Skip to content

Skip to table of contents

TALANOA KI HE MOʻUÍ

ʻI he Taimi ʻo e Taú mo e Melinó, Naʻe Fakaivimālohiʻi Kimaua ʻe Sihova

ʻI he Taimi ʻo e Taú mo e Melinó, Naʻe Fakaivimālohiʻi Kimaua ʻe Sihova

Paul: Naʻá ma fiefia lahi! Ko Nōvema 1985 ia, pea naʻá ma fononga atu ki homa fuofua vāhenga-ngāue fakamisinalé—ʻi Laipīlia, ʻAfilika Hihifo. Naʻe taʻofi ʻemau vakapuná ʻi Senikolo. “Naʻe toe pē ha houa ʻe taha, pea te mau tūʻuta ʻi Laipīlia!,” ko e lea ia ʻa Anne. Ka naʻe fakaongo mai ha fanongonongo: “Ko e kau pāsese ki Laipīliá kuo pau ke nau hifo mei he vakapuná. ʻOku hoko ai ha liukava pea heʻikai lava ke tau tō ki ai.” ʻI he ʻaho ʻe hongofulu hokó, naʻá ma nofo mo e kau misinale ʻi Senikoló, ʻo fanongo ki he ngaahi ongoongo mei Laipīlia fekauʻaki mo e ngaahi loli ʻoku fakafonu ai ʻa e kau maté pea mo hono fana ʻa e kakai naʻa nau talangataʻa ki hono tapui ʻo e feʻaluʻakí.

Anne: ʻOku ʻikai ke ma saiʻia he ʻeveʻevá. Ko hono moʻoní, talu mei heʻeku kei siʻí naʻe ui au ko Annie Loto-Moʻua. ʻOku aʻu ʻo u manavasiʻi ke kolosi ʻi he halá! Ka naʻá ma fakapapauʻi ke aʻu ki homa vāhenga-ngāué.

Paul: Ko e vāmamaʻo ʻo e feituʻu naʻe fanauʻi ai au mo Anne naʻe kilomita pē ʻe valu (maile ʻe 5) ʻi he hihifo ʻo ʻIngilaní. Naʻá ma kamata tāimuʻa ʻi heʻema ʻosi pē mei he kolisí, naʻe fakalototoʻaʻi lahi kimaua ʻe heʻeku ongo mātuʻá mo e faʻē ʻa Anne. Naʻa nau poupouʻi kakato ʻema taumuʻa ke ngāue taimi-kakató. ʻI hoku taʻu 19, naʻá ku maʻu ʻa e monū ke hū ki Pēteli, pea naʻe kau fakataha ʻa Anne mo au ʻi he hili ʻema malí ʻi he 1982.

Maʻu tohi fakamoʻoni ako ʻi Kiliati, ʻi Sepitema 8, 1985

Anne: Naʻá ma saiʻia ʻi he ngāue ʻi Pētelí, ka naʻá ma loto maʻu pē ke ngāue ʻi he feituʻu naʻe lahi ange ai ʻa e fiemaʻú. Ko e ngāue fakataha ʻi he Pētelí mo e kau misinale ki muʻá naʻe fakaivimālohiʻi ai ʻema holí. Naʻá ma lotu fekauʻaki mo e meʻá ni ʻi he pō kotoa ʻi he taʻu ʻe tolu, ko ia naʻá ma fiefia lahi ʻi heʻema maʻu ʻa e fakaafe ʻi he 1985 ke kau ki he kalasi hono 79 ʻo Kiliatí! Naʻe vaheʻi kimaua ki Laipīlia, ʻAfilika Hihifo.

FAKAIVIMĀLOHIʻI KIMAUA ʻE HE ʻOFA HOTAU FANGA TOKOUÁ

Paul: Naʻá ma heka ʻi he fuofua vaka naʻe fakaʻatā ke puna ki Laipīliá. Naʻe kei ngatū pē ʻa e fonuá pea naʻe kei fakataputapui ʻa e feʻaluʻakí. Ka fangufangu hake ha kiʻi kā naʻe fakatupunga ai ha fuʻu hohaʻatuʻu ʻi he māketí. Ke fakanonga kimauá, naʻá ma lau fakataha ha ngaahi veesi mei he Sāmé ʻi he pō kotoa. Ka naʻá ma ʻofa moʻoni ʻi homa vāhenga-ngāué. Naʻe ngāue ʻa Anne ko ha misinale ʻi he malaʻe malangá, pea naʻá ku ʻi Pēteli, ʻo ngāue fakataha mo John Charuk. a Ko ʻene hokosiá mo ʻene mahinoʻi ʻa e tuʻunga hotau fanga tokouá naʻe teuʻi ai au.

Anne: Ko e hā naʻe fuʻu vave ai ʻema ʻofa ʻi homa vāhenga-ngāue ʻi Laipīliá? Koeʻuhí ko hotau fanga tokouá. Naʻa nau loto-māfana, anga-fakakaumeʻa mo faitōnunga. Naʻá ma ongoʻi ha haʻi vāofi mo kinautolu; naʻa nau hoko ko homa fāmili foʻou. Ko ʻenau ngaahi faleʻí naʻá ne fakaivimālohiʻi fakalaumālie kimaua. Naʻe fakaofo ʻa e ngāue fakafaifekaú. ʻE taʻeoliʻia ʻa e ngaahi ʻapí kapau te ke mavahe vave! Ko e kakaí naʻa nau talanoa ki he ngaahi fehuʻi Fakatohitapú ʻi he ngaahi manga-halá. ʻE lava ke ke lue atu pē ʻo kau he talanoá. Naʻe tokolahi ʻema kau ako Tohi Tapú pea naʻe faingataʻa ke ma ako mo kinautolu kotoa. Ko ha feituʻu ngāue fakaʻofoʻofa ia!

FAKAIVIMĀLOHIʻI NEONGO ʻEMA NGAAHI MANAVAHEÉ

Tokangaʻi ʻa e kau kumi hūfanga ʻi he Pēteli ʻi Laipīliá, 1990

Paul: ʻI he 1989 hili ʻa e taʻu ʻe fā ʻo e melino, naʻe hoko ha liliu fakalilifu—ko ha tau fakalotofonua. Naʻe kapa ʻe he kulupu ʻo e kau angatuʻú ʻa e feituʻu ofi ki he Pētelí ʻi Siulai 2, 1990. ʻI he māhina ʻe tolu, naʻe motuhia ʻa e fetuʻutaki ki homau ngaahi fāmilí pea mo e ʻuluʻi ʻapitanga ʻi māmaní. Naʻe ʻi ai ʻa e moveuveu, nounou fakameʻatokoni pea mo e tohotoho. Naʻe hokohoko atu ʻa e faingataʻá ʻi he taʻu ʻe 14 pea naʻe uesia ʻa e kotoa ʻo e fonuá.

Anne: Naʻe fetāʻaki mo fetāmateʻaki ʻa e ngaahi matakali ʻe niʻihi. Naʻe ʻi ai ha kau tangata toʻo meʻatau mo teunga faikehe naʻa nau lue holo pea kaihaʻa ʻi he ngaahi ʻapí. Ko e niʻihi naʻa nau vakai ki he tāmaté, ʻo hangē pē ia haʻanau “tāmateʻi ha fanga moá.” Naʻe fokotuʻuna ʻa e ngaahi ʻangaʻangá ʻi he ngaahi taʻofiʻanga ʻi he halá, ko e niʻihi naʻe ofi ki he vaʻá. Naʻe tāmateʻi ha Kau Fakamoʻoni faitōnunga, ʻo kau ai ʻa e toko ua ʻo ʻetau kau misinale ʻofeiná.

Ko e Kau Fakamoʻoní naʻa nau tuku ke ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻenau moʻuí ʻaki ʻenau fūfuuʻi ʻa e niʻihi mei he ngaahi matakali naʻe tuli holo ke tāmateʻí. Naʻe fai ʻe he kau misinalé mo e kau Pētelí ʻa e meʻa tatau. ʻI Pēteli, ko e niʻihi ʻo e Kau Fakamoʻoni naʻe holá, naʻa nau mohe ʻi lalo pea nofo ha niʻihi kehe mo kimautolu ʻi homau ngaahi lokí ʻi ʻolunga. Naʻá ma nofo mo ha fāmili ko e toko fitu ʻi homa lokí.

Paul: ʻI he ʻaho taki taha, naʻe feinga ha kau tau ke hū mai ʻo sio pe naʻa mau fūfuuʻi ha kakai. Naʻe toko fā ʻemau kau leʻó: Ko e toko ua naʻá na fakasiosio atu mei loto pea ko e toko ua naʻá na ʻalu atu ki he ʻaá. Kapau ko e toko ua naʻá na ʻalu ki he ʻaá naʻe ʻi muʻa pē hona nimá, naʻe lelei ʻa e meʻa kotoa. Kapau naʻe lī hona nimá ki mui, naʻe ʻuhinga iá ko e kau taú naʻa nau anga-fītaʻa, ko ia ko e toko ua naʻá na sio atu mei lotó te na fakavave ʻo fūfuuʻi homau ngaahi kaumeʻá.

Anne: Hili ha ngaahi uike, ko ha kulupu ʻo e kau tau ʻiteʻitá naʻa nau hū fakamālohi mai. Naʻá ku hū mo ha tuofefine ki ha fale kaukau peá u lokaʻi ia. Naʻe ʻi ai hamau kiʻi feituʻu toitoiʻanga ʻa ia ko ha kōpate naʻe faliki loi pē. Naʻe fakaʻefihi ai ʻa e tuofefiné. Naʻe muimuiʻi au ʻe he kau taú ki ʻolunga mo toʻo ʻenau ngaahi mīsinikaní. Naʻa nau tuki mai ʻa e matapaá mo e ʻitá. Naʻe kole ange ʻe Paul, “ʻOku kei ngāueʻaki ia ʻe hoku uaifí.” Naʻe longoaʻa hono fakafoki ʻa e faliki loi ʻo e kōpaté pea ko hono toe fokotuʻutuʻu ʻa e ngaahi laupapá naʻe tuai ʻo ʻai ai ke nau huʻuhuʻu, ko ia naʻá ku tete pē mei ʻolunga ki lalo. Te u fakaava fēfē ʻa e matapaá? Naʻá ku lotu fakalongolongo, ʻo kole kia Sihova ki ha tokoni. Naʻá ku fakaava leva ʻa e matapaá pea naʻe fakaʻohovale pē ʻeku lava ʻo lea fiemālie atu kiate kinautolú. Naʻe tekeʻi au ʻe ha taha ki he tafaʻakí, peá ne lue hangatonu ki he kōpaté, fakaava ia pea hua holo ʻa e ngaahi laupapá. Naʻá ne ʻohovale ʻi he ʻikai ke ne maʻu ha tahá. Naʻe hoko atu ʻene kumi mo ʻene kulupú ki he ngaahi loki kehé pea mo e loki ʻi ʻolunga ʻi he ʻaofí. Ka naʻe ʻikai pē ke nau maʻu ha taha.

NAʻE ULO AI PĒ ʻA E MOʻONÍ

Paul: ʻI ha ngaahi māhina, naʻe siʻisiʻi ʻaupito ʻemau meʻakaí. Ka ko e meʻakai fakalaumālié ʻa homau moʻuiʻangá. Ko ʻemau “kai pongipongí” pē ʻa e lotu pongipongi ʻa e Pētelí, pea naʻa mau houngaʻia kotoa ʻi he mālohi naʻa mau maʻu aí.

Kapau naʻe ʻosi ʻaupito ʻa e meʻakaí mo e vaí, ʻe pau ke ma mavahe mei he vaʻá mo e niʻihi kehe, pea ko e faʻahinga naʻe toitoí ʻoku ngalingali ʻe tāmateʻi kinautolu. ʻI he taimi ʻe niʻihi ko e founga mo e taimi naʻe ʻomai ai ʻa e ngaahi tokonaki ʻa Sihová naʻe hā ngali ko ha mana. Naʻe tokangaʻi ʻe Sihova ʻema ngaahi fiemaʻú pea tokoniʻi kimaua ke mapuleʻi ʻema ngaahi manavaheé.

Ko e fakapoʻuli ange ʻa e māmaní, ko e toe maama ange ia ʻa e ulo ʻa e moʻoní. Mei he taimi ki he taimi, ko hotau fanga tokouá naʻa nau hola telia ʻenau moʻuí, ka ko ʻenau tuí mo e ngeiá naʻe kei tauhi maʻu pē. Naʻe pehē ʻe he niʻihi ko ʻenau fepaki mo e taú ko ha “fakaangaanga ia ki he fuʻu mamahi lahí.” Ko e kau mātuʻa mo e fanga tokoua kei siʻi loto-toʻá naʻa nau tuʻu hake pea takimuʻa. ʻI he hola ʻa hotau fanga tokouá, naʻa nau fetokoniʻaki, kamataʻi ʻa e ngaahi feituʻu ngāue fakamalanga foʻou pea fai ʻa e ngaahi fakatahá ʻi ha ngaahi Fale Fakatahaʻanga naʻa nau fokotuʻu ʻi he vaó. Naʻe hoko ʻa e ngaahi fakatahá ko ha taulanga ū ʻo e fefakalototoʻaʻaki ʻi he potutahi ʻo e siva ʻa e ʻamanakí, pea naʻe tokoniʻi ʻe he ngāue fakamalangá ʻa e Kau Fakamoʻoní ke nau fekuki mo ia. ʻI hono tufaki ʻa e tokoni fakatamakí, naʻe maongo kiate kimaua ʻa e kole ʻe he fanga tokouá ʻa e ngaahi kato ki he malangá kae ʻikai ko e valá. Ko e kakai naʻa nau loto-mamahi mo uesia ʻi he meʻa naʻe hokó naʻa nau fanongo ki he ongoongo leleí. Naʻa nau ofoofo ʻi he fiefia mo e fakakaukau pau ʻa e Kau Fakamoʻoní; naʻa nau ulo atu hangē ha maama ʻi he fuʻu koto fakapoʻuli ko iá. (Māt. 5:​14-16) Ko e faivelenga ʻi heʻetau fetokouaʻakí naʻe taki atu ai ʻa e niʻihi ʻo e kau tau anga-fītaʻá ke nau hoko ko hotau fanga tokoua.

FAKAIVIMĀLOHIʻI KI HE TAIMI ʻO E LOTO-MAMAHÍ

Paul: ʻI he taimi ʻe niʻihi naʻe pau ke ma mavahe mei he fonuá, tuʻo tolu ʻi ha kiʻi taimi nounou pea tuʻo ua ʻi ha taʻu kakato. Naʻe fakamatalaʻi lelei ʻe ha tuofefine misinale ʻa e anga ʻema ongoʻí: “ʻI Kiliati, naʻe akoʻi ai kimautolu ke tuku taha homau lotó ki homau vāhenga-ngāué, pea naʻa mau fai ia. Ko ia ko e mavahe mei homau fanga tokouá ʻi he ngaahi tuʻunga pehení naʻe hangē ia kuo vaetuʻua homau mafú!” Kae mālō, naʻe lava ke ma tokoni ki he ngāue ʻi Laipīliá mei he ngaahi fonua kaungāʻapí.

Foki fiefia ki Laipīlia, 1997

Anne: ʻI Mē 1996, ko e toko fā ʻo kimautolu naʻa mau ʻalu ʻi he meʻalele ʻa e vaʻá kuo faʻo ai ʻa e ngaahi lēkooti mahuʻinga ʻa e vaʻá. Naʻa mau loto ke fakaʻuli ʻi he kilomita ʻe 16 (maile ʻe 10) ki ha feituʻu malu ange ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e koló. ʻI he taimi pē ko iá naʻe ʻohofi homau feituʻú. Ko e kau tau ʻiteʻitá naʻa nau fana ki he ʻeá, taʻofi kimautolu, fakahifo ʻa e toko tolu ʻo kimautolu, pea nau ʻalu ʻosi he meʻalelé mo Paul. Naʻa mau tuʻu pē ʻo moʻutāfuʻua. Fakafokifā pē, naʻe luelue mai ʻa Paul ʻi he lotolotonga ʻo e fuʻu kakaí ʻoku fetotoʻi mai hono laʻé. ʻI heʻemau puputuʻú, naʻa mau pehē naʻe fanaʻi, ka naʻe toki aʻu ki heʻemau fakakaukaú ka ne fanaʻi, heʻikai toe luelue mai! Naʻe taaʻi ia ʻe ha taha ʻi hono tekeʻi mei he meʻalelé. Kae mālō, ko e kiʻi lavea siʻisiʻi pē.

Naʻe fakafonu ʻi ha meʻalele fakakautau ha kakai manavahētuʻu. Naʻa mau pikipiki atu pē mei tuʻa ʻi he tafaʻaki meʻalelé. Naʻe langa vaku ʻa e fakaʻulí, pea mau mei fenganganaʻi. Naʻa mau kole ange ke tuʻu, ka naʻe ʻikai ke ne fanongo ko ʻene ilifiá. Naʻa mau aʻu pē, ka naʻa mau mamatea ʻi he piki maté pea naʻe lēlea homau lotó.

Paul: Naʻe ʻikai ha toe meʻa ka ko e vala likoliko pē mo mahaehae naʻá ma tuí, ko ia naʻá ma fesiofaki mo fifili pe naʻe anga-fēfē ʻema kei moʻuí. Naʻá ma mohe ʻi ha loto ʻataʻatā ʻo ofi ki ha helikopeta kuo fengataliaki ʻi hono faná, ʻa ia naʻe ʻave ai kimaua ki Siela Leone ʻi he ʻaho hokó. Naʻá ma fakamālō ʻi heʻema moʻuí ka naʻá ma hohaʻa lahi ki homa fanga tokoua Kalisitiané.

MĀLOHI KI HA POLE FOʻOU MO TAʻEʻAMANEKINA

Anne: ʻI heʻema aʻu ki he Pēteli ʻi Freetown, Siela Leoné, naʻá ma malu ai mo tokangaʻi lelei kimaua. Ka naʻe kamata ke u manatu tamaki ki he kuohilí. Lolotonga ʻa e ʻahó, naʻá ku tailiili maʻu pē naʻa hoko ha meʻa pea naʻe hā nenefu mo taʻemoʻoni ʻa e feituʻu naʻá ku ʻi aí. ʻI he poʻulí, te u ʻā hake kuó u tautaʻa ʻi he mokosiá, pea tetetete mo manavasiʻi naʻa hoko ha kovi. Naʻe faingataʻa ʻeku mānavá. Naʻe puke au ʻe Paul peá ma lotu fakataha. Naʻá ma hivaʻi ʻa e ngaahi hiva ʻo e Puleʻangá kae ʻoua kuó u nonga. Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē te u fakaseselé pea heʻikai lava ke u toe ngāue ko ha misinale.

ʻE ʻikai ʻaupito ke toe ngalo ʻiate au ʻa e meʻa naʻe hoko atu aí. ʻI he uike ko iá naʻá ma maʻu ha makasini ʻe ua. Ko e taha ko e Awake! ʻo Sune 8, 1996. Naʻe ʻi ai ha kupu ai ko e “Fekuki mo e Loto-Puna Tamakí.” Naʻá ku mahinoʻi heni ʻa e meʻa naʻe hoko kiate aú. Ko e taha leva ko e Taua Leʻo ʻo Sune 1, 1996, naʻe ʻi ai ʻa e kupu “ʻOku Nau Maʻu mei Fē Honau Mālohí?” Naʻe ʻasi ʻi he Taua Leʻo ha fakatātā ʻo ha kiʻi pepe ʻoku maumau hono kapakaú. Naʻe fakamatala ʻa e kupú hangē pē ko e hokohoko atu ʻa e pepé ke kai mo puna neongo ʻa e maumau lahi hono kapakaú, ʻi he tokoni ʻa e laumālie ʻo Sihová ʻe lava ke tau hokohoko atu ke tokoni ki he niʻihi kehé neongo kapau kuo tau hokosia ha mamahi fakaeongo. Ko ha meʻakai fakaivimālohi eni meia Sihova ʻi he taimi totonu. (Māt. 24:45) Ko e fekumi ʻi he kaveingá mo tānaki ʻa e ngaahi kupu ʻoku lāulea ai ki he meʻá ni naʻá ne tokoniʻi au. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe mole atu ʻa ʻeku ngaahi manatu tamaki ki he kuohilí.

FAKAIVIMĀLOHIʻI KE FEʻUNUʻAKI

Paul: ʻI ha taimi pē naʻá ma foki ai ki ʻapi ki Laipīlia, naʻá ma fiefia lahi. ʻI he aʻu ki he konga ki mui ʻo e 2004, ko e meimei taʻu ia ʻe 20 ʻema ʻi homa vāhenga-ngāué. Naʻe ngata ʻa e taú. Naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi palani ki he langa ʻi he vaʻá. Kae fakafokifā pē naʻe kole mai ke ma tali ha vāhenga-ngāue foʻou.

Ko ha ʻahiʻahi lahi eni. Naʻá ma fuʻu vāofi mo homa fāmili fakalaumālié—ʻe fēfē haʻama fekuki? ʻI heʻema mavahe mei homa fāmili ʻofeiná ke ʻalu ki Kiliatí, naʻá ma sio ai ko hono tuku atu kimaua ki he toʻukupu ʻo Sihová ʻe taki atu ki he ngaahi tāpuaki, ko ia naʻá ma tali ia. Ko homa vāhenga-ngāué ko Kana.

Anne: Naʻá ma tangi ʻa loʻimata ʻi heʻema mavahe mei Laipīliá. Naʻá ma ʻohovale ʻi hono tala mai ʻe ha tokoua taʻumotuʻa mo fakapotopoto ko Frank: “Kuo pau ke mo fakangaloʻi kimautolu!” Naʻá ne pehē leva: “ʻOku mau ʻiloʻi heʻikai ʻaupito ke mo fakangaloʻi kimautolu, ka kuo pau ke tuku taha homo lotó ki hoʻomo vāhenga-ngāue foʻoú. ʻOku haʻu ia meia Sihova, ko ia tokangataha ki he fanga tokoua ʻi aí.” Naʻe fakaivimālohiʻi heni kimaua ki he pole ʻo e toe kamata foʻou ʻi ha feituʻu ʻa ia ko e tokosiʻi pē naʻa nau ʻiloʻi kimaua mo ʻema ngāué.

Paul: Kae kehe, naʻe ʻikai fuoloa kuó ma ʻofa ʻi homa fāmili fakalaumālie foʻou ʻi Kaná. Naʻe tokolahi ʻaupito ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻi aí! Naʻá ma ako ʻa e meʻa lahi mei he tuʻu maʻu mo e mālohi fakalaumālie ʻa homa ngaahi kaumeʻa foʻoú. Pea ʻi he hili ʻa e ngāue ʻi Kana ʻi he taʻu ʻe 13, naʻe toe hoko ha meʻa fakaʻohovale. Naʻe kole mai ke ma ngāue ʻi he vaʻa ʻAfilika Hahaké ʻi Keniā. Neongo naʻá ma ongoʻi lahi ʻa e mavahe mei he ngaahi kaumeʻa ʻi homa vāhenga-ngāue ki muʻá, naʻe vave ʻema ongoʻi ha haʻi vāofi mo e faʻahinga faitōnunga ʻi Keniā. Pea ʻokú ma kei ngāue ʻi ha fuʻu feituʻu ngāue ʻa ia ʻoku lahi ʻaupito ai ʻa e fiemaʻú.

Fakataha mo e ngaahi kaumeʻa ʻi he feituʻu ngāue ʻo e vaʻa ʻAfilika Hahaké, 2023

SIO KI HE KUOHILÍ

Anne: ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, naʻá ku hokosia ʻa e tetetete mo e manavahē lahi. Ko e ngaahi tuʻunga fakatuʻutāmaki mo fakalotomafasiá ʻe lava ke ne uesia fakaesino mo fakaeongo kitautolu. ʻOku ʻikai ke fakahaofi fakaemana kitautolu mei heni. Kapau te u fanongo ki he pā ʻa e meʻafaná, ʻoku ou ongoʻi ʻoku ʻīʻī hoku keté pea mamatea hoku nimá. Ka kuó u ako ke falala ki he tokoni kotoa kuo ʻomai ʻe Sihova ke fakaivimālohiʻi ʻaki kimauá, kau ai ʻa e poupou mei hotau fanga tokouá. Pea kuó u sio ko e tauhi maʻu ha taimi-tēpile fakalaumālie tuʻumaʻú, ʻe lava ke tokoniʻi ai kimaua ʻe Sihova ke nofo maʻu ʻi homa vāhenga-ngāué.

Paul: ʻE ʻeke nai ʻe he niʻihi, “ʻOkú mo ʻofa ʻi hoʻomo vāhenga-ngāué?” Ko e ngaahi fonuá ʻoku fakaʻofoʻofa, ka ʻe lava ke toe hoko ai ha māveuveu mo ha fakatuʻutāmaki. Ko ia, ko e hā ʻa e meʻa ʻokú ma ʻofa ai ʻo lahi ange ia ʻi he fonuá? Ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻofeiná, ʻa hotau fāmilí. Neongo ʻa e ngaahi faikehekehe ʻi he puipuituʻá, ko hono moʻoní ʻoku tau maʻu ʻa e fakakaukau tatau. Naʻá ma fakakaukau naʻe ʻave kimauá ke fakalototoʻaʻi kinautolu, ka ko hono moʻoní kuo nau fakaivimālohiʻi kimaua.

ʻI he taimi taki taha ʻokú ma hiki ai, ʻokú ma sio ki ha mana ʻi onopooni: Ko ʻetau fetokouaʻakí. Ko ʻetau kau pē ki ha fakatahaʻanga, ʻoku tau maʻu ai ha fāmili mo ha ʻapi. ʻOkú ma tuipau kapau te ma hokohoko atu ke falala kia Sihova, te ne fakaivimālohiʻi kimaua ʻo fakatatau ki heʻema fiemaʻú.—Fil. 4:13.

a Sio ki he talanoa ki he moʻuí ʻa John Charuk, “ʻOku Ou Houngaʻia ki he ʻOtuá mo Kalaisi,” ʻi he ʻīsiu ʻo e Watchtower ʻo Maʻasi 15, 1973.