Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 19

“Tu‘i ‘o e Tokelaú” ‘i he Hoko ‘a e Ngata‘angá

“Tu‘i ‘o e Tokelaú” ‘i he Hoko ‘a e Ngata‘angá

“‘I he hoko ‘a e ngata‘angá ‘e fetēkeaki ai mo ia [tu‘i ‘o e tokelaú] ‘a e tu‘i ‘o e tongá.”—TAN. 11:40.

HIVA 49 Sihova Hotau Hūfanga

‘I HE KUPÚ NI *

1. Ko e hā ‘oku fakahaa‘i mai ‘e he kikite ‘i he Tohi Tapú?

KO E hā ‘oku vavé ni ke hoko ki he kakai ‘a Sihová? ‘Oku ‘ikai fiema‘u ia ke tau mate‘i. Ko e kikite ‘i he Tohi Tapú ‘oku fakahaa‘i mai ai ‘a e ngaahi me‘a lalahi ‘e hoko ‘a ia ‘e kaunga kiate kitautolu kotoa. ‘Oku ‘i ai ha kikite ‘e taha ‘oku ‘ai ai ke tau sio ki he me‘a ‘e fai ‘e he ni‘ihi ‘o e ngaahi pule‘anga mālohi taha ‘i he māmaní. ‘Oku hiki ‘a e fakamatala ko iá ‘i he Taniela vahe 11, ‘o fakamatala ai ki ha tu‘i ‘e ua ‘okú na fepaki, ko e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá. Ko e konga lahi ‘o e kikite ko iá kuo ‘osi fakahoko, ko ia ‘oku tau tuipau ko e toenga ‘o e kikité ‘e fakahoko mo‘oni mo ia.

2. Hangē ko ia ‘oku fakahaa‘i ‘i he Sēnesi 3:15 mo e Fakahā 11:7 mo e 12:17, ko e hā ‘a e ngaahi mo‘oni kuo pau ke tau manatu‘i ‘i hono ako ‘a e kikite ‘a Tanielá?

2 Ke mahino‘i ‘a e kikite ‘i he Taniela vahe 11, ‘oku fiema‘u ke tau manatu‘i ‘oku lave pē ai ki he kau pule mo e ngaahi pule‘anga ‘a ia kuo nau kaunga fakahangatonu ki he kakai ‘a e ‘Otuá. Ko e kakai ‘a e ‘Otuá ‘oku nau mātu‘aki tokosi‘i pē ‘i hono fakahoa atu ki he kakai ‘i he māmaní. Ko ia ko e hā ‘oku tāketi‘i ai ‘e he ngaahi pule‘angá ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá? Koe‘uhi ko Sētane mo ‘ene fokotu‘utu‘ú kotoa ko ‘enau taumu‘a tefitó—ke ikuna‘i ‘a e fa‘ahinga ‘oku tauhi kia Sihova mo Sīsuú. (Lau ‘a e Sēnesi 3:15 mo e Fakahā 11:7; 12:17.) Pehē foki, ko e kikite na‘e hiki ‘e Tanielá kuo pau ke fehoanaki mo e ngaahi kikite kehe ‘i he Folofola ‘a e ‘Otuá. Ko hono mo‘oní, ‘oku lava ke tau mahino‘i totonu ‘a e kikite ‘a Tanielá ‘o kapau pē te tau fakahoa ia mo e ngaahi konga kehe ‘i he Folofolá.

3. Ko e hā te tau lāulea ki ai ‘i he kupu ko ení mo e kupu hono hokó?

3 ‘I he fakakaukau atu ki he ngaahi poini ko iá, te tau sivisivi‘i he taimí ni ‘a e Taniela 11:25-39. Te tau sio pe ko hai ‘a e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá mei he 1870 ki he 1991, pea te tau sio ki he ‘uhinga ‘oku fe‘ungamālie ai ke fakatonutonu ‘etau mahino fekau‘aki mo e konga ko eni ‘o e kikité. ‘I he kupu hono hokó, te tau lāulea ai ki he Taniela 11:40–12:1, pea ‘e fakatonutonu ai ‘etau mahino fekau‘aki mo e konga ‘o e kikité mei he 1990 tupú ki he tau ‘o ‘Āmaketoné. ‘I ho‘o ako ‘a e ongo kupu ko ení, ‘e tokoni ho‘o sio ki he saati “Fe‘au‘auhi ‘a e Ongo Tu‘í ‘i he Taimi ‘o e Ngata‘angá.” ‘Uluakí, ‘e fiema‘u ke tau ‘ilo‘i ‘a e ongo tu‘i ‘i he kikite ko ení.

‘ILO‘I ‘A E TU‘I ‘O E TOKELAÚ MO E TU‘I ‘O E TONGÁ

4. Ko e hā ‘a e mo‘oni‘i me‘a ‘e tolu te tau ‘ilo‘i‘aki ‘a e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá?

4 Ko e hingoa ko e “tu‘i ‘o e tokelaú” mo e “tu‘i ‘o e tongá” na‘e ‘uluaki ‘uhinga ia ki he kau pule fakapolitikale ‘i he fakatokelau mo e fakatonga ‘o e fonua ko ‘Isilelí. Ko e hā ‘oku tau lea pehē aí? Fakatokanga‘i ‘a e pōpoaki na‘e tala ‘e he ‘āngeló kia Tanielá: “Kuó u ha‘ú ke ‘ai koe ke ke mahino‘i ‘a e me‘a ‘e hoko ki ho kakaí ‘i he ngaahi ‘aho faka‘osí.” (Tan. 10:14) Ko e pule‘anga ‘Isilelí na‘a nau hoko ko e kakai ‘a e ‘Otuá ‘o a‘u mai ki he Penitekosi 33 T.S. Kae kehe, mei he taimi ko iá, na‘e hā mahino na‘e vakai ‘a Sihova ki he kau ākonga faitōnunga ‘a Sīsuú ko ‘ene kakai. Ko ia ai, ko e lahi ‘o e kikite na‘e hiki ‘i he Taniela vahe 11, ‘oku ‘uhinga ia ki he kau muimui ‘o Kalaisí, kae ‘ikai ki he pule‘anga ‘Isilelí. (Ngā. 2:1-4; Loma 9:6-8; Kal. 6:15, 16) Pea ko e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá kuo fetongitongi ‘i he faai mai ‘a e taimí. Neongo ia, ‘oku ‘i ai ‘a e ngaahi mo‘oni‘i me‘a na‘a nau faitatau ai. ‘Uluakí, ko e ngaahi tu‘í na‘e ‘i ai ‘enau kaunga ki he kakai ‘a e ‘Otuá ‘i ha founga makehe. Uá, na‘a nau fakahaa‘i ‘i he‘enau fakafeangai ki he kakai ‘a e ‘Otuá na‘a nau fehi‘a ‘i he ‘Otua mo‘oní, ‘a Sihova. Pea ko e tolú, ko e ongo tu‘í na‘á na fe‘au‘auhi ki he mafaí.

5. ‘E lava ke tau ‘ilo‘i ‘a e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá mei he senituli hono ua T.S. ki he konga ki mui ‘o e senituli 19? Fakamatala‘i.

5 ‘I ha taimi ‘i he senituli hono ua T.S., ko e fakataha‘anga Kalisitiane mo‘oní na‘e kamata ke kāpui ‘e he kau Kalisitiane loí, ‘a ia na‘a nau ohi ‘a e ngaahi akonaki fakapangani pea fūfuu‘i ‘a e ngaahi mo‘oni ‘i he Folofola ‘a e ‘Otuá. Mei he taimi ko iá ‘o a‘u ki he konga ki mui ‘o e senituli 19, na‘e ‘ikai ha kulupu fokotu‘utu‘u maau ‘o e kau sevāniti ‘a e ‘Otuá ‘i he māmaní. Na‘e tupulaki ‘a e kau Kalisitiane loí ‘o hangē ha teá pea faingata‘a ai ke ‘ilo‘i ‘a e kau Kalisitiane mo‘oní. (Māt. 13:36-43) Ko e hā ‘oku mahu‘inga ai ‘a e mo‘oni‘i me‘a ko ení? ‘Oku fakahaa‘i ai ko e me‘a ‘oku tau lau fekau‘aki mo e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá he‘ikai lava ke ngāue‘aki ia ki he kau pule pe ngaahi pule‘anga na‘a nau ma‘u ‘a e mafai ‘i he senituli hono uá ki he ngaahi hongofulu‘i ta‘u faka‘osi ‘o e senituli 19. Na‘e ‘ikai ha kulupu fokotu‘utu‘u maau ‘o e kakai ‘a e ‘Otuá ke nau ‘ohofi. * Kae kehe, ‘oku lava ke tau ‘amanekina ko e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá ‘e toe ‘asi hake ia ‘i he konga ki mui ‘o e senituli 19. ‘Oku anga-fēfē ‘etau ‘ilo‘i iá?

6. Ko fē taimi na‘e toe ‘ilo‘i ai ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá? Fakamatala‘i.

6 Mei he 1870 ‘o faai mai, na‘e kamata ke fokotu‘utu‘u maau ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá ko ha kulupu. Ko e ta‘u ia na‘e kamata ai ‘e Charles T. Russell mo hono kaungāfeohí ha kalasi ako Tohi Tapu. Ko Tokoua Russell mo hono kaungāfeohí na‘a nau hoko ko e kau talafekau na‘e tomu‘a tala ke nau “faka‘ata‘atā ha hala” ki mu‘a ke fokotu‘u ‘a e Pule‘anga Faka-Mīsaiá. (Mal. 3:1) Na‘e lava ke toe ‘ilo‘i ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá! Na‘e ‘i ai ha founga-pule fakaemāmani he taimi ko iá ‘e kaunga fakahangatonu ki he kau sevāniti ‘a e ‘Otuá? Tau vakai angé ki he ngaahi mo‘oni‘i me‘á.

KO HAI ‘A E TU‘I ‘O E TONGÁ?

7. Ko hai ‘a e tu‘i ‘o e tongá ‘i he a‘u mai ki he Tau I ‘a Māmaní?

7 ‘I he 1870, ko Pilitānia na‘e hoko ko e ‘emipaea lahi taha ia ‘i he māmaní pea ma‘u mo e fu‘u kau tau mālohi tahá. Na‘e fakatātaa‘i ‘e he ‘emipaea ko iá ha me‘atui si‘isi‘i na‘á ne ta‘aki ha me‘atui ‘e tolu—ko Falanisē, Sipeini mo Netaleni. (Tan. 7:7, 8) Pea na‘á ne hoko ko e tu‘i ‘o e tongá ‘o a‘u mai ki he Tau I ‘a Māmaní. ‘I he taimi tatau pē, na‘e hoko ‘a ‘Amelika ko e pule‘anga tu‘umālie taha ‘i he māmaní pea na‘á ne fengāue‘aki vāofi mo Pilitānia.

8. Ko hai ‘a e tu‘i ‘o e tongá ‘i he lolotonga ‘a e ngaahi ‘aho faka‘osí?

8 ‘I he Tau I ‘a Māmaní, ko ‘Amelika mo Pilitānia na‘á na fa‘u ha fu‘u kau tau mālohi. ‘I he taimi ko iá, ko Pilitānia mo hono ngaahi kolonia ki mu‘á na‘a nau hoko ko e Pule‘anga Hau ‘i Māmani ko Pilitānia-‘Amelika. Hangē ko ia na‘e tomu‘a tala ‘e Tanielá, ko e tu‘i ko ení te ne fakatahataha‘i “ha fu‘u kau tau mālohi mo tokolahi ‘aupito.” (Tan. 11:25) Lolotonga ‘a e ngaahi ‘aho faka‘osí, kuo hoko ‘a Pilitānia-‘Amelika ko e tu‘i ‘o e tongá. * Ko hai leva ‘a e tu‘i ‘o e tokelaú?

TOE ‘ASI HAKE ‘A E TU‘I ‘O E TOKELAÚ

9. Ko fē taimi na‘e toe ‘asi hake ai ‘a e tu‘i ‘o e tokelaú, pea na‘e anga-fēfē hono fakahoko ‘a e Taniela 11:25?

9 ‘I he 1871, ko e ta‘u ia hili hono fokotu‘u ‘e Russell mo hono kaungāfeohí ‘enau kulupu ako Tohi Tapú, na‘e toe ‘asi hake ‘a e tu‘i ‘o e tokelaú. ‘I he ta‘u ko iá ko Otto von Bismarck na‘á ne fakatahataha‘i ‘a e ngaahi feitu‘u ‘o hoko ko e ‘Emipaea Siamané. Na‘e hoko ‘a Tu‘i Wilhelm I ‘o Pulūsiá ko e fuofua ‘emipolá, pea na‘á ne fakanofo ‘a Bismarck ko e fuofua taki ‘o e pule‘angá. * ‘I he ngaahi hongofulu‘i ta‘u hoko maí, na‘e ma‘u ‘e Siamane ha mafai lahi ‘o ne pule‘i ‘a e ngaahi fonua ‘i ‘Afilika mo e ‘Ōseni Pasifikí, pea na‘e kamata ke ne pole‘i ‘a e mafai ‘o Pilitāniá. (Lau ‘a e Taniela 11:25.) Na‘e fa‘u ‘e he ‘Emipaea Siamané ha fu‘u kau tau mālohi pea ma‘u ‘a e kau tau tahi fika ua lahi taha ‘i he māmaní. Na‘e ngāue‘aki kinautolu ‘e Siamane ke tau‘i hono ngaahi filí ‘i he tau ‘uluaki ‘a māmaní.

10. Na‘e anga-fēfē hono fakahoko ‘a e Taniela 11:25e, 26?

10 Na‘e toe tomu‘a tala ‘e Taniela ‘a e me‘a ‘e hoko ki he ‘Emipaea Siamané mo ‘ene kau taú. ‘Oku pehē ‘i he kikité ko e tu‘i ‘o e tokelaú “he‘ikai te ne kei tu‘u atu.” Ko e hā hono ‘uhingá? “Koe‘uhí he te nau fai ha ngaahi fa‘ufa‘u fakafufū kiate ia. Pea ko e fa‘ahinga ‘oku nau kai ‘i he‘ene ngaahi me‘akai vovó te nau fakatupunga ‘a ‘ene toó.” (Tan. 11:25e, 26a) ‘I he ‘aho ‘o Tanielá, ko e fa‘ahinga ‘oku kai ‘i he “ngaahi me‘akai vovo ‘a e tu‘í” na‘e kau ai ‘a e kau ‘ōfisa fakatu‘i ‘i he “ngāue ‘a e tu‘í.” (Tan. 1:5) ‘Oku ‘uhinga kia hai ‘a e kikite ko ení? ‘Oku ‘uhinga ia ki he kau ‘ōfisa mā‘olunga ‘o e ‘Emipaea Siamané—kau ai ‘a e kau seniale mo e kau fale‘i fakakautau ‘a e ‘emipolá—‘a ia na‘e faai atu pē ‘o nau liua ‘a e pule‘anga fakatu‘í. * Na‘e ‘ikai ngata pē ‘i hono tomu‘a tala ‘i he kikité ‘a e tō ‘a e ‘emipaeá ka na‘e toe lave ki he iku‘anga ‘o e tau mo e tu‘i ‘o e tongá. ‘I he lave fekau‘aki mo e tu‘i ‘o e tokelaú, ‘oku pehē ai: “Ko e me‘a ki he‘ene kau taú, ‘e tafi‘i atu ia, pea ‘e tāmate‘i ‘a e tokolahi.” (Tan. 11:26e) ‘I he tau ‘uluaki ‘a māmaní, hangē pē ko ia na‘e tomu‘a talá, ko e kau tau Siamané na‘e “tafi‘i atu” pea na‘e “tāmate‘i ‘a e tokolahi.” Na‘e hoko ‘a e tau ko iá ko e tau tāmate tangata lahi taha ‘i he hisitōliá ‘i he taimi ko iá.

11. Ko e hā na‘e fai ‘e he tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá?

11 ‘I hono fakamatala‘i ‘a e me‘a na‘e hoko ki mu‘a ‘i he Tau I ‘a Māmaní, ‘oku pehē ‘i he Taniela 11:27, 28 ko e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá te na “tangutu pē ‘i he tēpile ‘e taha ‘o na tau‘aki loi.” ‘Oku toe pehē ai ko e tu‘i ‘o e tokelaú te ne tānaki “ha fu‘u koloa lahi.” Ko e me‘a tofu pē eni na‘e hokó. Ko Siamane mo Pilitānia na‘á na tau‘aki pehē na‘á na loto ke ma‘u ‘a e melinó, ka na‘e fakamo‘oni‘i ‘a e loi ‘a e fakamatala ko iá ‘i he taimi na‘e kamata ai ‘a e taú ‘i he 1914. Pea ‘i he hongofulu‘i ta‘u ki mu‘a ‘i he 1914, na‘e tu‘umālie ‘a Siamane pea hoko ko e fonua fika ua tu‘umālie taha ‘i he māmaní. Pea ‘i hono fakahoko ‘a e Taniela 11:29 mo e konga ‘uluaki ‘o e veesi 30, na‘e tau ‘a Siamane mo e tu‘i ‘o e tongá ka na‘á ne fo‘i.

TAU‘I ‘E HE ONGO TU‘Í ‘A E KAKAI ‘A E ‘OTUÁ

12. ‘I he tau ‘uluaki ‘a māmaní, ko e hā na‘e fai ‘e he tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá?

12 Talu mei he 1914, kuo fakalalahi ‘a e fepaki ‘a e ongo tu‘í pea fakatanga‘i mo e kakai ‘a e ‘Otuá. Ko e fakatātaá, ko e pule‘anga Siamané mo e pule‘anga Pilitāniá na‘á na fakatou fakatanga‘i ‘a e kau sevāniti ‘a e ‘Otuá ‘a ia na‘a nau fakafisi ke kau ‘i he taú. Pea na‘e tuku pilīsone ‘e he pule‘anga ‘Ameliká ‘a e fa‘ahinga na‘a nau takimu‘a ‘i he ngāue fakamalangá. Ko e fakatanga ko ení na‘e fakahoko ai ‘a e kikite ‘i he Fakahā 11:7-10.

13. ‘I he 1930 tupú pea ‘i he lolotonga ‘o e tau hono ua ‘a māmaní, ko e hā na‘e fai ‘e he tu‘i ‘o e tokelaú?

13 Pea ‘i he 1930 tupú kae tautefito ‘i he lolotonga ‘a e tau hono ua ‘a māmaní, ko e tu‘i ‘o e tokelaú na‘á ne ‘ohofi anga-fakamamahi ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá. ‘I he taimi na‘e pule‘i ai ‘e he kau Nasí ‘a Siamané, ko Hitilā mo hono kau muimuí na‘a nau tapui ‘a e ngāue ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá. Ko e kau fakafepakí na‘a nau tāmate‘i ‘a e toko 1,500 nai ‘o e kakai ‘a Sihová pea ‘ave mo ha toe laui afe ki he ngaahi kemi fakamamahí. Ko e ngaahi me‘a ko iá na‘e tomu‘a tala ‘e Taniela. Ko e tu‘i ‘o e tokelaú na‘á ne “ta‘etoka‘i ‘a e feitu‘u toputapú” pea “to‘o ‘a e feilaulau tu‘uma‘ú” ‘aki hono mātu‘aki fakangatangata ‘a e tau‘atāina ‘a e kau sevāniti ‘a e ‘Otuá ke talaki fakahāhā ‘a e huafa ‘o Sihová. (Tan. 11:30e, 31a) Ko hono takí, ‘a Hitilā, na‘e a‘u ‘o ne fuakava te ne faka‘auha ‘osi ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá ‘i Siamane.

KO HA TU‘I FO‘OU ‘O E TOKELAÚ

14. Ko hai na‘e hoko ko e tu‘i ‘o e tokelaú ‘i he hili ‘a e tau hono ua ‘a māmaní? Fakamatala‘i.

14 Hili ‘a e tau hono ua ‘a māmaní, na‘e hoko ‘a e Sovieti ‘Iunioní ko e tu‘i ‘o e tokelaú. Na‘e kamata ke ne pule ki he ngaahi feitu‘u lahi ‘a ia na‘e ma‘u ‘e Siamane. Hangē pē ko e founga-pule fakaaoao ‘a e kau Nasí, ko e Sovieti ‘Iunioní na‘a nau fakahaa‘i ‘a e anga-fakamamahi lahi ki ha taha pē na‘á ne fakamu‘omu‘a ‘a e lotu ki he ‘Otua mo‘oní ‘i he talangofua kakato ki he pule‘angá.

15. Ko e hā na‘e fai ‘e he tu‘i ‘o e tokelaú ‘i he hili ‘a e Tau II ‘a Māmaní?

15 ‘I he hili pē ‘a e Tau II ‘a Māmaní, ko e tu‘i fo‘ou ‘o e tokelaú, ‘a e Sovieti ‘Iunioní mo ‘ene fa‘ahí, na‘a nau ‘ohofi ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá. ‘I he Fakahā 12:15-17 na‘e fakahoa ai ‘a hono fakatanga‘i ‘o e kakai ‘a e ‘Otuá ki ha ‘vaitafe.’ ‘I he fehoanaki mo e kikité, na‘e tapui ‘e he tu‘i ‘o e tokelaú ‘etau ngāue fakamalangá pea ‘ave fakamālohi ‘a e laui afe ‘o e kakai ‘a Sihová ki Saipīlia. Ko ia, talu mei he kamata ‘a e ngaahi ‘aho faka‘osí, ko e tu‘i ‘o e tokelaú kuo hokohoko atu ‘ene fakatanga‘i ‘a e kakai ‘a e ‘Otuá ‘o toe lahi ange, ka kuo ‘ikai ‘aupito ke ne malava ‘o ta‘ofi ‘enau ngāué. *

16. Na‘e anga-fēfē hono fakahoko ‘e he Sovieti ‘Iunioní ‘a e Taniela 11:37-39?

16 Lau ‘a e Taniela 11:37-39. ‘I hono fakahoko ‘a e kikite ko iá, ko e tu‘i ‘o e tokelaú na‘e ‘ikai te ne teitei “toka‘i ‘a e ‘Otua ‘o ‘ene ngaahi tamaí.” Anga-fēfē? Ko e taumu‘a ‘a e Sovieti ‘Iunioní ke faka‘auha ‘a e lotú, ko ia na‘á ne feinga ke to‘o ‘a e mālohi ‘o e ngaahi kautaha fakalotú. Ke a‘usia ‘a e taumu‘a ko iá, na‘e ‘osi fekau‘i ‘e he pule‘anga Sovietí ‘i he 1918 ke ako‘i ‘i he ngaahi ‘apiakó ‘a e faka‘ikai‘i-‘Otuá. Na‘e anga-fēfē hanga ‘e he tu‘i ko eni ‘o e tokelaú ‘o “fakalāngilangi‘i . . . ‘a e ‘otua ‘o e ngaahi kolotaú”? Na‘e fakamoleki ‘e he Sovieti ‘Iunioní ha fu‘u pa‘anga lahi ke langa hake ‘ene kau taú pea fa‘u mo e ngaahi me‘atau fakaniukilia ‘e laui afe ke fakaivimālohi‘i ‘aki hono pule‘angá. Na‘e faai atu pē ‘o fakatahataha‘i ‘e he tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá ‘a e me‘atau fe‘unga ke tāmate‘i ‘aki ‘a e laui piliona!

NGĀUE FAKATAHA ‘A E ONGO TU‘Í

17. Ko e hā ‘a e “me‘a fakalielia ‘okú ne fakatupunga ‘a e ‘auhá”?

17 Ko e tu‘i ‘o e tokelaú kuó ne poupou‘i ‘a e tu‘i ‘o e tongá ‘i ha ‘uhinga mahu‘inga ‘e taha; na‘á na “fokotu‘u ‘a e me‘a fakalielia ‘okú ne fakatupunga ‘a e ‘auhá.” (Tan. 11:31) Ko e “me‘a fakalielia” ko iá ko e Ngaahi Pule‘anga Fakatahatahá.

18. Ko e hā ‘oku fakamatala‘i ai ‘a e Ngaahi Pule‘anga Fakatahatahá ko ha “me‘a fakalielia”?

18 Ko e kautaha ‘o e Ngaahi Pule‘anga Fakatahatahá ‘oku fakamatala‘i ko ha “me‘a fakalielia” koe‘uhi ‘okú ne taku ‘oku malava ke ne fai ‘a e me‘a ko e Pule‘anga pē ‘o e ‘Otuá ‘oku lava ke ne faí—ko hono ‘omai ‘a e melinó ki he māmaní. Pea ‘oku pehē ‘i he kikité ko e me‘a fakalieliá ‘okú ne “fakatupunga ‘a e ‘auhá” koe‘uhi ko e Ngaahi Pule‘anga Fakatahatahá te ne ‘ohofi pea faka‘auha ‘a e kotoa ‘o e lotu loí.—Sio ki he saati “Fe‘au‘auhi ‘a e Ongo Tu‘í ‘i he Taimi ‘o e Ngata‘angá.”

KO E HĀ ‘OKU FIEMA‘U AI KE TAU ‘ILO‘I ‘A E HISITŌLIA KO ENÍ?

19-20. (a) Ko e hā ‘oku fiema‘u ai ke tau ‘ilo‘i ‘a e hisitōlia ko ení? (e) Ko e hā ‘a e fehu‘i te tau tali ‘i he kupu hono hokó?

19 ‘Oku fiema‘u ke tau ‘ilo‘i ‘a e hisitōlia ko ení koe‘uhí ‘oku fakamo‘oni‘i ai talu mei he 1870 tupú ki he konga ki mu‘a ‘o e 1990 tupú, ko e kikite ‘a Taniela fekau‘aki mo e tu‘i ‘o e tokelaú mo e tu‘i ‘o e tongá kuo fakahoko. Ko ia ‘oku tau tui ko e toenga ‘o e kikité ‘e fakahoko mo‘oni.

20 ‘I he 1991, na‘e tō ‘a e Sovieti ‘Iunioní. Ko ia ko hai ‘a e tu‘i ‘o e tokelaú he ‘ahó ni? ‘E tali ‘a e fehu‘i ko iá ‘i he kupu hono hokó.

HIVA 24 Tauhi Ho Matá he Palé!

^ pal. 5 ‘Oku tau sio ki he fakamo‘oni ko e kikite ‘a Taniela fekau‘aki mo e “tu‘i ‘o e tokelaú” mo e “tu‘i ‘o e tongá” ‘oku hokohoko atu hono fakahokó. ‘Oku lava fēfē ke tau fakapapau‘i iá? Pea ko e hā ‘oku fiema‘u ai ke tau mahino‘i ‘a e fakaikiiki ‘o e kikite ko ení?

^ pal. 5 Koe‘uhi ko e ‘uhinga ko ení, ‘oku hā ngali ‘ikai fe‘ungamālie ke vakai ki he ‘Emipola Loma ko Aurelian (270-275 T.S.) ko e “tu‘i ‘o e tokelaú” pe ko Kuini Zenobia (267-272 T.S.) ko e “tu‘i ‘o e tongá.” Ko e liliu eni ki he vahe 13 mo e 14 ‘o e tohi Pay Attention to Daniel’s Prophecy!

^ pal. 9 ‘I he 1890, na‘e fakahifo ‘e Kaiser Wilhelm II ‘a Bismarck.

^ pal. 10 Na‘a nau fakavave‘i ‘a e tō ‘a e ‘emipaeá ‘i ha ngaahi founga lahi. Ko e fakatātaá, na‘e ‘ikai ke nau toe poupou ki he tu‘í, mama ki tu‘a ‘a e fakamatala pelepelengesi fekau‘aki mo ‘enau fo‘i he taú pea fakamālohi‘i ‘a e tu‘í ke tuku ange hono mafaí.

^ pal. 15 Hangē ko ia ‘oku fakahaa‘i ‘i he Taniela 11:34, ko e kau Kalisitiane na‘a nau ‘i he malumalu ‘o e tu‘i ‘o e tokelaú na‘e ki‘i tuku fakataimi hono fakatanga‘i kinautolú. Ko e fakatātaá, na‘e hoko eni ‘i he taimi na‘e tō ai ‘a e Sovieti ‘Iunioní ‘i he 1991.