Skip to content

Skip to table of contents

TALANOA KI HE MOʻUÍ

Founga Naʻá Ku Maʻu Ai ʻa e Fiefia ʻi he Foaki Atú

Founga Naʻá Ku Maʻu Ai ʻa e Fiefia ʻi he Foaki Atú

NAʻÁ KU taʻu 12 ʻi he taimi naʻá ku ʻiloʻi ai naʻe ʻi ai ʻa e meʻa mahuʻinga ke u foaki atu. Lolotonga ha ʻasemipilī, naʻe kole mai ʻe ha tokoua pe te u saiʻia ke ʻalu ʻo malanga. Neongo naʻe teʻeki ai ʻaupito ke u malanga ki muʻa, naʻá ku tala ange ʻio. Naʻá ma ʻalu ki he feituʻu ngāué, pea naʻá ne ʻomai kiate au ha fanga kiʻi tohi fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Naʻá ne pehē mai leva: “Te ke ʻaʻahi koe ki he kakai ʻi he tafaʻaki hala ko eé, ka u ʻalu au ʻi he tafaʻaki ko ení.” Naʻá ku manavasiʻi, ka naʻá ku kamata malanga mei he fale ki he fale. Naʻá ku ʻohovale ʻi he meimei ʻosi kotoa ʻa e fanga kiʻi tohí ʻi heʻeku tufa. ʻOku hā mahino, naʻe fiemaʻu ʻe he kakai tokolahi ʻa e meʻa naʻe teu ke u foaki atú.

Naʻe faʻeleʻi au ʻi he 1923 ʻi Chatham, Kent, ʻIngilani. ʻI he ngaahi taʻu ko iá hili ʻa e Tau II ʻa Māmaní, naʻe ʻamanaki ʻa e kakaí ʻe toe lelei ange ʻa e māmaní. Ka ʻi he taimi naʻe ʻikai ke hoko ai iá, naʻe loto-mamahi ʻa e tokolahi, kau ai ʻeku ongo mātuʻá. Naʻá na toe loto-mamahi ʻi he haʻa faifekau ʻo e siasi Papitaisó ʻa ia naʻa nau mahuʻingaʻia foki ʻi hono maʻu ha tuʻunga māʻolunga ange ʻi he siasí. ʻI heʻeku taʻu hivá nai, naʻe kamata ke ʻalu ai ʻeku fineʻeikí ki he holo ʻo e Kautaha Ako Tohi Tapu Fakavahaʻapuleʻangá, ʻa e feituʻu naʻe fai ai ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻenau “ngaahi kalasí,” pe ngaahi fakatahá. Naʻe ʻomai ai ʻe he taha ʻo e fanga tuofāfiné kia kimautolu fānaú ha ngaahi lēsoni Fakatohitapu ʻo makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú mo e tohi The Harp of God. Naʻá ku saiʻia ʻi he meʻa naʻá ku akó.

AKO MEI HE FANGA TOKOUA TAʻUMOTUʻA ANGÉ

ʻI he tuʻunga ko ha tokotaha taʻu hongofulu tupú, naʻá ku fiefia ʻi hono ʻoatu ki he kakaí ʻa e ʻamanaki mei he Folofola ʻa e ʻOtuá. Naʻá ku faʻa malanga tokotaha pē mei he fale ki he fale, ka ʻi he taimi naʻá ku malanga ai mo e niʻihi kehé, naʻá ku ako ha meʻa lahi. Ko e fakatātaá, ʻi he ʻaho ʻe taha naʻá ku ʻalu ai mo ha tokotaha taʻumotuʻa ange ki he feituʻu ngāué, ʻo ma fakalaka atu ʻi ha faifekau pea naʻá ku pehē ange, “Ko e kosi ena.” Naʻe taʻofi ʻe he tokouá ʻene pasikalá pea kole mai ke ma tangutu ʻi ha kupuʻi ʻakau. Naʻá ne pehē mai: “Ko hai naʻá ne ʻoatu kiate koe ʻa e mafai ke ke fakamāuʻi ko hai ʻoku kosí? Ta fiefia pē ʻi hono ʻoatu ki he kakaí ʻa e ongoongo leleí pea tuku ʻa e fakamāú kia Sihova.” ʻI he ngaahi ʻaho ko iá, naʻá ku ako ha meʻa lahi fekauʻaki mo e fiefia ʻoku maʻu mei he foaki atú.​—Māt. 25:31-33; Ngā. 20:35.

Naʻe akoʻi au ʻe ha tokoua taʻumotuʻa ange ʻe taha ʻo pehē ke maʻu ʻa e fiefia ʻi he foaki atú, kuo pau ke tau anga-kātaki ʻi he taimi ʻe niʻihi. Naʻe ʻikai ke saiʻia hono uaifí ʻi he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ne fakaafeʻi au ki hono ʻapí ki ha kiʻi kai maʻamaʻa. Naʻe ʻita lahi hono uaifí ʻi he ʻalu hono husepānití ʻo malangá ʻo ne kamata tolo ai kimaua ʻaki ʻa e ngaahi foʻi tií. ʻI he ʻikai ke fakaʻitaʻi hono uaifí, naʻe fiefia pē ʻa e husepānití ʻo tufi hake ʻa e tií ʻo faʻo ki hono puhá. ʻI he ngaahi taʻu ki mui aí, naʻe fakapaleʻi ʻene anga-kātakí ʻi he taimi naʻe papitaiso ai hono uaifí ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.

ʻI Sepitema 1939, ʻi heʻeku taʻu 16, naʻe tala tau ai ʻa Pilitānia ki Siamane. ʻI Maʻasi 1940, naʻá ku papitaiso ai mo e fineʻeikí ʻi Dover. ʻI Sune 1940, naʻá ku sio atu ai mei he sitepu ʻi muʻa homau ʻapí ki he kau sōtia ʻe laui afe naʻa nau lele hake ʻi ha ngaahi loli. Ko e kau hao moʻui ia ʻi he Tau ʻi Dunkirk. Naʻe lava ke u sio atu ki heʻenau puputuʻú mo e ʻikai haʻanau ʻamanakí. Naʻá ku loto moʻoni ke tala kia kinautolu ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá pea ʻoange kia kinautolu ha ʻamanaki ki he kahaʻú. Ki mui ʻi he taʻu ko iá, naʻe kamata ke pomuʻi ʻe Siamane ʻa Pilitānia. ʻI he pō kotoa, naʻe puna hake ʻa e ngaahi vakapuna fakatō pomu Siamané ʻi homau feituʻú. Naʻa mau ilifia ke fanongo ki he tatangi ʻa e ngaahi pomú ʻi heʻenau tō hifó. ʻI he pongipongi hono hokó, naʻa mau sio ai ki he ʻauha ʻa e ngaahi falé ʻi he feituʻú kotoa. Naʻe tokoniʻi au ʻe he ngaahi hokosia ko ení ke u fakapapauʻi lahi ange ko e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻa ʻeku ʻamanaki pē taha ki he kahaʻú.

KAMATA HA MOʻUI ʻO E FOAKI ATU

ʻI he 1941, naʻá ku kamata ʻi he ngāue taimi-kakató, ʻo kamata ha founga moʻui naʻá ne ʻai au ke u fiefia ʻaupito. Naʻá ku ngāue ʻi he Royal Dockyard ʻi Chatham, ʻo ako ai ki he founga ʻo e foʻu vaká. Ko ha ngāue eni naʻe fiemaʻu ʻe he tokolahi, pea ko ha ngāue ia ʻoku vahe lelei ʻaupito. Ka kuo ʻosi ʻiloʻi ʻe he kau sevāniti ʻa Sihová ʻoku ʻikai totonu ki he kau Kalisitiané ke nau faitau mo ha puleʻanga ʻe taha. Pea ʻi he 1941, naʻa mau ʻosi mahinoʻi ʻoku ʻikai totonu ke mau poupouʻi ha ngaahi feinga ke faʻu ʻa e ngaahi meʻataú. (Sione 18:36) Ko e foʻuʻanga vaká, naʻe faʻu ai ʻa e ngaahi vaka uku, ko ia naʻá ku fakapapauʻi ko e taimi ia ke u tukuange ai ʻeku ngāué pea kamata ngāue taimi-kakato. Ko ʻeku ʻuluaki vāhenga-ngāué ko Cirencester, ko ha kiʻi kolo fakaʻofoʻofa ʻi Cotswolds.

ʻI heʻeku taʻu 18, naʻe fakahū pilīsone au ʻi he māhina ʻe hiva koeʻuhí ko ʻeku fakafisi ke kau ʻi he sōtiá. Naʻá ku ongoʻi ilifia ʻi he taimi naʻe tāpuniʻi ai ʻa e matapā ʻo e pilīsoné pea ko au toko taha pē ʻi aí. Ka naʻe ʻikai fuoloa, naʻe kamata ke ʻeke mai ʻe he kau selá mo e kau pōpulá ʻa e ʻuhinga naʻá ku ʻi ai aí, pea naʻá ku fiefia ke fakamatalaʻi ʻeku tuí kiate kinautolu.

Hili ʻeku ʻatā mei pilīsoné, naʻá ku ngāue fakataha mo Leonard Smith, * pea naʻá ma malanga ʻi he ngaahi kolo kehekehe ʻi he vāhenga ʻo Kent, ʻa e feituʻu naʻá ma haʻu mei aí. Ke malava ʻo pomuʻi ʻa Lonitoní, naʻe pau ki he ngaahi vakapuna ʻa e kau Nasí ke nau puna hake ʻi Kent. Kamata ʻi he 1944, naʻe laka hake ʻi he pomu ʻe taha afe naʻe tō ʻi Kent ʻa ia naʻe ui ko e doodlebugs. Ko e ngaahi pomu ko ení ko e ngaahi vakapuna seti moʻoni naʻe fonu ʻi he ngaahi pomu ʻa ia naʻe ʻikai ha kau pailate ai. ʻI he taimi naʻa mau fanongo ai ki he mate ʻa e mīsiní, naʻa mau ʻiloʻi ʻe vave ke tō ʻa e vakapuná ʻo pā ʻi ha laui sekoni mei ai. Naʻe ilifia ʻa e tokotaha kotoa. Lolotonga ʻa e taimi ko iá, naʻá ma ako Tohi Tapu mo ha fāmili naʻe toko nima. Naʻa mau faʻa tangutu ʻi ha lalo tēpile ukamea naʻe faʻu ke maluʻi kimautolu ʻo kapau ʻe holo ʻa e falé. Naʻe faifai atu pē ʻo papitaiso kotoa ʻa e fāmilí.

MALANGAʻI ʻA E ONGOONGO LELEÍ ʻI HE NGAAHI FONUA MULÍ

Tuʻuaki ha fakataha-lahi lolotonga ʻeku tāimuʻa ʻi ʻAilaní

Hili ʻa e taú, naʻá ku tāimuʻa ʻi he taʻu ʻe ua ʻi he fakatonga ʻo ʻAilaní. Naʻa mau ʻalu mei he matapā ki he matapā ʻo pehē ko e kau misinale kimautolu pea kole ha feituʻu ke nofo ai. Naʻa mau tuʻuaki ʻemau ngaahi makasiní ʻi he halá. Ka naʻe kehe ʻaupito ʻa ʻAilani mei ʻIngilani. Naʻe ongoʻi ʻe he tokolahi taha naʻe ngalivale ke mau fakakaukau atu ʻe tali lelei kimautolu ʻe he kakaí ʻi ha fonua Katolika! ʻI he taimi naʻe fakamanamanaʻi ai ʻe ha tangata ke fakalaveaʻi kimautolú, naʻá ku lāunga ki ha polisi, ka naʻá ne pehē mai, “Sai, ko e hā ʻokú ke ʻamanekiná?” Naʻe ʻikai te mau ʻiloʻi ʻa e lahi ʻo e mafai naʻe maʻu ʻe he kau pātelé. Naʻe mole ʻa e ngāue ʻa e kakaí kapau naʻa nau tali ʻemau ʻū tohí. Pea naʻe fakamālohiʻi kimautolu ke mau mavahe mei he feituʻu naʻa mau nofo aí.

Naʻá ma toki ʻilo ai ko e taimi te ma aʻu ai ki ha feituʻu foʻoú, ko e lelei tahá ke ma malanga ʻi he ngaahi feituʻu ʻe ʻikai ke ʻiloʻi ai kimaua ʻe ha pātele. Ko ia naʻe pau ke ma ʻalu ʻo mamaʻo mei he feituʻu naʻá ma nofo aí pea ʻuluaki ʻaʻahi ki he kakai ʻi he ngaahi feituʻu ko iá. Hili iá, naʻá ma malanga ki he kakai ofi maí. ʻI Kilkenny, naʻá ma ako tuʻo tolu ʻi he uike mo ha kiʻi talavou neongo hono fakamanamanaʻi kimaua ʻe he fuʻu kakai anga-fakamālohí. Koeʻuhí ko ʻeku saiʻia moʻoni ʻi hono akoʻi ʻa e Tohi Tapú, naʻá ku loto ai ke ako ko ha misinale. Ko ia naʻá ku fili ke tohi kole ki he Akoʻanga Tohi Tapu Taua Leʻo ko Kiliatí.

Naʻe hoko ʻa e vaka-lā ko e Sibia ko homau ʻapi misinalé ia mei he 1948 ki he 1953

Hili ʻa e ako ʻi he māhina ʻe nima ʻi Niu ʻIoke, ko e toko fā ʻo kimautolu mei he kau maʻu tohi fakamoʻoni ako ʻi Kiliatí naʻe vaheʻi ki he ngaahi ʻotu motu iiki ange ʻo e Tahi Kalipiané. ʻI Nōvema 1948, naʻa mau mavahe ai mei he Kolo ko Niu ʻIoké ʻi ha vaka-lā naʻe ui ko e Sibia ʻa ia naʻe fute ʻe 59 (mita ʻe 18). Naʻe teʻeki ai ke u folau vaka ki muʻa, ko ia naʻá ku fiefia ʻaupito. Ko Gust Maki, ko e taha ʻo e kau maʻu tohi fakamoʻoni akó, ko ha ʻeiki vaka taukei ia. Naʻá ne akoʻi mai kia kimautolu ha ngaahi pōtoʻi tefito ʻo e folau vaká, hangē ko e founga ke tuku hake mo tuku hifo ai ʻa e ngaahi laá, founga ke ngāueʻaki ai ʻa e kāpasá, mo e founga ke tuitonu atu ai ki he matangí. Naʻe pōtoʻi ʻa Gust ʻi hono fakaʻuli homau vaká ʻi he ʻaho ʻe 30 ʻo fou atu ʻi he ngaahi matangi fakatuʻutāmaki kae ʻoua kuo mau aʻu ki he ʻOtu Motu Pahamá.

“FANONGONONGO ʻI HE NGAAHI MOTU MAMAʻO”

Hili ʻa e malanga ʻi ha ngaahi māhina siʻi ʻi he fanga kiʻi motu iiki ange ʻo e ʻOtu Motu Pahamá, naʻa mau folau ki he ʻotu motu Leeward mo Windward. ʻOku movete atu ʻa e fanga kiʻi motu ko ení ki he meimei maile ʻe 500 (kilomita ʻe 800) ʻi he vahaʻa ʻo e ʻOtu Motu Vēsini mo Tuliniteti. ʻI he taʻu ʻe nima, naʻa mau malanga pē ʻi he fanga kiʻi motu tuʻu mavahe ʻa ia naʻe ʻikai ke ʻi ai ha Kau Fakamoʻoní. ʻI he taimi ʻe niʻihi naʻe ʻikai lava ke mau ʻave pe maʻu ha meili ʻi ha ngaahi uike. Ka naʻa mau fiefia ʻaupito ʻi he malanga fekauʻaki mo Sihová “ʻi he ngaahi motu”!​—Sel. 31:10.

Ko e kau kauvaka misinale ʻi he vaka-lā ko e Sibia (toʻohema ki toʻomataʻu): Ron Parkin, Dick Ryde, Gust Maki, mo Stanley Carter

ʻI he taimi naʻe mau lī taula ai ʻi he matāfangá, naʻe fiefia ʻaupito ʻa e faʻahinga ʻi he koló pea nau fakatahataha mai ki he uafú ke sio pe ko hai kimautolu. Naʻe teʻeki ai ke sio ʻa e niʻihi ki muʻa ʻi ha vaka hangē ko homau vaká pe ko ha palangi. Naʻe anga-fakakaumeʻa ʻa e kakai ʻi he motú mo nau ʻiloʻi lelei ʻa e Tohi Tapú. Naʻa nau faʻa ʻomai kia kimautolu ʻa e ika foʻou, ʻāvoka mo e pīnati. Neongo naʻe siʻisiʻi homau kiʻi vaká, naʻa mau malava pē ai ke mau kuki, mohe, mo fō homau valá.

Naʻa mau ʻalu ki ʻuta ʻo ʻaʻahi ki he kakaí ʻi he ʻahó kakato. Naʻa mau tala ange kia kinautolu ʻe ʻi ai ha malanga Fakatohitapu. Pea ʻi he mamalu ʻa e poʻulí naʻa mau tā ai ʻa e fafangu ʻo e vaká. Naʻe fakafiefia ke sio ki he aʻu mai ʻa e kakaí. Ko ʻenau ngaahi maama loló naʻe hangē ko e fetapaki ʻa e ngaahi fetuʻú ʻoku tō hifo ʻi he ngaahi tafa moʻungá. ʻI he taimi ʻe niʻihi naʻe haʻu ʻa e kakai ʻe lauingeau, pea naʻa nau ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi ʻo aʻu ki he tuʻapoó. Naʻa nau fiefia ʻi he hivá, ko ia naʻa mau taipeʻi maʻanautolu ha niʻihi ʻo e ngaahi hiva ʻo e Puleʻangá. Ko e toko fā ʻo kimautolú naʻa mau fai homau lelei tahá ke hivaʻi ʻa e ngaahi hivá. Pea naʻe kamata hiva leva ʻa e kakaí fakataha mo kimautolu, pea naʻe ongo mālie honau ngaahi leʻó. Ko ha taimi fakalata ia!

Hili ha ako Tohi Tapu, naʻa mau lue fakataha mo e kau ako ʻe niʻihi ki he fāmili naʻe teu ke mau ʻaʻahi ki aí ke kau fakataha foki ʻi heʻenau akó. Hili ʻa e fakamoleki ha ngaahi uike siʻi ʻi ha feituʻu pau, naʻe pau ke mau mavahe. Ka naʻa mau toutou kole ange ki he tokolahi taha ʻo e kakai mahuʻingaʻiá ke nau hokohoko atu ʻa e ako mo e niʻihi kehé kae ʻoua ke mau foki atu. Ko ha meʻa fakafiefia ia ke sio ki hono fakahoko fakamātoato ʻe he niʻihi ʻo kinautolu ʻenau ngāué.

ʻI he ʻahó ni, ko e lahi ʻo e ʻotu motu ko iá ʻoku fonu ai ʻa e kau folau ʻeveʻevá, ka ʻi he taimi ki muʻá ko e ngaahi feituʻu lōngonoa ia ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi anovai lanu mata vaivai pē, ngaahi matātahi ʻoneʻone mo e ngaahi ʻulu paame. Naʻa mau faʻa folau mei he motu ʻe taha ki he motu hoko maí ʻi he poʻulí. Naʻe lele fiefia ʻa e fanga tolofiní ʻi homau tafaʻakí, pea ko e meʻa pē ʻoku lava ke ke fanongo ki aí ko e ongo ʻa e tuitonu atu homau vaká ʻi he vaí. Ko e tapua mai ʻa e māhiná ʻi he tahí ʻoku hangē ia ha foʻi hala siliva ʻoku taki atu ki he tafatafaʻakilangí.

Hili ʻa e taʻu ʻe nima ʻo e malanga ʻi he ʻotu motú, naʻa mau folau ki Pueto Liko ke ʻomai ha vaka foʻou, ha vaka ʻoku mīsiní. ʻI heʻemau aʻu ki aí, naʻá ku fetaulaki ai pea ʻofa ʻia Maxine Boyd, ko ha tuofefine misinale hoihoifua. Naʻá ne hoko ko ha tokotaha malanga faivelenga ʻo e ongoongo leleí talu mei heʻene kei siʻí. Ki mui ai, naʻá ne ngāue ko ha misinale ʻi he Lepupilika Tominiká ʻo aʻu ki he 1950, ʻi he taimi naʻe fakamālohiʻi ai ia ʻe he puleʻanga Katoliká ke ne mavahé. Koeʻuhí ko ha mēmipa au ʻo e kau kauvaká, naʻá ku maʻu ha ngofua ke nofo ʻi Pueto Liko ʻi ha māhina pē ʻe taha. Hili iá teu folau ki he ʻotu motú ʻo mavahe ʻi ha ngaahi taʻu. Ko ia naʻá ku pehē hifo, ‘Ronald, kapau ʻokú ke fiemaʻu ʻa e taʻahine ko ení, kuo pau ke ke fai leva ha meʻa.’ Hili ʻa e uike ʻe tolu naʻá ma fakamaʻu, pea hili ʻa e uike ʻe ono naʻá ma mali. Naʻe vaheʻi au mo Maxine ko e ongo misinale ki Pueto Liko, ko ia naʻe teʻeki ai ke u folau ʻi he vaka foʻoú.

ʻI he 1956, naʻá ma kamata ʻi he ngāue sēketí, pea naʻá ma saiʻia ʻi he ʻaʻahi ki he fanga tokouá. Ko e tokolahi ʻo kinautolu naʻe masiva. Ko e fakatātaá, ʻi he kolo ko Potala Pastillo, naʻe ʻi ai ʻa e fāmili Fakamoʻoni ʻe ua naʻe ʻi ai ʻena fānau tokolahi, pea naʻá ku faʻa ifi fuluta mo kinautolu. Naʻá ku kole ange ki he taha ʻo e fanga kiʻi tamaiki fefiné, ʻa Hilda, pe te ne loto ke ʻalu ʻo malanga mo kimaua. Naʻá ne pehē: “ʻOku ou loto ki ai, ka heʻikai ke u lava. ʻOku ʻikai ke ʻi ai haku sū.” Naʻá ma fakatau mai hano sū, pea naʻá ne malanga mo kimaua. ʻI ha ngaahi taʻu ki mui ai, naʻá ku ʻaʻahi mo Maxine ki Brooklyn ʻi he 1972, naʻe haʻu ha tuofefine naʻá ne toki maʻu tohi fakamoʻoni ako mei he Akoʻanga Kiliatí ʻo talanoa mai kia kimaua. Naʻe ʻamanaki ke mavahe atu ki heʻene vāhenga-ngāué ʻi ʻEkuatoa, peá ne pehē mai: “Mahalo ʻoku ʻikai te mo ʻiloʻi au, ʻikai ko ia? Ko e kiʻi taʻahine au mei Pastillo naʻe ʻikai haku suú.” Ko Hilda ia! Naʻá ma fiefia ʻaupito ʻo ma tangi!

ʻI he 1960, naʻá ma kamata ngāue ʻi he vaʻa ʻi Pueto Liko, ʻa ia naʻe tuʻu ʻi ha kiʻi fale ʻi Santurce, San Juan. ʻI he kamatá, ko au mo Lennart Johnson naʻá ma fai ʻa e lahi taha ʻo e ngāué. Ko ia mo hono uaifí ʻa e fuofua ongo Fakamoʻoni ʻi he Lepupilika Tominiká, pea ʻi he 1957, naʻe pau ke na hiki ki Pueto Liko. Ki mui ai, naʻe ʻave ʻe Maxine ʻa e ngaahi makasiní ki he kakai naʻa nau tukuhau ki aí. Naʻá ne ʻave ʻa e makasini ʻe taha afe tupu ʻi he uike kotoa pē. Naʻá ne fiefia ʻi hono fai ʻa e ngāue ko ení koeʻuhí naʻá ne fakakaukau ki he kakai kotoa ko ia ʻoku nau ako fekauʻaki mo Sihová.

Kuó u fiefia ʻi he ngāue ʻi Pētelí koeʻuhí ʻoku fakaʻatā ai au ke u ngāueʻaki hoku iví ʻi he ngāue ʻa Sihová. Ka ʻoku ʻikai ke faingofua maʻu pē. Ko e fakatātaá, lolotonga ʻa e ʻuluaki ʻasemipilī fakavahaʻapuleʻanga ʻi Pueto Liko ʻi he 1967, naʻá ku ongoʻi taulōfuʻu ʻi he meʻa kotoa pē naʻá ku fiemaʻu ke fokotuʻutuʻú. Ko Nathan Knorr, ʻa ia naʻe takimuʻa ʻi he taimi ko iá ʻi he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ne haʻu ki Pueto Liko. Naʻá ne fakakaukau naʻe ʻikai te u fokotuʻutuʻu ha meʻalele ki he kau misinale naʻa nau ʻaʻahi mai ki he fonuá, neongo naʻá ku ʻosi fai ia. Ki mui ai, naʻá ne akonakiʻi fefeka au fekauʻaki mo e hoko ʻo fokotuʻutuʻu māú peá ne pehē mai naʻá ne loto-mamahi ʻiate au. Naʻe ʻikai te u loto ke fakakikihi mo ia, ka naʻá ku ongoʻi naʻá ne fakafeangai taʻetotonu mai, pea naʻá ku ʻita ai ʻi ha kiʻi taimi. Ka neongo ia, ʻi he taimi hono hoko naʻá ku fetaulaki ai mo Maxine mo Tokoua Knorr, naʻá ne fakaafeʻi kimaua ki hono lokí peá ne ngaohi ha meʻakai maʻa kimaua.

Naʻá ma toutou ʻaʻahi ki hoku fāmilí ʻi ʻIngilani. Naʻe ʻikai ke tali ʻe he tangataʻeikí ʻa e moʻoní ʻi he taimi naʻá ku tali ai ia mo e fineʻeikí. Ka ʻi he taimi naʻe ʻaʻahi ai ʻa e fanga tokoua mei Pētelí ki honau feituʻú, naʻe faʻa fakaafeʻi ʻe heʻeku fineʻeikí kinautolu ke nau nofo ʻi homau ʻapí. Naʻe sio ʻeku tangataʻeikí naʻe anga-fakatōkilalo ʻa e kau ʻovasia Pēteli ko ení. Naʻa nau kehe ʻaupito mei he haʻa faifekau naʻa nau fakaʻitaʻi ia ʻi ha ngaahi taʻu he kuohilí. Faifai atu pē, ʻi he 1962, naʻá ne papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.

Mo Maxine ʻi Pueto Liko taimi siʻi pē mei heʻema malí mo e fakamanatu ʻa e taʻu ʻe 50 ʻema malí ʻi he 2003

Naʻe mate ʻa hoku uaifi ʻofeiná, ʻa Maxine, ʻi he 2011. ʻOku ou fakatuʻotuʻa moʻoni atu ke toe sio kiate ia ʻi he toetuʻú. He fakafiefia ē ko ʻeku fakakaukau atu ki aí! Lolotonga ʻa e taʻu ʻe 58 ʻo ʻema nofo malí, naʻá ma sio ai ki he tupu ʻo tokolahi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi Pueto Likó mei he toko 650 ki he 26,000 nai! Pea ʻi he 2013, naʻe fakatahaʻi ʻa e vaʻa ʻi Pueto Likó mo e vaʻa ʻi ʻAmeliká, pea naʻe kole mai ke u ngāue ʻi Wallkill, Niu ʻIoke. Hili ʻa e taʻu ʻe 60 ʻi he motú, naʻá ku ongoʻi hangē ko e kiʻi poto Pueto Liko ko e coquí, ʻoku ʻiloa ʻa e fanga kiʻi poto ko ení ʻi heʻenau hiva ko-kee, ko-kee mei he ʻuluʻakaú ʻi he mamalu ʻa e poʻulí. Naʻá ku fiefia ʻi Pueto Liko, ka kuo taimi leva ke u hoko atu.

“ʻOKU ʻOFA ʻA E ʻOTUÁ ʻI HA TOKOTAHA FOAKI FIEFIA”

ʻOku ou kei fiefia ʻi he ngāue ki he ʻOtuá ʻi he Pētelí. ʻOku ou taʻu 90 tupu, pea ko ʻeku ngāué ke fakalototoʻaʻi ʻa e kau mēmipa ʻo e fāmili Pētelí. Talu ʻeku haʻu ki Wallkill, kuó u ʻaʻahi ki he fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻe toko 600 tupu. ʻOku haʻu ʻa e niʻihi ʻo sio mai kiate au ke mau lāulea ki he ngaahi palopalema fakafoʻituitui pe fakafāmili. ʻOku fiemaʻu ʻe he niʻihi ʻa e faleʻi ki he founga ke ʻai ai ke lavameʻa ʻa e ngāue ʻi Pētelí. Neongo ia ʻoku fiemaʻu ʻe he niʻihi ʻa e faleʻi koeʻuhí naʻa nau toki mali pe kuo vaheʻi kinautolu ke ngāue ko e kau tāimuʻa. ʻOku ou fanongo ki he tokotaha kotoa ʻoku talanoa mai kiate aú, pea ʻi he taimi ʻoku feʻungamālie aí, ʻoku ou faʻa tala ange kia kinautolu: “‘ʻOku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi ha tokotaha foaki fiefia.’ Ko ia fiefia ʻi hoʻo ngāué. Ko e ngāue ia kia Sihova.”​—2 Kol. 9:7.

Kapau ʻokú ke loto ke fiefia ʻi Pēteli pe ko ha feituʻu pē, kuo pau ke ke tokangataha ki he ʻuhinga mo e mahuʻinga ʻo e meʻa ʻokú ke faí. Ko e meʻa kotoa pē ʻoku tau fai ʻi Pētelí ko e ngāue toputapu ia. ʻOku tokoni ia ki he “tamaioʻeiki anga-tonu mo potó” ki hono tokonaki ʻa e meʻakai fakalaumālié ki he fanga tokoua kotoa ʻi he māmaní. (Māt. 24:45) Ko fē pē ha feituʻu ʻoku tau ngāue ai kia Sihova, ʻoku tau maʻu ʻa e ngaahi faingamālie ke fakahīkihikiʻi ia. Tau fiefia ʻi he meʻa ʻokú ne kole mai ke tau faí, koeʻuhí “ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi ha tokotaha foaki fiefia.”

^ Naʻe hā ʻa e talanoa ki he moʻui ʻa Leonard Smith ʻi he Taua Leʻo ʻo ʻEpeleli 15, 2012.