Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 42

ʻOkú Ke “Mateuteu ke Talangofua”?

ʻOkú Ke “Mateuteu ke Talangofua”?

“Ko e poto ʻoku mei ʻolungá [ʻoku] . . . mateuteu ke talangofua.”—SĒM. 3:17.

HIVA 101 Ngāue Fāʻūtaha

ʻI HE KUPÚ NI a

1. Ko e hā ʻe faingataʻa nai ai kiate kitautolu ke talangofuá?

 ʻOKÚ KE faʻa fāinga nai ke talangofua? Naʻe ongoʻi pehē ʻa Tuʻi Tēvita, ko ia naʻá ne lotu ki he ʻOtuá: “Langaʻi ʻiate au ha loto-lelei ke talangofua kiate koe.” (Saame 51:12) Naʻe ʻofa ʻa Tēvita kia Sihova. Neongo ia, ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻe fāinga ʻa Tēvita ke talangofua, pea ʻoku tatau pē mo kitautolu. Ko e hā hono ʻuhingá? ʻUluakí, kuo tau maʻu tukufakaholo ha hehema ke talangataʻa. Uá, ʻoku feinga maʻu pē ʻa Sētane ke fakaʻaiʻai kitautolu ke angatuʻu ʻo hangē ko iá. (2 Kol. 11:3) Tolú, ʻoku ʻātakaiʻi kitautolu ʻe he laumālie angatuʻu ʻo e māmani ko ení, “ʻa e laumālie ko ia ʻoku ngāue he taimí ni ʻi he ngaahi foha ʻo e talangataʻá.” (ʻEf. 2:2) Kuo pau ke tau ngāue mālohi ke ʻoua ʻe ngata pē ʻi heʻetau faitau mo ʻetau ngaahi hehema angahalaʻiá kae toe talitekeʻi foki ʻa e tenge mei he Tēvoló mo e māmani ko ení ke tau talangataʻá. Kuo pau ke tau feinga lahi ke talangofua kia Sihova pea mo e faʻahinga kuó ne fakanofo ki ha tuʻunga maʻu mafai.

2. ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e “mateuteu ke talangofua”? (Sēmisi 3:17)

2 Lau ʻa e Sēmisi 3:17. Ko e tokotaha-tohi fakamānavaʻi ko Sēmisí naʻá ne pehē ko e kakai fakapotopotó ʻoku nau “mateuteu ke talangofua.” Fakakaukau ki he ʻuhinga ʻo e meʻa ko iá. ʻOku totonu ke tau vēkeveke mo loto-lelei ke talangofua ki he faʻahinga kuo tuku ki ai ʻe Sihova ha mafaí. Ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai ke ʻamanekina mai ʻe Sihova ke tau talangofua ki ha taha ʻokú ne kole mai ke tau tukunoaʻi ʻEne ngaahi fekaú.—Ngā. 4:​18-20.

3. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai kia Sihova ke tau talangofua ki he faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e mafai kiate kitautolú?

3 Te tau hehema lahi ange nai ke talangofua kia Sihova ʻi he talangofua ki he tangatá. He ko ē, ʻoku ʻomai maʻu pē ʻe Sihova ʻa e tataki haohaoa. (Saame 19:7) ʻOku ʻikai ke pehē ʻa e faʻahinga maʻu mafai ʻo e tangatá. Neongo ia, ko ʻetau Tamai fakahēvaní kuó ne foaki ha mafai ki he ngaahi mātuʻá, kau maʻu mafai fakapuleʻangá mo e kau mātuʻá. (Pal. 6:20; 1 Tes. 5:12; 1 Pita 2:​13, 14) ʻI heʻetau talangofua kiate kinautolú, ko hono moʻoní ʻoku tau talangofua ai kia Sihova. Tau lāulea angé ki he founga ʻe lava ke tau talangofua ai ki he faʻahinga ʻo e tangatá ʻoku foaki ki ai ʻe Sihova ha mafai, neongo ʻa e faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ke tau tali pea muimui ki heʻenau tatakí.

TALANGOFUA KI HOʻO MĀTUʻÁ

4. Ko e hā ʻoku talangataʻa ai ʻa e fānau tokolahi ki heʻenau mātuʻá?

4 Ko e fānaú ʻoku takatakaiʻi kinautolu ʻe he toʻumeʻa ʻoku nau hehema ke “talangataʻa ki he mātuʻá.” (2 Tīm. 3:​1, 2) Ko e hā ʻoku talangataʻa ai ʻa e tokolahi ʻo kinautolu? ʻOku ongoʻi ʻe he niʻihi ʻoku mālualoi ʻenau ngaahi mātuʻá. ʻOku kehe ʻa e meʻa ia ʻoku fai ʻe he mātuʻá mei he meʻa ʻoku nau tala ke fai ʻe heʻenau fānaú. Ko e niʻihi ʻoku nau vakai ki he akonaki ʻenau mātuʻá ʻoku ʻolokuonga, taʻefakapotopoto pe fuʻu fakataputapui. Kapau ko ha talavou koe, kuó ke ongoʻi pehē ʻi ha taimi? ʻOku faingataʻa ki he tokolahi ke ngāueʻaki ʻa e fekau ʻa Sihova: “Mou talangofua ki hoʻomou mātuʻá ʻi ha founga ʻoku leleiʻia ai ʻa e ʻEikí, he ʻoku totonu eni.” (ʻEf. 6:1) Ko e hā te ne tokoniʻi koe ke fai peheé?

5. Ko e hā ʻoku fakaofo ai ʻa e talangofua ʻa Sīsū ki heʻene ongo mātuʻá, hangē ko ia ʻoku hiki ʻi he Luke 2:​46-52?

5 ʻE lava ke ke ako ʻa e talangofuá mei he faʻifaʻitakiʻanga lelei tahá—ko Sīsū. (1 Pita 2:​21-24) Naʻá ne hoko ko ha tangata haohaoa ʻi he malumalu ʻo ha ongo mātuʻa taʻehaohaoa. Ka naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe Sīsū ʻene ongo mātuʻá naʻa mo e ʻi he taimi naʻá na fai ai ʻa e ngaahi fehālaakí pea ʻikai mahinoʻi iá. (ʻEki. 20:12) Fakakaukau ki he meʻa naʻe hoko ʻi he taʻu 12 ʻa Sīsuú. (Lau ʻa e Luke 2:​46-52.) Naʻe ʻikai ke fakatokangaʻi ʻe heʻene ongo mātuʻá ʻi heʻenau fokí naʻá ne kei ʻi Selusalema pē. Ko e fatongia tefito ʻo Siosifa mo Melé ke fakapapauʻi naʻe kau ʻena fānaú kotoa ʻi he kau fononga naʻe foki ki ʻapi ʻi he hili ʻa e kātoangá. ʻI hono maʻu ʻe Siosifa mo Mele ʻa Sīsuú, naʻe tukuakiʻi ia ʻe Mele ki heʻene fakatupunga kinaua ke na loto-hohaʻá! Naʻe mei tala ange ʻe Sīsū naʻe taʻetotonu ʻena fakafeangaí. ʻI hono kehé, naʻá ne fai ha tali faingofua mo anga-fakaʻapaʻapa ki heʻene ongo mātuʻá. Kae kehe, ko Siosifa mo Mele “naʻe ʻikai te na mahinoʻi ʻa e meʻa naʻá ne leaʻaki kiate kinauá.” Neongo ia, ko Sīsū “naʻe hokohoko atu ʻene anganofo kiate kinauá.”

6-7. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi ʻa e fānaú ke talangofua ki heʻenau mātuʻá?

6 Fānau, ʻoku faʻa faingataʻa ke ke talangofua ki hoʻo ongo mātuʻá ʻi heʻena fai ha fehālaaki pe ʻi he ʻikai ke na mahinoʻi koé? Ko e hā ʻe lava ke tokoní? ʻUluakí, fakakaukau ki he anga ʻo e ongoʻi ʻa Sihová. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú ʻi he taimi ʻokú ke talangofua ai ki hoʻo mātuʻá, “ʻoku fakahōifua eni ki he ʻEikí.” (Kol. 3:20) ʻOku ʻafioʻi ʻe Sihova ʻa e taimi ʻoku ʻikai ke mahinoʻi kakato ai koe ʻe hoʻo mātuʻá pe ko e taimi ʻokú na fokotuʻu ai ʻa e ngaahi lao ʻoku ʻikai ke fuʻu haohaoa. Ka ʻi hoʻo fili ke kei talangofua pē kiate kinauá, ʻokú ke ʻai Ia ke fiefia.

7 Ko e uá, fakakaukau ki he anga ʻo e ongoʻi hoʻo mātuʻá. ʻI hoʻo talangofua ki hoʻo ongo mātuʻá, ʻokú ke ʻai kinaua ke na fiefia pea maʻu ʻena falalá. (Pal. 23:​22-25) ʻOku ngalingali te ke hoko foki ai ʻo vāofi ange mo kinaua. “ʻI he kamata ke u talangofua lahi ange ki he fekau ʻeku ongo mātuʻá,” ko e lea ia ʻa ha tokoua mei Pelisiume ko Alexandre, “naʻe liliu ʻa homau vahaʻangataé. Naʻe kamata ke toe māfana ange mo fakafiefia ange.” b Tolú, fakakaukau ki he founga ʻe hoko ai hoʻo talangofua ʻi he taimi ní ʻo tokoniʻi koe ʻamui ange. Ko Paulo, ʻokú ne nofo ʻi Pelēsila, ʻokú ne pehē, “Ko e ako ke talangofua ki heʻeku ongo mātuʻá kuó ne tokoniʻi au ke talangofua kia Sihova mo e niʻihi kehe ʻoku nau maʻu ha mafaí.” ʻOku ʻomai ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻa e ʻuhinga mālohi ke talangofua ai ki hoʻo ongo mātuʻá. ʻOku pehē ai: “Koeʻuhi ke hoko ʻo lelei ia kiate koe pea ke ke nofo fuoloa ai pē ʻi he māmaní.”—ʻEf. 6:​2, 3.

8. Ko e hā ʻoku fili ai ʻa e toʻutupu tokolahi ke talangofua ki heʻenau mātuʻá?

8 ʻOku tokolahi ʻa e toʻutupu kuo nau sio ki he ola lelei ʻenau talangofuá. Ko Luiza, mei Pelēsila foki, naʻe faingataʻa kiate ia ke mahinoʻi ʻi he ʻuluaki taimí ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai fakaʻatā ai ia ke ne maʻu ha telefoni. He ko ē, naʻá ne fakaʻuhinga, ko e tokolahi taha ʻi hono toʻú naʻe ʻi ai ʻenau telefoni. Ka naʻá ne toki ʻiloʻi ko e fai ia ʻe heʻene mātuʻá ke maluʻi ia. ʻOkú ne pehē ʻi he taimí ni, “ʻOku ou vakai ki he talangofua ki heʻeku ongo mātuʻá, ʻo hangē ko ha leta ʻi he sea meʻalelé ʻe lava ke ne fakahaofi ʻeku moʻuí kae ʻikai ko ha meʻa fakapōpula.” Ko Elizabeth, ko ha tuofefine kei siʻi mei ʻAmelika, ʻokú ne kei fāinga pē ke talangofua ki heʻene mātuʻá ʻi he taimi ʻe niʻihi. ʻOkú ne fakamatala, “ʻI he taimi ʻoku ʻikai ke u mahinoʻi kakato ai ʻa e ʻuhinga ʻoku fokotuʻu ai heʻeku mātuʻá ha lao pau, ʻoku ou fakakaukau atu ki he ngaahi taimi naʻe maluʻi ai au ʻe heʻena ngaahi laó.” Ko Monica, ʻokú ne nofo ʻi ʻAmīnia, ʻokú ne pehē naʻe lelei maʻu pē ʻa e ngaahi meʻá kiate ia ʻi he taimi naʻá ne talangofua ai ki heʻene mātuʻá ʻi he taimi naʻá ne talangataʻa aí.

TALANGOFUA KI HE “NGAAHI MAFAI MĀʻOLUNGÁ”

9. ʻOku fēfē ʻa e ongoʻi ʻa e tokolahi fekauʻaki mo e talangofua ki he laó?

9 ʻOku lāuʻilo ʻa e kakai tokolahi ʻoku tau fiemaʻu ʻa e ngaahi puleʻanga fakamāmaní pea ʻoku totonu ke tau talangofua ki he ngaahi lao ʻe niʻihi ʻoku fokotuʻu ʻe he “ngaahi mafai māʻolungá.” (Loma 13:1) Ka ko e kakai tatau pē ko iá ʻoku nau toumoua nai ke talangofua ki ha lao ʻoku hā ngali taʻetotonu pe hā ngali fuʻu lahi ke muimui ki ai. Ko e fakatātaá, fakakaukau ki he totongi ʻo e tukuhaú. Naʻe fai ʻa e savea ʻi he fonua ʻe taha ʻi ʻIulope pea ko e vahe fā ʻe taha naʻa nau tui “ʻoku totonu ke ʻoua ʻe totongi ʻa e ngaahi tukuhaú kapau ʻokú ke fakakaukau ʻoku taʻetotonu.” ʻOku ʻikai ha ofo, ko hono kau tangataʻifonuá ʻoku nau totongi ʻa e vahe tolu ʻe ua pē ʻo e ngaahi tukuhau ʻoku fiemaʻu ʻe he puleʻangá.

Ko e hā ʻoku tau ako fekauʻaki mo e talangofuá meia Siosifa mo Melé? (Sio ki he palakalafi 10-12) c

10. Ko e hā ʻoku tau talangofua ai ʻo aʻu ki he ngaahi lao ʻoku ʻikai ke tau saiʻia aí?

10 ʻOku fakahaaʻi ʻi he Tohi Tapú ko e ngaahi puleʻanga fakaetangata ʻoku nau fakatupunga ʻa e faingataʻá, ʻoku nau ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa Sētané, pea ʻoku vavé ni ke fakaʻauha. (Saame 110:​5, 6; Tml. 8:9; Luke 4:​5, 6) ʻOku toe tala mai ai “ʻilonga ʻa ia ʻoku fakafepaki ki he mafaí kuó ne fakafepaki ki he fokotuʻutuʻu ʻa e ʻOtuá.” Ko ʻetau moʻulaloa fakangatangata ki he ngaahi mafai māʻolungá ko e konga ia ʻo e fokotuʻutuʻu fakataimi ʻa Sihova ke tauhi ʻa e māú. Ko ia ai, kuo pau ke tau “ʻoatu ki he tokotaha kotoa ʻa e meʻa ʻoku totonu ke ʻanautolú,” ʻo kau ai ʻa e tukuhaú, fakaʻapaʻapá mo e talangofuá. (Loma 13:​1-7) ʻE lava ke tau vakai ki ha lao ʻoku ʻikai feʻungamālie, taʻetotonu pe fuʻu mamafa ke talangofua ki ai. Ka ʻoku tau talangofua kia Sihova, pea ʻokú ne tala mai ke tau talangofua ki he ngaahi mafai ko ení ʻo kapau pē heʻikai ke nau kole mai ke tau maumauʻi ʻene ngaahi fekaú.—Ngā. 5:29.

11-12. Hangē ko ia ʻoku lave ki ai ʻi he Luke 2:​1-6, ko e hā naʻe fai ʻe Siosifa mo Mele ke talangofua ki ha lao naʻe ʻikai ke fakafiemālie, pea ko e hā ʻa e olá? (Sio foki ki he fakatātaá.)

11 ʻE lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Siosifa mo Melé, ʻa ia naʻá na mateuteu ke talangofua ki he ngaahi maʻu mafai māʻolungá naʻa mo e taimi naʻe faingatāmaki aí. (Lau ʻa e Luke 2:​1-6.) ʻI he māhina hiva nai ʻo e feitama ʻa Melé, naʻá ne fehangahangai mo Siosifa mo ha ʻahiʻahiʻi ʻena talangofuá. Ko ʻAokositusi, naʻá ne pule ʻi he ʻEmipaea Lomá, naʻá ne tuʻutuʻuni ke fai ha tohi-kakai. Naʻe pau ke fononga ʻa Siosifa mo Mele ki Pētelihema, ko ha fononga ofi ki he kilomita ʻe 150 (maile ʻe 93) ʻi he fonua moʻungaʻia. Ko e fonongá naʻe ʻikai ke fakafiemālie, tautefito kia Mele. Naʻe hohaʻa nai ʻa e ongo meʻá ki he tuʻunga malu ʻa Mele mo ʻena kiʻi pēpē teʻeki fanauʻí. Fēfē kapau te ne langā lolotonga ʻena fononga he halá? Naʻe ʻi hono manavá ʻa e Mīsaia naʻe talaʻofá. ʻE hoko ia ko ha kalofanga ke ʻoua te na talangofua ki he puleʻangá?

12 Naʻe ʻikai ke fakaʻatā ʻe Siosifa mo Mele ha taha ʻo e ngaahi hohaʻa ko iá ke ne tākiekina pe te na talangofua ki he laó. Naʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻena talangofuá. Naʻe aʻu hao ʻa Mele ki Pētelihema, fanauʻi ha kiʻi pēpē moʻui lelei, pea tokoni foki ki hono fakahoko ʻa e kikite ʻi he Tohi Tapú!—Mai. 5:2.

13. ʻE anga-fēfē nai ʻa e kaunga ʻetau talangofuá ki hotau fanga tokouá?

13 ʻI heʻetau talangofua ki he ngaahi mafai māʻolungá, ʻoku tau maʻu ʻaonga ai mo e niʻihi kehé. Anga-fēfē? Ko e ʻuhinga ʻe taha, ʻoku tau fakaʻehiʻehi ai mei he tautea ʻoku hilifaki ki he faʻahinga ʻoku talangataʻa ki he laó. (Loma 13:4) Ko ʻetau talangofua tāutahá ʻe lava ke ne tākiekina ʻa e anga ʻo e vakai ʻa e kau maʻu mafaí ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová fakalūkufua. Ko e fakatātaá, ʻi he ngaahi hongofuluʻi taʻu kuo maliu atú ʻi Naisīlia, naʻe hū ʻa e kau sōtiá ki ha Fale Fakatahaʻanga lolotonga ha fakataha, ʻo fakasio ha kau fakamoveuveu naʻa nau fakafepaki ki he totongi ʻo e tukuhaú. Ka ko e ʻōfisa pulé naʻá ne tala ange ki he kau sōtiá ke nau mavahe, ʻo ne pehē: “Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku ʻikai te nau taʻetotongi ʻenau tukuhaú.” ʻI he taimi taki taha ʻokú ke talangofua ai ki he laó, ʻokú ke tokoni ai ki hono tauhi ʻo e ongoongo lelei ʻa e kakai ʻa Sihová—ko ha ongoongo te ne maluʻi nai ho kaungātuí ʻi ha ʻaho.—Māt. 5:16.

14. Ko e hā naʻá ne tokoniʻi ha tuofefine ʻe taha ke ne “mateuteu ke talangofua” ki he ngaahi mafai māʻolungá?

14 Neongo ia, heʻikai nai ke tau hehema maʻu pē ke talangofua ki he ngaahi mafai māʻolungá. “Naʻe mātuʻaki faingataʻa kiate au ke talangofua,” ko e lea ia ʻa Joanna, ko ha tuofefine ʻi ʻAmelika, “koeʻuhí ko e niʻihi ʻi hoku fāmilí naʻa nau tofanga ʻi he fakamaau taʻetotonu ʻi he ʻaofinima ʻo e kau maʻu mafaí.” Ka naʻe fai ʻe Joanna ha feinga papau ke liliu ʻene fakakaukaú. ʻUluakí, naʻe ʻikai ke ne toe lau ʻa e ngaahi fakamatala ʻi he mītia fakasōsialé naʻá ne langaʻi ʻa e ngaahi ongoʻi ʻikai lelei fekauʻaki mo e kau maʻu mafaí. (Pal. 20:3) Uá, naʻá ne lotu ki he tokoni ʻa Sihová ke ne falala kiate ia kae ʻikai ʻi ha liliu ʻi he founga-pule fakaetangatá. (Saame 9:​9, 10) Tolú, naʻá ne lau ʻa e ngaahi kupu ʻi heʻetau ʻū tohí fekauʻaki mo e tuʻu-ʻataá. (Sione 17:16) ʻOku pehē ʻe Joanna he taimí ni ko e fakaʻapaʻapa mo e talangofua ki he kau maʻu mafaí kuó ne maʻu ai “ha nonga taʻealafakatataua.”

TALANGOFUA KI HE TATAKI MEI HE KAUTAHA ʻA SIHOVÁ

15. Ko e hā te tau fāinga nai ai ke talangofua ki he fakahinohino ʻoku haʻu mei he kautaha ʻa Sihová?

15 ʻOku kole mai ʻe Sihova ke tau “talangofua ki he faʻahinga ʻoku nau takimuʻa” ʻi he fakatahaʻangá. (Hep. 13:17) Neongo ko hotau Takí, ʻa Sīsū, ʻoku haohaoa, ko e faʻahinga ʻokú ne ngāueʻaki ke takimuʻa ʻi heni ʻi he māmaní ʻoku ʻikai ke nau pehē. ʻOku tau fāinga nai ke talangofua kiate kinautolu, tautefito kapau ʻoku nau kole mai ke tau fai ha meʻa ʻoku ʻikai ke tau loto ki ai. Naʻe toumoua ʻa e ʻapositolo ko Pitá ke talangofua ʻi he taimi ʻe taha. ʻI hono tala ange ʻe ha ʻāngelo kia Pita ke ne kai ʻa e fanga monumanu naʻe taʻemaʻa ʻi he malumalu ʻo e Lao ʻa Mōsesé, naʻá ne fakafisi ke fai pehē—ʻo ʻikai tuʻo taha pē, kae tuʻo tolu! (Ngā. 10:​9-16) Ko e hā hono ʻuhingá? Naʻe ʻikai ke ʻuhinga lelei ʻa e fakahinohino foʻoú kiate ia. Naʻá ne anga ki hono fai ʻa e ngaahi meʻá ʻi ha founga kehe. Kapau naʻe faingataʻa kia Pita ke talangofua ki he fakahinohino mei ha ʻāngelo haohaoa, huanoa hake ai ha faingataʻa nai kiate kitautolu ke talangofua ki ha fakahinohino mei ha tangata taʻehaohaoa!

16. Neongo naʻe mei lau ʻe he ʻapositolo ko Paulá ko e fakahinohino naʻá ne maʻú naʻe taʻeʻuhinga, ko e hā naʻá ne faí? (Ngāue 21:​23, 24, 26)

16 Ko e ʻapositolo ko Paulá naʻá ne “mateuteu ke talangofua” naʻa mo e ʻi he taimi naʻá ne maʻu ai ha fakahinohino naʻá ne ongoʻi nai naʻe taʻeʻuhinga. Naʻe fanongo ʻa e kau Kalisitiane Siú ʻi he ngaahi talanoa fekauʻaki mo Paula—ko e ngaahi talanoa naʻe fakahuʻunga ko ʻene malangá naʻe “ʻalu kehe ia meia Mōsese” pea taʻefakaʻapaʻapa ki he Lao ʻa Mōsesé. (Ngā. 21:21) Ko e kau mātuʻa Kalisitiane ʻi Selusalemá naʻa nau fakahinohino ʻa Paula ke ne ʻave ha kau tangata ʻe toko fā ki he temipalé peá ne fakamaʻa fakaeouau ia ke fakahaaʻi naʻá ne tauhi ʻa e Laó. Ka naʻe ʻiloʻi ʻe Paula ko e kau Kalisitiané naʻe ʻikai ke nau kei ʻi he malumalu ʻo e Laó. Pea naʻe ʻikai ke ne fai ha meʻa naʻe hala. Neongo ia, naʻe ʻikai ke toumoua ʻa Paula. Naʻá ne ʻave “ʻa e kau tangatá ʻi he ʻaho hono hokó peá ne fakamaʻa fakaeouau ia fakataha mo kinautolu.” (Lau ʻa e Ngāue 21:​23, 24, 26.) Ko e talangofua ʻa Paulá naʻe pouaki ai ʻa e fāʻūtahá.—Loma 14:​19, 21.

17. Ko e hā ʻokú ke ako mei he hokosia ʻa Stephanie?

17 Ko ha tuofefine ko Stephanie naʻe faingataʻa ke ne tali ha fili naʻe fai ʻe he fanga tokoua fua fatongia ʻi hono fonuá. Naʻá ne ngāue fiefia mo hono husepānití ʻi ha kulupu lea muli. Pea naʻe taʻofi ʻe he ʻōfisi vaʻá ʻa e kulupú, pea naʻe vaheʻi ʻa e ongo meʻá ki ha fakatahaʻanga ʻi heʻena lea tuʻufonuá. “Naʻá ku loto-mamahi lahi,” ko e lea ia ʻa Stephanie. “Naʻe ʻikai ke u tui naʻe ʻi ai ha fiemaʻu lahi ange ʻi heʻema lea tuʻufonuá.” Neongo ia, naʻá ne fili ke poupou ki he fakahinohino foʻoú. “ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻá ku sio ki he fakapotopoto ʻo e fili ko ení,” ko ʻene leá ia. “Kuó ma hoko ko ha ongo mātuʻa fakalaumālie ʻa e tokolahi ʻi heʻema fakatahaʻangá ʻa ia ʻoku ʻikai ke ʻi ai hanau fāmili ʻi he moʻoní. ʻOku ou ako mo ha tuofefine naʻe toe longomoʻui. Pea ʻi he taimí ni ʻoku ou maʻu ʻa e taimi lahi ange ki he ako fakafoʻituituí.” ʻOkú ne toe pehē, “ʻOku ou maʻu ha konisēnisi maʻa, ʻi hono ʻiloʻi kuó u fai hoku lelei tahá ke talangofua.”

18. ʻOku anga-fēfē ʻetau maʻu ʻaonga mei he talangofuá?

18 ʻE lava ke tau ako ke talangofua. Ko Sīsū naʻá ne “ako ʻa e talangofuá,” ʻo ʻikai mei heʻene ʻi ha ngaahi tuʻunga haohaoa, ka “mei he ngaahi meʻa naʻá ne faingataʻaʻia aí.” (Hep. 5:8) Hangē ko Sīsuú, ʻoku tau faʻa ako ʻa e talangofuá ʻi he malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga faingataʻá. Ko e fakatātaá, ʻi he kamata ʻa e mahaki fakaʻauha COVID-19 naʻe kole mai ai ke taʻofi ʻetau fakataha ʻi hotau Fale Fakatahaʻangá pea taʻofi mo ʻetau ngāue fakafaifekau fale ki he falé, naʻá ke fāinga ke talangofua? Neongo ia, ko hoʻo talangofuá naʻá ne maluʻi koe, fakafāʻūtahaʻi koe mo ho kaungātuí, pea fakahōifuaʻi ʻa Sihova. Ko kitautolu kotoa ʻoku tau mateuteu lelei ange he taimí ni ke talangofua ki ha faʻahinga fakahinohino pē ʻoku tau maʻu ʻi he lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí. Ko ʻetau moʻuí ʻe fakatuʻunga nai ai!—Siope 36:11.

19. Ko e hā ʻokú ke loto ai ke talangofuá?

19 Kuo tau ako ko e talangofuá ʻokú ne ʻomai ʻa e ngaahi tāpuaki taʻefaʻalaua. Ka ko e ʻuhinga tefito ʻoku tau fili ai ke talangofua kia Sihová koeʻuhí ʻoku tau ʻofa kiate ia pea ʻoku tau loto ke fakahōifuaʻi ia. (1 Sio. 5:3) Heʻikai ʻaupito lava ke tau totongi fakafoki kia Sihova ʻa e meʻa kotoa kuó ne fai maʻa kitautolú. (Saame 116:12) Ka ʻe lava ke tau talangofua kiate ia mo e faʻahinga ʻoku nau maʻu ha mafai kiate kitautolu. Kapau ʻoku tau talangofua, ʻoku tau fakahāhā ai ʻoku tau poto. Pea ko e tokotaha potó ʻokú ne ʻai ke fiefia ʻa e loto ʻo Sihová.—Pal. 27:11.

HIVA 89 Fanongo pea Maʻu ʻa e Palé

a Koeʻuhi ko e taʻehaohaoá, ʻoku tau fāinga kotoa ke talangofua ʻi he taimi ʻe niʻihi, naʻa mo e taimi ʻoku maʻu ai ʻe he tokotaha ʻokú ne ʻomai ʻa e tatakí ʻa e totonu fakaʻaufuli ke fai peheé. ʻE lāulea ʻi he kupu ko ení ki he ngaahi ʻaonga ʻoku maʻu ʻe he faʻahinga ʻoku talangofua ki heʻenau mātuʻá, “ngaahi mafai māʻolungá,” pea ki he fanga tokoua ʻoku nau takimuʻa ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané.

b Ki ha ngaahi fokotuʻu ki he founga ke talanoa ai ki hoʻo mātuʻá fekauʻaki mo e ngaahi lao ʻoku faingataʻa ke ke talangofua ki aí, sio ʻi he jw.org ʻi he kupu “ʻE Lava Fēfē Ke U Talanoa ki Heʻeku Ongo Mātuʻá Fekauʻaki mo ʻEna Ngaahi Laó?

c FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Naʻe talangofua ʻa Siosifa mo Mele ki he tuʻutuʻuni ʻa Sisa ke na lēsisita ʻi Pētelihemá. Ko e kau Kalisitiane ʻi he ʻaho ní ʻoku nau talangofua ki he lao ʻo e halá, fiemaʻu ki he tukuhaú mo e fakahinohino ki he moʻui leleí ʻoku fokotuʻu ʻe he “ngaahi mafai māʻolungá.”