke maluʻi honau tuʻunga fakalaumālié. Naʻe feʻungamālie ʻa e pehē ʻe Sīsū: “ʻE hoko ai, ko e ngaahi fili ʻo ha tangata ʻa hono kau nofoʻanga’ Ko ia ʻoku lahi ʻene ʻofa ki heʻene tamai, pe ko ʻene faʻē, ʻi heʻene ʻofa kiate au, ʻoku ʻikai tāu ia mo au: pea ko ia ʻoku lahi ʻene ʻofa ki hono foha, pe ko hono ʻofefine, ʻi heʻene ʻofa kiate au, ʻoku ʻikai tāu ia mo au.”—Mātiu 10:​36, 37.

Kae kehe, ʻi he ngaahi tuʻunga lahi tahá, ʻoku ʻikai ke fehangahangai ai ʻa e kau Kalisitiané ia mo ha fakafepaki fefeka mei he faʻahinga ʻoku nau ʻofa aí. Ko e ʻikai pē ke kau fakataha mo kinautolu ia honau ngaahi kāingá ʻi he maʻu ʻa e mahino tatau ki he ngaahi akonaki ʻa e Tohi Tapú. ʻOku fakalototoʻaʻi mai ʻe he Ngaahi Konga Tohi Tapu Māʻoniʻoní ʻa e kau muimui ʻo Kalaisí ke nau fakafeangai ki he kau taʻetuí ʻaki ʻa e “angamalū” mo e “ʻapasia loloto.” (2 Timote 2:25; 1 Pita 3:​15NW) ʻOku akonaki feʻungamālie mai ʻa e Tohi Tapú: “Oku ikai lelei ke fakakikihi ae tamaioeiki ae Eiki; ka ke agavaivai ia ki he kakai kotoabe.” (2 Timote 2:​24PM) Naʻe toe akonaki ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau Kalisitiané “ke oua naa lauikovi ha toko taha, oua naa fakakikihi, kae agavaivai [pe fakapotopoto], o fakaha ae agamalu kotoabe ki he kakai kotoabe.”—Taitusi 3:​2PM.

Hanganaki Fetuʻutaki pea Fakahāhā ʻa e ʻOfá

ʻI he 1 Pita 2:​12, ʻoku ʻomai ai ki he kau Kalisitiané ʻa e fakalototoʻa ko ʻení: “ʻO mou ʻai ke tāu hoʻomou fakafeangai ki he Senitaile [kau taʻetuí]; koeʻuhi . . . ke nau mamata ki hoʻomou ngaahi ngaue lelei, pea langaʻi ai ʻenau fakahikihikiʻi ʻa e ʻOtua.” ʻOku faʻa hoko, ko e faʻahinga ʻokú te ʻofa aí ʻa ia ʻoku ʻikai te nau kau fakataha mo kitautolu ʻi heʻetau ngaahi tuí ʻoku nau sio ki he ngaahi liliu kuo fai ʻe he Tohi Tapú ki heʻetau moʻuí. Manatuʻi ko e tokolahi naʻa nau taʻetokanga mai pe aʻu ʻo fakafepaki ki he moʻoni ʻo e Tohi Tapú kuo liliu ʻenau fakakaukaú. Ne fiemaʻu nai ʻa e ngaahi taʻu lahi ia ki he faʻahinga tāutaha ʻe niʻihi ki hono siofi fakalelei ʻa e ʻulungāanga lelei ʻo ha hoa mali pe ko ha kiʻi tama ke fakatotoloʻi ʻa e ʻuhinga ki he ʻulungāanga ko iá. ʻI he taimi ʻoku ʻikai ke tali ai ʻe he kakaí ʻa e ngaahi moʻoni ʻo e Tohi Tapú, ʻoku ʻikai totonu ke hoko ia koeʻuhi ko hano taʻetokangaʻi kinautolu ʻe ha tokotaha Kalisitiane ʻofeina.

Ko hono moʻoní, ʻoku kehekehe ʻa e ngaahi tuʻungá, pea ko e kau Kalisitiane ʻe niʻihi ʻoku nau nofo mamaʻo ʻaupito mei heʻenau ngaahi mātuʻá. ʻE ʻikai nai malava ke toutou ʻaʻahi ki ai ʻo fakatatau ki he fiemaʻú. Ka ko e faitohí, tā telefoni ki aí, pe hanganaki fetuʻuaki tuʻumaʻu ʻi ha ngaahi founga kehé ʻe fakapapauʻi ai ki he faʻahinga ʻoku tau ʻofa aí ʻa ʻetau ʻofá. Ko e tokolahi ʻoku ʻikai ko ha kau Kalisitiane moʻoní ʻoku nau ʻofa ki heʻenau ongo mātuʻá mo e ngaahi kāinga kehé pea fetuʻutaki tuʻumaʻu mo kinautolu neongo pe ko e hā ʻenau ngaahi tui fakalotú. ʻIkai ʻoku totonu ke fai ʻe he kau Kalisitiané ʻa e meʻa tatau?

[Fakatātā ʻi he peesi 22]

Ko e hanganaki fetuʻutaki mo e faʻahinga ʻokú ke ʻofa aí te ne fakapapauʻi kiate kinautolu ʻa hoʻo ʻofá