Skip to content

Skip to table of contents

Papitaisó​—Ko ha Fiema‘u ki he Kau Kalisitiané

Papitaisó​—Ko ha Fiema‘u ki he Kau Kalisitiané

“Ko e papitaisó . . . ‘okú ne toe fakahaofi foki kimoutolu he taimí ni.”​—1 PITA 3:21.

HIVA: 7, 6

1, 2. (a) ‘Oku fēfē ‘a e ongo‘i ‘a e mātu‘a ‘e ni‘ihi ‘i he loto ‘enau ki‘i tamá ke papitaisó? (e) Ko e hā ‘oku ‘eke ai ki he fa‘ahinga ‘oku nau loto ke papitaisó pe kuo nau fakatapui kia Sihová? (Sio ki he ‘uluaki fakatātā ‘i he kupú ni.)

NA‘E siofi ‘e he ongo mātu‘a ‘a Maria ‘a e tu‘u hake ‘a hona ki‘i ‘ofefiné fakataha mo e ni‘ihi kehe na‘a nau loto ke papitaisó. Na‘e ‘eke ‘e he tokotaha-malangá ‘a e ongo fo‘i fehu‘i ‘e ua. Na‘e tali ki ai ‘a Maria ‘i ha le‘o-lahi mo mahino. ‘I he hili pē iá, na‘á ne papitaiso.

2 Na‘e mātu‘aki laukau‘aki ‘e he ongo mātu‘a ‘a Maria ‘a hona ‘ofefiné ‘i he‘ene fakatapui ‘a ‘ene mo‘uí kia Sihova peá ne papitaisó. Ka ki mu‘a aí, na‘e ki‘i hoha‘a ‘a e fa‘ē ‘a Maria. Na‘á ne fifili: ‘‘Oku fu‘u kei si‘i ‘a Maria ke papitaiso? ‘Okú ne mahino‘i mo‘oni ‘a e mafatukituki ‘o ‘ene fakatapui kia Sihová? ‘Oku totonu ke ne tatali ke ki‘i fuoloa ange peá ne toki papitaiso?’ ‘Oku ‘eke hifo ‘e he ngaahi mātu‘a anga-‘ofa tokolahi kiate kinautolu ‘a e ngaahi fehu‘i meimei tatau ‘i he tala ange ‘e he‘enau ki‘i tamá ‘okú ne loto ke papitaisó. (Tml. 5:5) He ko ē, ko e fili mahu‘inga taha ‘e lava ke fai ‘e ha tahá ko e fakatapui ‘ene mo‘uí kia Sihova pea papitaiso.​—Sio ki he puha “ Kuó Ke Fakatapui kia Sihova?

3, 4. (a) ‘Oku anga-fēfē hono ako‘i mai ‘e he ‘apositolo ko Pitá ‘oku mahu‘inga ‘aupito ‘a e papitaisó? (e) Ko e hā na‘e fakahoa ai ‘e Pita ‘a e papitaisó ki hono langa ‘e Noa ‘a e ‘a‘aké?

3 Na‘e fakahoa ‘e he ‘apositolo ko Pitá ‘a e papitaisó ki hono langa ‘e Noa ‘a e ‘a‘aké. Na‘á ne pehē: “Ko e papitaisó, ‘a ia ‘oku fehoanaki mo e me‘á ni, ‘okú ne toe fakahaofi foki kimoutolu he taimí ni.” (Lau ‘a e 1 Pita 3:20, 21.) Na‘e ‘oange ‘e he ‘a‘aké ‘a e fakamo‘oni mā‘ala‘ala ki he ni‘ihi kehé na‘e loto ‘aufuatō ‘a Noa ke ne fai ‘a e finangalo ‘o e ‘Otuá. Na‘e fakahoko faitōnunga ‘e Noa ‘a e ngāue na‘e ‘oange ‘e Sihova ke ne faí. Koe‘uhi ko e tui ‘a Noá, na‘e fakahaofi ai ia ‘e Sihova mo hono fāmilí lolotonga ‘a e Lōmakí. Ko e hā na‘e feinga ‘a Pita ke ne ako‘i mai kiate kitautolú?

4 ‘I he sio ‘a e kakaí ki he ‘a‘aké, na‘a nau ‘ilo na‘e tui ‘a Noa ki he ‘Otuá. ‘I he sio ‘a e kakaí ki ha taha ‘oku papitaisó, ‘oku nau ‘ilo‘i kuó ne fakatapui ‘ene mo‘uí ki he ‘Otuá koe‘uhi ko ‘ene tui ki he toetu‘u ‘a Kalaisí. ‘I he hangē ko Noá, ko e fa‘ahinga ‘oku papitaisó ‘oku nau talangofua ki he ‘Otuá pea fai ‘a e ngāue kuó ne ‘oange kiate kinautolu ke nau faí. Pea hangē tofu pē ko hono fakahaofi ‘e Sihova ‘a Noa lolotonga ‘a e Lōmakí, te ne fakahaofi ‘a ‘ene kau sevāniti mateaki ‘osi papitaisó ‘i he‘ene faka‘auha ‘a e māmani fulikivanu ko ení. (Mk. 13:10; Fkh. 7:9, 10) ‘Oku hā mahino, ‘oku mahu‘inga ‘aupito ke tau fakatapui ‘etau mo‘uí kia Sihova pea papitaiso. Ko hono mo‘oní, kapau ‘oku tautoloi ‘e ha taha ‘a ‘ene papitaisó, ‘e lava ke mole ai meiate ia ‘a e faingamālie ke mo‘ui ta‘engatá.

5. Ko e hā te tau ako ‘i he kupu ko ení?

5 ‘I he‘etau ‘ilo ko eni ‘a e mafatukituki ‘o e papitaisó, ‘oku fiema‘u ke tau ‘ilo ‘a e tali ki he fehu‘i ‘e tolu ko ení: Ko e hā ‘a e lau ‘a e Tohi Tapú fekau‘aki mo e papitaisó? Ko e hā kuo pau ke fai ‘e ha taha ki mu‘a ke lava ‘o ne papitaisó? Ko e hā ‘oku totonu ai ke tau manatu‘i ma‘u pē ‘a e mahu‘inga ‘o e papitaisó ‘i he taimi ‘oku tau ako‘i ai ‘etau fānaú pe ko ha tokotaha ako Tohi Tapu?

ME‘A ‘OKU AKO‘I ‘E HE TOHI TAPÚ FEKAU‘AKI MO E PAPITAISÓ

6, 7. (a) Ko e hā ‘a e ‘uhinga ‘o e papitaiso na‘e fai ‘e Sioné? (e) Ko e papitaiso ‘o hai na‘e kehe mei he papitaiso kotoa pē, pea ko e hā hono ‘uhingá?

6 ‘I he Tohi Tapú ko e fuofua tokotaha ‘oku tau lau na‘á ne papitaiso ‘a e ni‘ihi kehé ko Sione Papitaiso. (Māt. 3:1-6) Ko e hā na‘e ha‘u ai ‘a e kakaí kiate ia ke papitaisó? Na‘a nau fai iá ke fakahaa‘i na‘a nau fakatomala ‘i he‘enau angahalá, ‘a ia, na‘a nau fakamo‘oni‘i na‘a nau talangata‘a ki he Lao ‘a Mōsesé pea na‘a nau mātu‘aki faka‘ise‘isa. Ka ko e papitaiso mahu‘inga taha na‘e fakahoko ‘e Sioné na‘e ‘i ai hono ‘uhinga kehe faka‘aufuli. Na‘e ma‘u ‘e Sione ‘a e lāngilangi lahi ‘i he‘ene papitaiso ‘a Sīsū, ko e ‘Alo haohaoa ‘o e ‘Otuá. (Māt. 3:13-17) Na‘e ‘ikai ‘aupito ha angahala ‘a Sīsū. Na‘e ‘ikai fiema‘u ke ne fakatomala. (1 Pita 2:22) Ko ia ko e hā na‘e papitaiso ai ‘a Sīsuú? Ke fakahaa‘i na‘á ne mateuteu ke ngāue‘aki ‘ene mo‘uí ki hono fai ‘a e finangalo ‘o e ‘Otuá.​—Hep. 10:7.

7 Hili ‘a e kamata ke malanga ‘a Sīsuú, na‘e kamata ke papitaiso ‘e he‘ene kau ākongá ‘a e ni‘ihi kehé. (Sione 3:22; 4:1, 2) Na‘e toe papitaiso ‘a e kakai ko iá he na‘a nau fakatomala ‘i he‘enau angahala fekau‘aki mo e Lao ‘a Mōsesé. Ka ‘i he hili ‘a e pekia mo e toetu‘u ‘a Sīsuú, ko e fa‘ahinga na‘a nau loto ke hoko ko ‘ene kau ākongá kuo pau ke nau papitaiso ‘i ha ‘uhinga kehe.

8. (a) Ko e hā ‘a e fekau na‘e ‘omai ‘e Sīsū hili ‘ene toetu‘ú? (e) Ko e hā ‘oku fiema‘u ai ke papitaiso ‘a e kau Kalisitiané?

8 ‘I he ta‘u 33, ‘ikai fuoloa mei he‘ene toetu‘ú, na‘e lea ai ‘a Sīsū ki he toko 500 tupu ‘o e kakai tangata, kakai fefine, pea a‘u nai ki he fānau. Ko e taimi nai eni na‘á ne pehē ai: “Ko ia ai, mou ō ‘o ngaohi ko e kau ākonga ‘a e kakai ‘o e ngaahi pule‘anga kotoa pē, ‘o papitaiso kinautolu ‘i he huafa ‘o e Tamaí mo e ‘Aló mo e laumālie mā‘oni‘oní, pea ako‘i kinautolu ke nau tauhi ‘a e ngaahi me‘a kotoa pē kuó u fekau atu kiate kimoutolú.” (Māt. 28:19, 20; 1 Kol. 15:6) Na‘e fekau‘i ‘e Sīsū ‘a hono kau muimuí ke nau ngaohi-ākonga. ‘Ilonga ha taha ‘oku loto ke hoko ko ‘ene ākonga pe fua ‘ene “‘ioké,” kuo pau ke ne papitaiso. (Māt. 11:29, 30) Ke tauhi ki he ‘Otuá ‘i he founga ‘oku fakahōifua kiate Iá, kuo pau ki ha tokotaha ke ne tali ko Sīsū ‘oku ngāue‘aki ‘e he ‘Otuá ke ne fakahoko ‘a Hono finangaló. ‘E toki lava leva ai ke papitaiso ‘a e tokotaha ko iá ‘o ne ma‘u ‘a e hōifua ‘a e ‘Otuá. ‘Oku ‘omai ‘e he Tohi Tapú ‘a e fakamo‘oni lahi na‘e ‘ilo‘i ‘e he mu‘aki kau ākonga ‘a Sīsuú ‘a e mahu‘inga ke hoko ‘o papitaisó. Na‘e ‘ikai te nau fakakaukau ‘oku totonu ke nau tatali pea nau toki papitaiso ‘amui ange.​—Ngā. 2:41; 9:18; 16:14, 15, 32, 33.

‘OUA ‘E TAUTOLOI ‘A E PAPITAISÓ

9, 10. Ko e hā ‘oku lava ke tau ako fekau‘aki mo e papitaisó mei he tangata ‘Itiopeá pea mo Saula?

9 Lau ‘a e Ngāue 8:35, 36. Ko ha tangata ‘Itiopea ‘a ia na‘á ne tali ‘a e tui faka-Siú na‘á ne fononga atu ki hono ‘apí hili ‘ene lotu ‘i he temipale ‘i Selusalemá. Na‘e fekau‘i atu ‘e he ‘āngelo ‘a Sihová ‘a Filipe ke ne malanga kiate ia, pea na‘e ako‘i ‘e Filipe kiate ia “‘a e ongoongo lelei ‘o fekau‘aki mo Sīsuú.” Na‘e fēfē ‘a e fakafeangai ki ai ‘a e tangata ‘Itiopeá? Na‘á ne mahino‘i ‘a e mahu‘inga ke tali ‘a Sīsū ko e ‘Eikí ia, pea na‘á ne loto ke fai ‘a e me‘a ‘oku fiema‘u ‘e Sihova ke fai ‘e he kau Kalisitiané. Ko ia na‘á ne papitaiso ai ‘o ‘ikai toe toloi.

10 Ko ha toe fakatātā ‘e taha ko ha tangata Siu ko Saula. Ko e pule‘anga Siú fakakātoa na‘e ‘osi fakatapui ki he ‘Otuá, ka na‘e si‘aki ‘e Sihova ‘a e kau Siú koe‘uhí na‘e ‘ikai te nau talangofua kiate ia. Na‘e tui ‘a Saula na‘e kei tauhi pē ‘a e kau Siú ki he ‘Otuá ‘i he founga totonú, ko ia na‘á ne fakatanga‘i ai ‘a e kau Kalisitiané. Ka ‘i he ‘aho ‘e taha, ko Sīsū kuo toetu‘ú, ‘a ia na‘e fakakaukau ‘a Saula kuó ne maté, na‘á ne lea hangatonu mai kia Saula mei hēvani. Na‘e fēfē ‘a e fakafeangai ki ai ‘a Saulá? Na‘á ne tali fiefia ‘a e tokoni mei he ākonga Kalisitiane ko ‘Ananaia. ‘Oku pehē ‘e he Tohi Tapú: “Na‘á ne tu‘u hake leva pea na‘á ne papitaiso.” (Ngā. 9:17, 18; Kal. 1:14) Na‘á ne ‘iloa ki mui ai ko e ‘apositolo ko Paulá. Fakatokanga‘i ‘i he‘ene mahino‘i pē na‘e ngāue‘aki ‘e he ‘Otuá ‘a Sīsū ke ne fakahoko ‘a Hono finangaló, na‘e papitaiso ‘a Saula ‘o ‘ikai toe toloi.​—Lau ‘a e Ngāue 22:12-16.

11. (a) Ko e hā ‘okú ne ‘ai ‘a e kau ako Tohi Tapu he ‘aho ní ke nau fili ke papitaisó? (e) ‘Oku fēfē ‘etau ongo‘í ‘i he taimi ‘oku papitaiso ai ha taha?

11 ‘I he ‘ahó ni foki, ‘oku meimei tatau ia mo e me‘a ‘oku hoko ki he kau ako Tohi Tapu tokolahi, iiki mo e lalahi. Koe‘uhi ‘oku nau ‘ofa mo falala ki he me‘a ‘oku lea‘aki ‘e he Tohi Tapú, ‘oku nau vēkeveke ke fakatapui ‘enau mo‘uí kia Sihova pea papitaiso. Ko hono mo‘oní, ko e malanga papitaisó ko ha mōmeniti makehe ma‘u pē ia ‘i he ngaahi ‘asemipilií mo e fakataha-lahí. ‘Oku fiefia ‘a e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová ‘i hono tali ‘e he kau ako Tohi Tapú ‘a e mo‘oní pea nau fili ke papitaisó. ‘Oku fiefia lahi ‘a e mātu‘á ‘i hono fai ‘e he‘enau fānaú ‘a e me‘a tatau. Lolotonga ‘a e ta‘u fakangāue 2017, na‘e papitaiso ai ‘a e fa‘ahinga fo‘ou ‘e toko 284,000 tupu ‘o fakahaa‘i ai kuo nau fakatapui ‘enau mo‘uí kia Sihova. (Ngā. 13:48) ‘Oku hā mahino, na‘a nau mahino‘i ‘oku fiema‘u ki he kau Kalisitiané ke nau papitaiso. Ka ko e hā ‘a e me‘a na‘e pau ke nau fai ki mu‘a ke lava ‘o nau papitaisó?

12. Ko e hā kuo pau ke fai ‘e he kau ako Tohi Tapú ki mu‘a ke lava ‘o nau papitaisó?

12 Ki mu‘a ke lava ‘o papitaiso ‘a e kau ako Tohi Tapú, kuo pau ke nau ako ‘a e mo‘oni fekau‘aki mo e ‘Otuá, ko ‘ene taumu‘a ki he fa‘ahinga ‘o e tangatá mo e māmaní, pea mo e me‘a na‘á ne fai ke fakahaofi ‘a e fa‘ahinga ‘o e tangatá. (1 Tīm. 2:3-6) ‘Oku fiema‘u leva ke nau fakatupulekina ‘a e tuí, ‘a ia te ne tokoni‘i kinautolu ke nau talangofua ki he ngaahi lao ‘a e ‘Otuá pea tuku hono fai ‘a e me‘a ‘okú ne fehi‘a aí. (Ngā. 3:19) ‘Oku mahu‘inga eni, koe‘uhí he‘ikai ke tali ‘e Sihova ‘a e fakatapui ‘a ha tokotaha ‘okú ne hanganaki fai ‘a e ngaahi me‘a ‘okú Ne fehi‘a aí. (1 Kol. 6:9, 10) Ka ‘oku toe ‘i ai ‘a e me‘a lahi ange. Ko e fa‘ahinga ‘oku nau loto ke fakatapui ‘enau mo‘uí kia Sihová ‘oku fiema‘u ke nau ma‘u ‘a e ngaahi fakataha ‘a e fakataha‘angá pea malanga‘i ma‘u pē ‘a e ongoongo leleí mo ako‘i ‘a e ni‘ihi kehé. ‘Oku fiema‘u ke fai eni ‘e ha taha pē ‘okú ne loto ke muimui ‘ia Kalaisi. (Ngā. 1:8) Kuo pau ke tomu‘a fai ‘e ha tokotaha ako ‘a e ngaahi me‘a kotoa ko ení. Pea ‘e lava leva ke ne fakatapui ‘ene mo‘uí kia Sihova ‘i ha lotu fakafo‘ituitui peá ne papitaiso.

‘AI ‘A E PAPITAISÓ KO HA TAUMU‘A IA KI HE KAU AKO TOHI TAPÚ

‘I ho‘o ako‘i ‘a e ni‘ihi kehé, ‘okú ke kumi ki ha faingamālie ke tokoni‘i ai kinautolu ke nau mahino‘i ‘oku mahu‘inga ‘aupito ‘a e papitaisó? (Sio ki he palakalafi 13)

13. ‘I he‘etau ako‘i ‘a e ni‘ihi kehé, ko e hā kuo pau ai ke tau manatu‘i ‘oku fiema‘u ke nau papitaiso ‘o hoko ko e kau Kalisitiane mo‘oní?

13 ‘I he‘etau tokoni‘i ‘etau fanaú mo e kau ako Tohi Tapú ke nau fai ‘a e ngaahi me‘a ko eni ‘oku fiema‘ú, kuo pau ke tau manatu‘i ko e fa‘ahinga ‘oku nau loto ke hoko ko e kau muimui mo‘oni ‘o Sīsuú kuo pau ke nau papitaiso. He‘ikai leva ai ke tau ilifia ke tala ange kiate kinautolu ‘i ha taimi fe‘ungamālie ‘a e mahu‘inga ‘o e fakatapuí mo e papitaisó. ‘Oku tau fiema‘u ke hanganaki fakalakalaka ‘etau fānaú mo e kau ako Tohi Tapú pea ke nau papitaiso!

14. Ko e hā ‘oku ‘ikai ke tau tenge ai ha taha ke ne papitaisó?

14 Ko e mo‘oni, ‘oku ‘ikai totonu ke tenge, pe fakamālohi‘i ‘e ha taha ha ki‘i tama pe ko ha tokotaha ako Tohi Tapu ke ne papitaiso. ‘Oku ‘ikai ke fakamālohi‘i ‘e Sihova ha taha pē ‘o kitautolu ke tauhi kiate ia. (1 Sio. 4:8) ‘I he‘etau ako‘i ‘a e ni‘ihi kehé, kuo pau ke tau tokoni‘i kinautolu ke nau mahino‘i ‘a e mahu‘inga ke nau fakatupulekina ha vaha‘angatae fakafo‘ituitui mo Sihova. Pea kapau ‘oku hounga‘ia mo‘oni ha tokotaha ako Tohi Tapu ke ‘ilo ‘a e mo‘oni fekau‘aki mo e ‘Otuá peá ne loto mo‘oni ke fai ‘a e me‘a kotoa pē ‘oku totonu ke fai ‘e he kau Kalisitiane mo‘oní, te ne loto ke papitaiso.​—2 Kol. 5:14, 15.

15, 16. (a) ‘Oku fiema‘u ke ‘i ha ta‘umotu‘a pau ha tokotaha kae toki papitaiso? Fakamatala‘i. (e) Ko e hā kuo pau ai ki ha tokotaha ako Tohi Tapu ke ne papitaiso ke hoko ko e taha ‘o e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová neongo kuó ne ‘osi papitaiso ‘i ha lotu ‘e taha?

15 ‘Oku ‘ikai fiema‘u ia ke papitaiso ha taha ‘i ha ta‘umotu‘a pau. ‘Oku kehekehe ‘a e tokotaha kotoa, pea ‘oku fakalakalaka vave ange ‘a e kau ako ‘e ni‘ihi ‘i he ni‘ihi. ‘Oku papitaiso ‘a e tokolahi ‘i he‘enau kei si‘í, pea ‘oku nau hanganaki faitōnunga kia Sihova ‘i he‘enau ‘alu ke ta‘umotu‘a angé. ‘Oku ‘osi ta‘umotu‘a pē ‘a e ni‘ihi ia ‘i he‘enau ako ‘a e mo‘oni Fakatohitapú pea papitaisó. ‘Oku a‘u ‘o ta‘u 100 tupu ‘a e ni‘ihi!

16 Ko ha fefine ‘e taha ‘a ia na‘e ako Tohi Tapu na‘á ne ‘osi papitaiso ‘i ha ngaahi lotu kehekehe. Ko e ‘uhinga ia na‘á ne ‘eke ai ki he‘ene faiako Tohi Tapú pe ‘oku fiema‘u mo‘oni ke ne toe papitaiso. Na‘e fakahaa‘i ange ‘e he‘ene faiakó kiate ia ha ngaahi veesi Tohi Tapu na‘á ne tali ‘a ‘ene fehu‘í. ‘I hono mahino‘i pē ‘e he fine‘eikí ‘a e me‘a ‘oku fiema‘u mai ‘i he Tohi Tapú, na‘á ne papitaiso, neongo na‘á ne meimei ta‘u 80. Ko e hā ‘oku tau ako mei he fakatātā ko ení? ‘E toki tali pē ‘e Sihova ‘etau papitaisó kapau ‘oku tau ‘ilo‘i ‘a e mo‘oni fekau‘aki mo hono finangaló. Ko ia tatau ai pē pe kuo tau ‘osi papitaiso ‘i ha lotu ‘e taha, ‘oku kei fiema‘u pē ke tau papitaiso ke hoko ko e taha ‘o e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová.​—Lau ‘a e Ngāue 19:3-5.

17. Ko e hā ‘oku fakakaukau ha tokotaha fekau‘aki mo ia ‘i he ‘aho ‘o ‘ene papitaisó?

17 Ko e ‘aho ‘oku papitaiso ai ha tokotahá ko ha ‘aho mātu‘aki fakafiefia ia. Ko ha toe taimi ia ke fakakaukau fakamātoato ai fekau‘aki mo e me‘a ‘oku kau ki he fakatapuí mo e papitaisó. Ko e ngāue mālohi ‘a hono fai ‘a e me‘a kotoa pē ‘oku fiema‘u mei ha Kalisitiane mo‘oní. Ko e kau ākonga ‘a Sīsuú kuo pau “ke ‘oua te nau kei mo‘ui ma‘anautolu, ka ma‘á e tokotaha na‘e pekia ma‘anautolu pea fokotu‘u haké.”​—2 Kol. 5:15; Māt. 16:24.

18. Ko e hā ‘a e ngaahi fehu‘i te tau lāulea ki ai ‘i he kupu hono hokó?

18 Hangē ko ia kuo tau ako ‘i he kupú ni, ko e fili ke hoko ko ha Kalisitiane mo‘oní ‘oku mātu‘aki mafatukituki. Ko e ‘uhinga ia na‘e ‘eke hifo ai kiate ia ‘e he fa‘ē ‘a Maria ‘a e ngaahi fehu‘i na‘e fakamatala ki ai ‘i he kamata‘anga ‘o e kupú. Kapau ko ha mātu‘a koe, kuó ke ‘eke hifo nai kiate koe: ‘‘Oku mateuteu mo‘oni ‘a ‘eku ki‘i tamá ke papitaiso? ‘Oku ‘ilo fe‘unga ‘a ‘eku ki‘i tamá ‘o fekau‘aki mo Sihova ke ne fakatapui ai ki he ‘Otuá? ‘Oku totonu ke ma‘u ‘e he‘eku ki‘i tamá ha tu‘unga fakaako lelei mo ha ngāue ki mu‘a ke ne papitaisó? Fēfē kapau ‘e fai ‘e he‘eku ki‘i tamá ha angahala mamafa hili ‘ene papitaisó?’ Te tau lāulea ki he ngaahi fehu‘i ko ení ‘i he kupu hono hokó, pea te tau ako ai ki he founga ‘e lava ke ma‘u ai ‘e he ngaahi mātu‘a Kalisitiané ‘a e vakai totonu ki he papitaisó.