Skip to content

Skip to table of contents

1918​—Ta‘u Teau Kuohilí

1918​—Ta‘u Teau Kuohilí

Ko e Watch Tower ‘o Sanuali 1, 1918, na‘e kamata‘aki ‘a e leá ni: “Ko e hā e me‘a ‘oku tuku tauhi mai ‘i he ta‘u 1918?” Na‘e kei kakaha pē ‘a e Tau Lahí ‘i ‘Iulope, ka ko e me‘a na‘e hoko ‘i he konga ki mu‘a ‘o e ta‘ú na‘e hā ngali fakahu‘unga mai ai ‘a e ngaahi me‘a lelei ki he Kau Ako Tohi Tapú pea ki he māmaní kotoa.

TALANOA ‘A E MĀMANÍ KI HA MELINO

‘I he ‘aho 8 ‘o Sanuali, 1918, na‘e fakahaa‘i ai ‘e Palesiteni Woodrow Wilson ki he Fale Alea ‘o ‘Ameliká ‘a e fo‘i fakakaukau ‘e 14 na‘á ne tui na‘e fiema‘u pau ki ha “melino totonu mo tu‘uloa.” Na‘á ne fokotu‘u ai ke ‘i ai ha alea tau‘atāina ‘i he vaha‘a ‘o e ngaahi pule‘angá, fakasi‘isi‘i ‘a e naunau taú, pea fakapapau‘i ke ‘i ai ha “kautaha fakalūkufua ‘a e ngaahi pule‘angá” ‘a ia ‘e ma‘u ‘aonga mei ai ‘a e “ngaahi siteiti lalahí mo īkí.” Ko ‘ene “Poini ‘e Tahafaá” na‘e ngāue‘aki ki mui ‘i hono fokotu‘u ‘a e Kautaha ‘a e Ngaahi Pule‘angá pea ‘i hono alea‘i ‘a e Talite ‘o Versailles, ‘a ia na‘e ngata ai ‘a e Tau Lahí.

‘ULUNGIA ‘A E KAU FAKAFEPAKÍ

Neongo ‘a e moveuveu ‘i he ta‘u ki mu‘á, * na‘e hā ngali ‘oku malu‘aki mai foki ‘a e melino ki he Kau Ako Tohi Tapú, hangē ko ia na‘e fakamo‘oni‘i ‘i he me‘a na‘e hoko ‘i he fakataha fakapisinisi fakata‘u ‘a e Sōsaieti Taua Le‘o Tohi Tapu mo e Tulekí.

‘I he fakataha ko eni na‘e fai ‘i Sanuali 5, 1918, na‘e feinga ai ha kau tangata tu‘u-ki-mu‘a ‘a ia na‘e tuku ange mei he Pētelí ke nau pule‘i ‘a e kautahá. Na‘e kamata ‘e Richard H. Barber, ko ha ‘ovasia fefononga‘aki faitōnunga ‘a e fakatahá ‘aki ha lotu. Hili ha līpooti fekau‘aki mo e ngāue ‘i he ta‘u ki mu‘á, na‘e fai ai hono fili fakata‘u ‘o e kau talēkitá. Na‘e fili ‘e Tokoua Barber ‘a Joseph Rutherford mo e fanga tokoua kehe ‘e toko ono. Hili iá na‘e fili ‘e ha loea ‘a ia na‘e kau mo e kau fakafepakí ha kau tangata ‘e toko fitu, ‘o kau ai ‘a e fa‘ahinga na‘e tuku ange mei he Pētelí. Na‘a nau ‘ulungia. ‘Aki hono fili ‘e he fu‘u tokolahi ‘o e kau ma‘u ‘inasi ‘i he seá ‘a Tokoua Rutherford mo e fanga tokoua faitōnunga ‘e toko ono ke nau hoko ko e kau talēkitá.

Ko e fanga tokoua tokolahi na‘e ‘i aí na‘a nau ui ‘a e fakataha ko ení “ko e fakataha-lahi faitāpuekina taha ia kuo faifai ange pea nau kau ki ai.” Ka na‘e taimi nounou pē ‘enau fiefiá.

FAKAFEANGAI KI HE THE FINISHED MYSTERY

Na‘e tufaki ‘i ha ngaahi māhina ‘e he Kau Ako Tohi Tapú ‘a e tohi The Finished Mystery. Na‘e lelei ‘a e fakafeangai ‘a e kau lautohi loto-totonú ki he mo‘oni Fakatohitapu na‘e ‘i aí.

Na‘e fakamatala ‘a E. F. Crist, ko ha ‘ovasia fefononga‘aki ‘i Kānata, fekau‘aki mo ha ongo me‘a na‘á na lau ‘a e The Finished Mystery peá na tali ‘a e mo‘oní ‘i he uike pē ‘e nima! Na‘á ne pehē: “Ko e husepānití mo e uaifí ‘okú na fakatapui kakato pea fakahāhā ‘a e fakalakalaka lelei ‘aupito.”

Ko ha tangata ‘a ia na‘á ne ma‘u ‘a e tohí na‘á ne vahevahe leva ki hono ngaahi kaungāme‘á. Na‘e “maongo” kiate ia ‘a e pōpoaki ‘i aí. ‘Okú ne fakamatala: “Na‘á ku lue ‘i he Hala Hono Tolú [pea] na‘e pakihi ‘i hoku umá ‘a e me‘a na‘á ku pehē ko ha fo‘i piliki, kae, tā koā, ko e ‘The Finished Mystery’ ia. Na‘á ku ‘omi ia ki ‘api peá u lau ‘o ‘osi. .  Na‘á ku toki ‘ilo ko ha faifekau . . . Na‘á ne tolongi faka‘ita ‘a e tohí mei hono matapā sio‘atá . . . ‘I he‘ene fo‘i ngāue pē ‘e taha ko iá ‘oku ou tuipau mo‘oni na‘á ne liliu‘i ai ‘a e kakai tokolahi ange ki ha ‘amanaki ‘oku mo‘ui ‘o laka ia ‘i ha toe ngāue pē kuó ne fai ‘i he‘ene mo‘uí. . .  ‘I he ‘ita tōlili ‘a e faifekau ko ení ‘oku mau fakahīkihiki‘i ai he taimí ni ‘a e ‘Otuá.”

Ko e fakafeangai ‘a e faifekau ko iá na‘e ‘ikai ko ha me‘a fo‘ou. Na‘e tapui ‘e he kau ‘ōfisa fakapule‘anga ‘i Kānatá ‘a e tohí ‘i Fepueli 12, 1918, ‘i he pehē tokua na‘e ‘i ai ha fakamatala fakatupu-angatu‘u mo fakafepaki ki he taú. Taimi nounou mei ai, na‘e hoko atu ‘a e kau ‘ōfisa fakapule‘anga ‘i ‘Ameliká ‘o hopo‘i. Na‘e hua ‘e ha kau fakafofonga fakapule‘anga ‘a e ‘Api Pētelí mo e ‘ōfisi ‘i Niu ‘Ioke, Pennsylvania, mo Kalefōnia, ‘i he kumi ha fakamo‘oni ke fakafepaki‘i ‘aki ‘a e kau mēmipa tu‘u-ki-mu‘a ‘i he kautahá. ‘I Ma‘asi 14, 1918, na‘e tapui ai ‘e he Potungāue Fakamaau‘anga ‘o ‘Ameliká ‘a e The Finished Mystery, ‘i hono taukave‘i ko hono pulusi mo tufakí na‘e ta‘ofi ai ‘a e tokoni ki he taú, ko hano maumau‘i ia ‘a e Lao ki he Ngāue Fakasipaí.

TUKU PILĪSONE!

‘I Mē 7, 1918, na‘e fakamafai‘i ai ‘e he Potungāue Fakamaau‘angá ‘a e tohi puke ‘o Giovanni DeCecca, George Fisher, Alexander Macmillan, Robert Martin, Frederick Robison, Joseph Rutherford, William Van Amburgh, mo Clayton Woodworth. Na‘e tukuaki‘i kinautolu ki he fakatupunga “ta‘efakalao, anga-fīta‘a mo loto-lelei ke talangata‘a ki he ma‘u mafaí, ta‘emateaki mo fakafisinga‘i ‘a e fatongia ‘i he kau taú mo e kongakau tau tahi ‘a ‘Ameliká.” Na‘e kamata ‘a ‘enau hopó ‘i he ‘aho 5 ‘o Sune, 1918, ka na‘e ‘ikai toe ‘i ai ha veiveiua ‘e fakahalaia‘i kinautolu. Ko e hā hono ‘uhingá?

Ko e ‘āteni seniale ‘o ‘Ameliká na‘á ne ui ‘a e lao na‘e tukuaki‘i ‘oku nau maumau‘í, ko e Lao Fakasipai, ko ha “me‘atau ola lelei ‘i hono fakafepaki‘i ‘a e fakamatala fakangalileleí.” ‘I Mē 16, 1918, na‘e ‘ikai tali ‘e he Fale Aleá ha fakatonutonu ‘o e Lao na‘á ne mei malu‘i ‘a e fa‘ahinga na‘a nau pulusi “‘a e me‘a ‘oku totonú, ‘i he fakaue‘iloto lelei, pea ki he taumu‘a totonu.” Ko ha konga mahu‘inga ‘a e The Finished Mystery ‘i he‘enau tipeití. ‘I he fekau‘aki mo iá, ko e lēkooti faka‘ofisiale ‘a e Fale Alea ‘o ‘Ameliká ‘oku pehē ai: “Ko e taha ‘o e fakatātā fakatu‘utāmaki taha ‘o e fa‘ahinga ko eni ‘o e fakamatala fakangalileleí ko e tohi ‘oku ui ko e ‘The Finished Mystery’ . . . Ko ‘ene taumu‘á pē ke ‘ai ‘a e kau sōtiá ke nau ta‘etoka‘i ‘etau taumu‘á pea ke langa‘i . . . ‘a e fakafepaki ki he ui ke ‘alu ‘i he taú.”

‘I Sune 20, 1918, na‘e fakahalaia‘i ai ‘e ha kau sula ‘a e fanga tokoua ‘e toko valú ‘i he tukuaki‘í kotoa. ‘I he ‘aho hokó, na‘e hilifaki ‘e he fakamāú ‘ene tauteá. Na‘á ne pehē: “Ko e fakamatala fakangalilelei fakalotu na‘e poupou‘i mālohi mo fakamafola ‘e he kau faka‘iloa ko ení . . . ko ha fakatu‘utāmaki ia ‘oku lahi ange ‘i ha kongakau ‘a e Kau Tau Siamané. . . . ‘Oku totonu ke lahi ‘a e tauteá.” ‘I ha uike ‘e ua ki mui ai, na‘e hū ‘a e fanga tokoua ‘e toko valu ko ení ki he Pilīsone Fakapule‘anga ‘i Atlanta, Georgia, ko honau tauteá na‘e ta‘u ‘e 10 ki he 20.

HOKOHOKO ATU ‘A E NGĀUE FAKAMALANGÁ

‘I he taimi ko ení, na‘e fehangahangai ai ‘a e Kau Ako Tohi Tapú mo e fakafepaki lahi. Ko e Potungāue Fakatahataha ‘o e Fakatotoló (FBI) na‘á ne fakatotolo‘i faka‘āuliliki ‘enau ngāué, ‘o nau fa‘u ha fakamo‘oni ‘e laui afe. ‘Oku fakahaa‘i ‘i he ngaahi lēkooti ko ení na‘e fakapapau‘i ‘e hotau fanga tokouá ke hokohoko atu ‘enau malangá.

‘I ha faitohi ki he FBI, na‘e pehē ai ‘e he pule pōsiti ‘ōfisi ‘o Orlando, Fololitá: “[Ko e Kau Ako Tohi Tapú] ‘oku nau fakapapau‘i ke malanga ‘i he ‘api kotoa ‘o e koló pea ‘oku nau fai lahi taha iá [‘i he] po‘ulí. . . . ‘Oku hā ngali ‘oku nau loto ke tafunaki ‘a e palopalemá ‘i he hokohoko atu ‘enau malangá.”

Na‘e tohi ha kēnolo ‘i he Potungāue Fakakautaú ki he potungāué ‘o līpooti ‘a e ngāue ‘a Frederick W. Franz, ‘a ia na‘e ngāue ki mui ‘i he Kulupu Pulé. Ko e tohi eni ‘a e kēnoló: “Kuo kau longomo‘ui ‘a F. W. Franz . . . ‘i hono fakatau atu ha voliume nai ‘e taha afe ‘o e ‘Finished Mystery’.”

Ko Charles Fekel, ‘a ia na‘e ngāue ki mui foki ‘i he Kulupu Pulé, na‘á ne fetaulaki mo e fakatanga lahi. Na‘e puke ia ‘e he kau ma‘u mafaí ‘i he‘ene tufa ‘a e The Finished Mystery mo muimui‘i ‘a e fa‘ahinga ‘oku fetu‘utaki tonu mo iá. Na‘e tuku pilīsone ia ‘i Baltimore, Maryland, ‘i he māhina ‘e taha, ‘o ui ia ko ha “fili muli ‘o ‘Aositulia.” ‘I he‘ene faifakamo‘oni loto-to‘a ki he fa‘ahinga na‘a nau fakafehu‘i iá, ‘okú ne fakamanatu ai ‘a e lea ‘a Paula ‘i he 1 Kolinitō 9:16, ‘oku pehē: “He toki ‘oiauē ka ko au kapau ‘e ‘ikai te u talaki ‘a e ongoongo leleí!” *

‘Ikai ngata pē ‘i he‘enau malanga faivelengá, na‘e ‘ave takai tōtōivi ‘e he Kau Ako Tohi Tapú ha tohi kole ke fakatau‘atāina‘i ‘a e fanga tokoua na‘e tuku pilīsone ‘i Atlanta. Na‘e fakamatala ‘a Anna K. Gardner: “Na‘a mau fai ma‘u pē ha me‘a. ‘I he taimi na‘e ‘i he pilīsoné ai ‘a e fanga tokouá, ko ‘emau ngāue hokó ko e kumi ke ma‘u ha fa‘ahinga ke fakamo‘oni hingoa. Na‘a mau ‘alu mei he fale ki he fale. Na‘a mau ma‘u ‘a e kau fakamo‘oni hingoa ‘e laui afe! Na‘a mau tala ki he kakai na‘a mau talanoá ko e fa‘ahingá ni ko e kau Kalisitiane mo‘oni pea na‘e tuku pilīsone ta‘etotonu kinautolu.”

NGAAHI FAKATAHA-LAHI

Lolotonga e taimi faingata‘a ko ení, na‘e toutou fai ‘a e ngaahi fakataha-lahi ke fakaivimālohi‘i fakalaumālie ‘a e fetokoua‘akí. Na‘e fakahaa‘i ‘i he Watch Tower: “Ko e fakataha-lahi ‘e fāngofulu tupu . . . na‘e fai lolotonga ‘a e ta‘ú . . . Kuo ma‘u ‘a e ngaahi līpooti fakalotomāfana mei he fakataha-lahi kotoa ko ení. Ki mu‘á na‘e fai ‘a e fakataha-lahi kotoa pē ‘i he konga ki mui ‘o e taimi māfaná pe konga ki mu‘a ‘o e taimi fakatōlaú; ka ‘i he taimi ko ení ‘oku fai ‘a e fakataha-lahi ‘i he māhina kotoa pē ‘i he ta‘ú.”

Na‘e kei tali pē ‘e he fa‘ahinga loto-totonú ‘a e ongoongo leleí. ‘I he fakataha-lahi ‘e taha ‘i Cleveland, Ohio, na‘e kau ki ai ‘a e toko 1,200 nai pea na‘e papitaiso ‘a e toko 42, ‘o kau ai ha ki‘i tamasi‘i na‘á ne ma‘u “ha mahino fekau‘aki mo e ‘Otuá pea mo e fakatapuí ‘a ia na‘e fakamaa‘i ai ‘a e tokolahi na‘e ta‘umotu‘á.”

KO E HĀ ‘A E ME‘A HONO HOKÓ?

‘I he meimei ‘osi ‘a e 1918, na‘e fetaulaki ai ‘a e Kau Ako Tohi Tapú mo ha kaha‘u ta‘epau. Na‘e fakatau atu ha konga ‘o e kelekele ‘i Brooklyn pea na‘e hiki ‘a e ‘ulu‘i ‘apitangá ki Pittsburg, Pennsylvania. Lolotonga ‘a e kei ‘i he pilīsoné ‘a e fa‘ahinga na‘e takimu‘á, na‘e fakataimitēpile‘i ha toe fakataha fakata‘u ‘a e kau ma‘u ‘inasi ‘i he seá ki Sanuali 4, 1919. Ko e hā ‘a e me‘a ne hokó?

Na‘e kīvoi ‘a hotau fanga tokouá ‘i he‘enau ngāué. Na‘a nau mātu‘aki tuipau ki he me‘a ‘e hokó ‘o nau fili ai ‘enau konga tohi fakata‘u ki he 1919: “‘Oku ‘ikai ha me‘atau ‘oku fa‘ufa‘u kiate koe ‘e lakalakaimonū.” (‘Ai. 54:17, King James Version) Na‘a nau mateuteu ai ki ha liliu fakafokifā ‘a e tu‘ungá, ‘a ia ‘e fakafefeka‘i ai ‘enau tuí mo fakaivimālohi‘i kinautolu ki he ngāue lahi ne toka mei mu‘á.

^ pal. 6 Sio ki he “Ta‘u Teau Kuohilí​—1917” ‘i he 2017 Yearbook of Jehovah’s Witnesses, p. 172-176.

^ pal. 22 Sio ki he talanoa ki he mo‘ui ‘a Charles Fekel, “Fiefia Fakafou ‘i he Kītaki ‘i he Ngāue Leleí,” ‘i he ‘īsiu ‘o e Watch Tower ‘o Ma‘asi 1, 1969.