Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 14

“Ko e Meʻa Eni ʻE ʻIlo Ai ʻe he Faʻahinga Kotoa ko ʻEku Kau Ākonga Kimoutolú”

“Ko e Meʻa Eni ʻE ʻIlo Ai ʻe he Faʻahinga Kotoa ko ʻEku Kau Ākonga Kimoutolú”

“Ko e meʻa eni ʻe ʻilo ai ʻe he faʻahinga kotoa ko ʻeku kau ākonga kimoutolú​—ʻo kapau ʻoku mou maʻu ʻa e ʻofá ʻi homou lotolotongá.”​—SIONE 13:35.

HIVA 106 Fakatupulekina ʻa e ʻUlungaanga ko e ʻOfá

ʻI HE KUPÚ NI a

Ko e hā kuo hoko ki he faʻahinga ʻikai Fakamoʻoni tokolahi ʻi heʻenau sio ki he ʻofa ʻoku ʻi he lotolotonga ʻo e kakai ʻa Sihová? (Sio ki he palakalafi 1)

1. Ko e hā ʻoku maongo ki he kakai mahuʻingaʻia tokolahi ʻoku nau maʻu ʻetau ngaahi fakatahá? (Sio foki ki he fakatātaá.)

 SIOLOTO atu ki ha ongo meʻa mali ʻokú na fuofua maʻu ha fakataha ʻi he Fale Fakatahaʻanga ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻOku maongo loloto kiate kinaua hono talitali lelei loto-māfana kinauá mo e ʻofa ʻoku ʻi he lotolotonga ʻo e faʻahinga ʻi he fakatahaʻangá. ʻI heʻena foki mei he fakatahá, ʻoku pehē ange ʻe he uaifí ki hono husepānití, ‘ʻOku ʻi ai ʻa e meʻa ʻoku kehe ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová​—ʻi ha ʻuhinga lelei.’

2. Ko e hā kuo tūkia ai ʻa e niʻihi?

2 Ko e ʻofa ʻoku ʻi he lotolotonga ʻo e faʻahinga ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané ʻoku fakaofo moʻoni. Ko e moʻoni, ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku ʻikai ke nau haohaoa. (1 Sio. 1:8) Ko ia ko e lahi ange ʻetau feinga ke ʻiloʻi ʻa e faʻahinga ʻi he fakatahaʻangá, ʻoku ngalingali ʻe lahi ange ai ʻetau sio ki heʻenau ngaahi tōnounoú. (Loma 3:23) Ko e meʻa pangó, kuo fakaʻatā ʻe he niʻihi ʻa e ngaahi taʻehaohaoa ʻa e niʻihi kehé ke nau tūkia ai.

3. Ko e hā ʻoku ʻiloʻiʻaki ʻa e kau muimui moʻoni ʻo Sīsuú? (Sione 13:34, 35)

3 Toe vakai angé ki he konga tohi ʻo e kaveinga ʻo e kupu ko ení. (Lau ʻa e Sione 13:34, 35.) Ko e hā ʻoku ʻiloʻiʻaki ʻa e kau muimui moʻoni ʻo Kalaisí? Ko e ʻofá, ʻo ʻikai ko e haohaoá. Fakatokangaʻi foki, naʻe ʻikai ke pehē ʻe Sīsū: ʻKo e meʻa eni te mou ʻilo ai ko ʻeku kau ākonga kimoutolú.’ Naʻá ne pehē: “Ko e meʻa eni ʻe ʻilo ai ʻe he faʻahinga kotoa ko ʻeku kau ākonga kimoutolú.” Naʻe fakahaaʻi ai ʻe Sīsū heʻikai ngata pē ʻi hono kau muimuí ʻenau ʻiloʻi ʻa ʻene kau muimui moʻoní ʻaki ʻa e feʻofaʻaki taʻesiokitá ka ʻe toe kau ai mo e faʻahinga ʻi tuʻa mei he fakatahaʻanga Kalisitiané.

4. Ko e hā ʻe loto nai ʻa e niʻihi ke nau ʻilo fekauʻaki mo e kau Kalisitiane moʻoní?

4 Ko e niʻihi ʻa ia ʻoku ʻikai ko ha Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová te nau fifili nai: ‘ʻOku anga-fēfē hono ʻiloʻi ʻa e kau muimui moʻoni ʻo Sīsuú ʻaki ʻa e ʻofá? Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e ʻofá ki heʻene kau ʻapositoló? Pea ʻoku malava fēfē ke faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú ʻi he ʻahó ni? Ko e Kau Fakamoʻoní ʻoku lelei ke nau fakakaukauloto ki he tali ʻo e ngaahi fehuʻi ko iá. Ko hono fai iá ʻe tokoniʻi ai kitautolu ke fakahāhā ʻa e ʻofá ʻo toe kakato ange, tautefito ʻi he fefakafeangaiʻaki ki heʻetau ngaahi taʻehaohaoá.​—ʻEf. 5:2.

KO E HĀ ʻOKU MAKEHE AI ʻA E ʻOFA ʻOKU ʻILOʻIʻAKI ʻA E KAU MUIMUI MOʻONI ʻO SĪSUÚ?

5. Fakamatalaʻi ʻa e lea ʻa Sīsū ʻi he Sione 15:12, 13.

5 Naʻe fakamahino ʻe Sīsū ko ha faʻahinga ʻofa makehe ʻe ʻiloʻiʻaki ʻa hono kau muimuí. (Lau ʻa e Sione 15:12, 13.) Fakatokangaʻi naʻe fekauʻi kinautolu ʻe Sīsū: “Mou feʻofaʻaki ʻo hangē tofu pē ko ʻeku ʻofaʻi kimoutolú.” ʻOku ʻuhinga ia ki he hā? Hangē ko ia naʻe hoko atu ki ai ʻa e fakamatala ʻa Sīsuú, ko e ʻofa feilaulauʻi-kita eni​—ko e ʻofa ʻokú ne ueʻi ha Kalisitiane ke ne fai ha meʻa naʻa mo e mate maʻa ha kaungātui ʻo ka fiemaʻu. b

6. ʻOku anga-fēfē hono fakamamafaʻi ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻa e mahuʻinga ʻo e ʻofá?

6 ʻI he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻoku fakamamafaʻi lahi ai ʻa e ʻofá. Ko e kakai tokolahi ʻoku nau fakakau ʻi heʻenau ngaahi veesi Tohi Tapu manakó ʻa e ngaahi veesi ko ení: “Ko e ʻOtuá ko e ʻofa.” (1 Sio. 4:8) “Kuo pau ke ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko hoʻo ʻofa kiate koé.” (Māt. 22:39) “Ko e ʻofá ʻokú ne ʻufiʻufi ha fuʻufuʻunga angahala.” (1 Pita 4:8) “Ko e ʻofá heʻikai ʻaupito ke kaʻanga ia.” (1 Kol. 13:8) Ko e ngaahi veesi ko ení mo e ngaahi veesi kehe ʻoku totonu ke fakamahino ai ki ha taha pē ʻa e mātuʻaki mahuʻinga ke fakatupulekina mo fakahāhā ʻa e ʻulungaanga fakaʻofoʻofa ko ení.

7. Ko e hā heʻikai ʻaupito lava ai ke fakafāʻūtahaʻi ʻe Sētane ʻa e kakaí ʻaki ʻa e ʻofa moʻoní?

7 ʻOku ʻeke ʻe he kakai tokolahi: ‘ʻOku malava fēfē ke ʻiloʻi ʻa e lotu moʻoní? ʻOku taukaveʻi ʻe he lotu kotoa ʻoku nau akoʻi ʻa e moʻoní, ka ko e lotu taki taha ʻoku kehe ʻa e meʻa ʻoku nau akoʻi fekauʻaki mo e ʻOtuá.’ Kuo malava ke fakapuputuʻuʻi ʻe Sētane ʻa e kakaí ʻaki hono fokotuʻu ʻa e ngaahi kautaha lotu fakangalingali lahi. Ka ʻoku ʻikai ʻaupito lava ke ne fokotuʻu ha fetokouaʻaki ʻi māmani lahi ʻo e kau Kalisitiane ʻoku nau feʻofaʻaki. Ko Sihova toko taha pē ʻoku malava ke ne fai iá. ʻOku ʻuhinga lelei ia koeʻuhí ko e ʻofa moʻoní ʻoku haʻu ia meia Sihova​—mei hono maʻu ʻe ha kulupu ʻo e kau lotú hono laumālié mo ʻene tāpuakí. (1 Sio. 4:7) Ko e hā leva ka fai ai ha ofo ʻi he pehē ʻe Sīsū ko e ʻofa taʻesiokitá ʻe ʻiloʻiʻaki ʻa hono kau muimui moʻoní?

8-9. Kuo anga-fēfē maongo ki he tokolahi ʻa e ʻofa naʻa nau vakai ki ai ʻi he lotolotonga ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová?

8 Hangē ko ia naʻe tomuʻa tala ʻe Sīsuú, ko e tokolahi kuo nau ʻiloʻi hono kau muimui moʻoní fakafou ʻi he ʻofa moʻoni ʻoku nau fakahāhā ʻi honau lotolotongá. Ko e fakatātaá, ko ha tokoua ko Ian ʻokú ne manatu ki he fuofua fakataha-lahi naʻá ne maʻú, ʻa ia naʻe fai ʻi ha fale mamataʻanga sipoti ofi ki hono ʻapí. Naʻe ʻosi ʻalu ʻa Ian ki he sitētiume ko iá ʻi ha ngaahi māhina siʻi ki muʻa ange ki ha feʻauhi naʻe fai ai. ʻOkú ne pehē: “Naʻe faikehekehe lahi ia mo e fakataha-lahi ko ení. Ko e Kau Fakamoʻoní naʻa nau anga-lelei mo teunga maau, pea ko ʻenau fānaú naʻa nau talangofua.” ʻOkú ne toe pehē: “Hiliō he meʻa kotoa, ko e kakai ko ení naʻe hā ngali naʻa nau ongoʻi fiemālie mo nonga​—ko ha meʻa naʻe talu ʻeku fakaʻamua. ʻOku ʻikai ke u manatuʻi ʻe au ha meʻa mei he ngaahi malanga naʻe fakahoko ʻi he ʻaho ko iá, ka ko e tōʻonga ʻa e Kau Fakamoʻoní naʻe maongo tuʻuloa kiate au.” c Ko e moʻoni, ko e tōʻonga ko iá, ko e ola ia ʻo e feʻofaʻaki moʻoni ʻoku tau maʻú. Koeʻuhí ʻoku tau ʻofa ʻi hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, ʻoku tau fakafeangai kiate kinautolu ʻi he anga-lelei mo e anga-fakaʻapaʻapa.

9 Ko ha tokoua ko John naʻá ne maʻu ha hokosia meimei tatau ʻi heʻene fuofua maʻu ʻa e ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá: “Naʻe maongo kiate au ʻa e anga-fakakaumeʻa . . . ʻa e tokotaha kotoa​​—naʻa nau manavahē-ʻOtuá. Ko ʻenau ʻofa loto-moʻoní naʻá ne fakatuipauʻi au kuó u maʻu ʻa e lotu moʻoní.” d ʻI he taimi ki he taimi, ko e ngaahi hokosia peheé ʻoku fakamoʻoniʻi ai ko e kakai ʻa Sihová ʻa e kau Kalisitiane moʻoní.

10. Ko fē taimi ʻoku tautefito ai ʻetau maʻu ha faingamālie ke fakahāhā ʻa e ʻofa faka-Kalisitiané? (Sio foki ki he fakamatala ʻi laló.)

10 Hangē ko ia naʻe lave ki ai ʻi he kamatá, ʻoku ʻikai ha taha ʻi hotau kaungātuí ʻoku haohaoa. ʻI he taimi ʻe niʻihi, te nau leaʻaki pe fai ha ngaahi meʻa ʻe fakalotomamahi kiate kitautolu. e (Sēm. 3:2) ʻI he ngaahi taimi peheé, ʻoku tautefito ai ʻetau maʻu ʻa e faingamālie ke fakahāhā ʻa e ʻofa faka-Kalisitiané ʻi he founga ʻoku tau fakafeangai aí. ʻI he fekauʻaki mo iá, ko e hā ʻe lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe Sīsuú?​—Sione 13:15.

NAʻE ANGA-FĒFĒ HONO FAKAHĀHĀ ʻE SĪSŪ ʻA E ʻOFÁ KI HEʻENE KAU ʻAPOSITOLÓ?

Naʻe fakafeangai anga-ʻofa ʻa Sīsū ki he kau ʻapositoló ʻi heʻenau fakahāhā ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻikai leleí (Sio ki he palakalafi 11-13)

11. Ko e hā ʻa e ngaahi tōʻonga kovi naʻe fakahāhā ʻe Sēmisi mo Sioné? (Sio foki ki he fakatātaá.)

11 Naʻe ʻikai ʻamanekina ʻe Sīsū ʻa e haohaoá mei hono kau muimuí. ʻI hono kehé, naʻá ne tokoniʻi anga-ʻofa kinautolu ke fakatonutonu ʻa honau ngaahi ʻulungaanga ʻikai leleí koeʻuhí ke lava ʻo nau maʻu ʻa e hōifua ʻa Sihová. ʻI he taimi ʻe taha, ko ha toko ua ʻi he kau ʻapositoló, ko Sēmisi mo Sione, naʻá na fekau ʻena faʻeé ke kole kia Sīsū ke ʻoange kiate kinaua ha tuʻunga tuʻu-ki-muʻa ʻi he Puleʻangá. (Māt. 20:20, 21) Naʻe fakahāhā ai ʻe Sēmisi mo Sione ʻa e tōʻonga pōlepole mo e siokita.​—Pal. 16:18.

12. Ko Sēmisi pē mo Sione naʻá na fakahāhā ʻa e ngaahi ʻulungaanga koví? Fakamatalaʻi.

12 Naʻe ʻikai ko Sēmisi pē mo Sione naʻá na fakahāhā ʻa e ngaahi ʻulungaanga koví ʻi he tuʻunga ko iá. Fakatokangaʻi ʻa e anga ʻo e fakafeangai ʻa e kau ʻapositolo kehé: “ʻI he fanongo ʻa e toko hongofulu ko ē ʻo fekauʻaki mo iá, naʻa nau ʻita ʻi he ongo tautehiná.” (Māt. 20:24) ʻOku lava ke tau sioloto atu ki he fakafekiki lahi ʻa Sēmisi, Sione mo e kau ʻapositolo kehé. Mahalo naʻe pehē ange ʻe he kau ʻapositolo kehé: ‘ʻOkú mo pehē ko hai kimoua ke mo kole ki ha tuʻunga tuʻu-ki-muʻa ʻi he Puleʻangá? ʻOku ʻikai ko kimoua pē naʻe ngāue mālohi mo Sīsuú. ʻOku mau taau tatau pē mo kimoua ke maʻu ha monū makehe!’ Pe ko e hā pē ʻa e tuʻungá, naʻe fakaʻatā fakataimi ʻe he kau ʻapositoló ʻa e tuʻunga ko ení ke ne maumauʻi ʻenau feʻofaʻaki fakatokouá.

13. Naʻe anga-fēfē fakafeangai ʻa Sīsū ki he ngaahi tōnounou ʻene kau ʻapositoló? (Mātiu 20:25-28)

13 Naʻe anga-fēfē fakafeangai ʻa Sīsū ki he tuʻungá? Naʻe ʻikai ke ne ʻita. Naʻe ʻikai ke ne tala ange te ne fakasio ha kau ʻapositolo lelei ange, ha kau tangata naʻa nau anga-fakatōkilalo ange pea te nau fefakafeangaiʻaki ʻi he ʻofa. ʻI hono kehé, naʻe fakaʻuhinga anga-kātaki ʻa Sīsū mo e kau tangata loto-moʻoni ko ení. (Lau ʻa e Mātiu 20:25-28.) Naʻe hokohoko atu ʻene fakafeangai kiate kinautolú ʻi ha founga anga-ʻofa, neongo naʻe ʻikai ko e fuofua taimi eni pe ko e fakaʻosi eni ʻa e feinga ʻa e kau ʻapositoló ke fakapapauʻi pe ko hai naʻe lahi taha ʻi honau lotolotongá.​—Mk. 9:34; Luke 22:24.

14. Ko e hā ʻa e faʻahinga ʻātakai naʻe tupu hake ai ʻa e kau ʻapositolo ʻa Sīsuú?

14 ʻOku ʻikai ha veiveiua naʻe fakakaukau ʻa Sīsū ki he puipuituʻa ʻo e kau ʻapositoló. (Sione 2:24, 25) Naʻa nau tupu hake ʻi ha ʻātakai ʻa ia ko e kau taki lotú naʻa nau tokanga lahi ki he tuʻu-ki-muʻá mo e maʻu lakangá. (Māt. 23:6; fakafehoanaki mo e kupu “Sinakoke​—ʻA Ia Naʻe Malanga Ai ʻa Sīsū mo ʻEne Kau Ākongá” ʻi he Taua Leʻo, ʻEpeleli 1, 2010, p. 16-18.) Ko e kau taki lotu Siú naʻa nau toe māʻoniʻoni-fakaekita foki. f (Luke 18:9-12) Naʻe mahinoʻi ʻe Sīsū ko ha ʻātakai pehē ʻe lava ke ne uesia ʻa e vakai ʻa e kau ʻapositoló fekauʻaki mo kinautolu tonu mo e niʻihi kehé. (Pal. 19:11) Naʻe ʻikai ke ne ʻamanekina ha meʻa lahi ange mei heʻene kau ākongá pea naʻe ʻikai ke ne ʻita ʻi heʻenau tōnounoú. Naʻá ne ʻiloʻi naʻa nau maʻu ha loto ʻoku lelei, ko ia naʻá ne tokoniʻi anga-kātaki kinautolu ke ikuʻi ʻenau pōlepolé mo e siokitá, pea fetongiʻaki ia ʻa e ʻofá.

ʻE LAVA FĒFĒ KE TAU FAʻIFAʻITAKI KI HE FAʻIFAʻITAKIʻANGA ʻA SĪSUÚ?

15. Ko e hā ʻe lava ke tau ako mei he meʻa naʻe hoko kia Sēmisi mo Sioné?

15 ʻE lava ke tau ako ʻa e meʻa lahi mei he meʻa naʻe hoko kia Sēmisi mo Sioné. Naʻe hala ʻena kole ki ha tuʻunga tuʻu-ki-muʻa ʻi he Puleʻangá. Ka ko e kau ʻapositolo kehé naʻa nau hala foki mo kinautolu ʻi heʻenau fakaʻatā ʻa e tuʻungá ke ne veuki ʻenau fāʻūtahá. Neongo ia, naʻe fakafeangai ʻa Sīsū ki he kotoa ʻo e kau ʻapositolo ʻe toko 12 ʻi ha founga anga-lelei mo anga-ʻofa. Ko e hā ʻa e lēsoni kiate kitautolú? ʻOku ʻikai ko e meʻa ʻoku mahuʻingá ʻa e meʻa pē ʻoku fai ʻe he niʻihi kehé ka ʻoku toe kaunga foki ki ai mo e founga ʻoku tau fakafeangai ai ki heʻenau ngaahi fehālaakí mo e tōnounoú. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolú? ʻI he taimi ʻoku tau loto-mamahi ai ʻi ha kaungātui, ʻe lava ke tau ʻeke hifo: ‘Ko e hā ʻoku fuʻu fakalotomamahi ai kiate au ʻa e meʻa naʻá ne faí? ʻOku fakahaaʻi mai ai ha ʻulungaanga ʻikai lelei ʻoku fiemaʻu ke u ngāue ki ai? ʻOku fehangahangai nai ʻa e tokotaha ʻokú ne fakalotomamahiʻi aú mo ha faingataʻa? Neongo kapau ʻoku ou ongoʻi ʻoku tonu pē ʻeku loto-mamahí, ʻe lava ke u fakahāhā ʻa e ʻofa taʻesiokitá ʻaki hono tukunoaʻi ʻa e fakatupu ʻitá?’ Ko e lahi ange ʻetau fakafeangai ki he niʻihi kehé ʻi ha founga anga-ʻofá, ko e lahi ange ia ʻetau fakamoʻoniʻi ko e kau muimui moʻoni kitautolu ʻa Sīsū.

16. Ko e hā ha toe meʻa ʻe lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú?

16 Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú ʻoku toe akoʻi mai ai kiate kitautolu ke tau feinga ke mahinoʻi ʻa hotau kaungātuí. (Pal. 20:5) Ko e moʻoni, ʻoku lava ke sio ʻa Sīsū ki he lotó. ʻOku ʻikai ke tau lava ʻo fai pehē. Ka ʻe lava ke tau tukunoaʻi ʻa e ngaahi taʻehaohaoa ʻa hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné. (ʻEf. 4:1, 2; 1 Pita 3:8) ʻOku faingofua ange ke fai pehē kapau ʻoku tau ʻiloʻi ʻa honau puipuituʻá. Fakakaukau ki ha fakatātā.

17. Naʻe anga-fēfē maʻu ʻaonga ha ʻovasia fefonongaʻaki ʻe taha mei he feinga ke ʻiloʻi lelei ange ha kaungātuí?

17 Ko ha ʻovasia fefonongaʻaki ʻokú ne ngāue ʻi ʻAfilika Hahake ʻokú ne manatu ki ha tokoua ʻa ia naʻá ne pehē ko ha tokotaha anga-kovi. Naʻe anga-fēfē fakafeangai ʻa e ʻovasia sēketí? ʻOkú ne pehē: “ʻI he ʻikai fakamamaʻo mei he tokouá, naʻá ku fakapapauʻi ke hoko ʻo ʻiloʻi lelei ange ia.” ʻI he fai peheé, naʻe ako ai ʻe he ʻovasia sēketí ha ngaahi meʻa fekauʻaki mo e puipuituʻa ʻo e tokouá ʻa ia naʻá ne tākiekina hono angaʻitangatá. ʻOku toe pehē ʻe he ʻovasia sēketí: “ʻI heʻeku mahinoʻi pē ʻa e fāinga lahi ʻa e tokouá ke ikuʻi hono vaivaiʻangá mo e fakalakalaka lahi kuó ne faí, naʻá ku fakaʻapaʻapaʻi lahi ia. Naʻá ma hoko ʻo kaumeʻa lelei.” Ko e moʻoni, ʻi he taimi ʻoku tau feinga ai ke mahinoʻi ʻa hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, ʻoku faʻa faingofua ange ai ke tau fakahāhā ʻa e ʻofá kiate kinautolu.

18. Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi te tau ʻeke hifo nai kapau kuo fakaʻitaʻi kitautolu ʻe ha kaungātui? (Palōveepi 26:20)

18 ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku tau ongoʻi nai ʻoku fiemaʻu ke tau fakaofiofi ki ha kaungātui kuó ne fakalotomamahiʻi kitautolu. Neongo ia, ʻuluakí, ʻoku lelei ke tau ʻeke hifo ʻa e ngaahi fehuʻi hangē ko ení: ‘ʻOku ou maʻu ha ngaahi fakamoʻoni feʻunga?’ (Pal. 18:13) ‘Fēfē kapau naʻe ʻikai ko ʻene taumuʻá ke ne fakalotomamahiʻi au?’ (Tml. 7:20) ‘Kuo faifai ange peá u fai ha fehālaaki meimei tatau?’ (Tml. 7:21, 22) ‘ʻI he fakaofiofi ki he tokotahá, te u fakatupunga ha palopalema lahi ange ʻi he meʻa ko ia ʻoku ou feinga ke fakaleleiʻí?’ (Lau ʻa e Palōveepi 26:20.) ʻI heʻetau vaheʻi ʻa e taimi ke fakakaukau ki he ngaahi fehuʻi ko iá, ʻe lava ke tau fakamulituku ai ko ʻetau ʻofa ki hotau tokouá ʻe lava ke ne ueʻi kitautolu ke tau tukunoaʻi pē ʻa e fakatupu ʻitá.

19. Ko e hā ʻokú ke fakapapauʻi ke faí?

19 ʻI he tuʻunga ko ha kulupu, ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku fakamoʻoniʻi ko kinautolu ʻa e kau ākonga moʻoni ʻa Sīsuú. ʻOku tau fakamoʻoniʻi tāutaha ko e kau muimui moʻoni kitautolu ʻo Sīsū ʻi he taimi ʻoku tau fakahāhā ai ʻa e ʻofa taʻesiokitá ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné neongo ʻenau taʻehaohaoá. ʻI heʻetau fai peheé, te tau tokoniʻi nai ai ʻa e niʻihi kehé ke nau ʻiloʻi ʻa e lotu moʻoní pea kau fakataha mo kitautolu ʻi he lotu kia Sihova, ko e ʻOtua ʻo e ʻofá. ʻOfa ke tau fakapapauʻi ke hokohoko atu hono fakahāhā ʻa e ʻofa ʻoku ʻiloʻiʻaki ʻa e kau Kalisitiane moʻoní.

HIVA 17 “ʻOku Ou Loto ki Ai”

a Ko e kakai tokolahi ʻoku tohoakiʻi ki he moʻoní koeʻuhi ko e ʻofa loto-moʻoni ʻoku nau sio ki ai ʻi hotau lotolotongá. Kae kehe, ʻoku ʻikai ke tau haohaoa, ko ia ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku faingataʻa nai ke tau fakafeangai ki ha kaungātui ʻi ha founga anga-ʻofa. Tau sivisiviʻi angé ʻa e ʻuhinga ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ʻa e ʻofá pea mo e founga ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ai kia Sīsū ʻi heʻetau fefakafeangaiʻaki ki heʻetau ngaahi taʻehaohaoá.

c Sio ki he kupu “Mālō Ia pea Faifai Ange ʻo ʻi Ai ʻa e Taumuʻa ʻEku Moʻuí,” ʻi he Ko e Taua Leʻo 2012, ʻi he JW Library.

d Sio ki he kupu “Naʻe Hā Ngali Lelei ʻEku Moʻuí,” ʻi he Ko e Taua Leʻo 2012, ʻi he JW Library.

e Ko e kupu ko ení ʻoku ʻikai lāulea ai ki he ngaahi angahala mafatukituki ʻoku totonu ke ngāue ki ai ʻa e kau mātuʻá, hangē ko ia ʻoku lisi ʻi he 1 Kolinitō 6:9, 10.

f ʻOku līpooti ʻo pehē ʻi ha taimi ki mui ʻaupito mai naʻe pehē ʻe ha lāpai: “ʻOku ʻi he māmaní ha kau tangata māʻoniʻoni hangē ko ʻĒpalahamé ʻo ʻikai laka hake ʻi he toko tolunoá. Kapau ko ha toko tolunoa, ko e toko ua ai ko au mo hoku fohá; kapau ko ha toko hongofulu, ko e toko ua ai ko au mo hoku fohá; kapau ko ha toko nima, ko e toko ua ai ko au mo hoku fohá; kapau ko ha toko ua, ko au ia mo hoku fohá; pea kapau ko e toko taha, ko au pē ia.”