Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 3

Fakahīkihiki‘i ‘e he Fu‘u Kakai Lahi ‘o e Fanga Sipi Kehé ‘a e ‘Otuá mo Kalaisi

Fakahīkihiki‘i ‘e he Fu‘u Kakai Lahi ‘o e Fanga Sipi Kehé ‘a e ‘Otuá mo Kalaisi

“Ko hotau fakamo‘uí ‘oku mei he ‘Otuá, ‘a ia ‘okú ne ‘afio ‘i he taloní, pea mei he Lamí.”​—FKH. 7:10.

HIVA 30 Kamata ‘a e Pule ‘a Sihová

‘I HE KUPÚ NI *

1. Na‘e maongo fēfē ki ha ki‘i talavou ‘a e malanga ‘i ha fakataha-lahi ‘i he 1935?

NA‘E ‘i ai ha fāmili na‘a nau kau ‘i he Kau Ako Tohi Tapú pe ko hono ui ia ‘o e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová ‘i he kuohilí. Na‘e ‘i ai ha foha ‘e toko tolu ‘a e ongo mātu‘á mo e ‘ofefine ‘e toko ua pea na‘á na ako‘i ke nau tauhi kia Sihova pea fa‘ifa‘itaki kia Kalaisi. Na‘e papitaiso hona foha ‘e taha ‘i he 1926 ‘a ia ko hono ta‘u 18 ia. Hangē ko ia na‘e fai ‘e he Kau Ako Tohi Tapu loto-mo‘oní ‘i he taimi ko iá, na‘e ma‘u ‘inasi ‘a e ki‘i talavou ko ení ‘i he maá mo e uainé ‘i he ta‘u taki taha. Kae kehe, na‘e liliu ‘a e anga ‘ene vakai ki he‘ene ‘amanaki ki he kaha‘ú ‘i ha malanga fakato‘oaloto na‘e fakakaveinga ko e “Fu‘u Kakai Tokolahí.” Na‘e fakahoko ‘a e malanga ko iá ‘e J. F. Rutherford ‘i ha fakataha-lahi ‘i Washington, D.C., ‘Amelika ‘i he 1935. Ko e hā na‘e ‘ilo‘i ‘i he fakataha-lahi ko iá?

2. Ko e hā ‘a e mo‘oni fakafiefia na‘e fakahaa‘i ‘i he malanga ‘a Tokoua Rutherford?

2 ‘I he malanga ‘a Tokoua Rutherford na‘á ne fakamatala‘i ai ‘a e fa‘ahinga ‘e fa‘u‘aki ‘a e “fu‘u kakai tokolahí” (King James Version), pe “fu‘u kakai lahi,” ‘oku lave ki ai ‘a e Fakahā 7:9. ‘I he a‘u mai ki he taimi ko ení, na‘e fai ‘a e vakai ki he kulupu ko ení ko ha kalasi fakahēvani hono ua ‘a ia na‘e ‘ikai ke nau fu‘u faitōnunga. Na‘e fakamatala‘i ‘e Tokoua Rutherford mei he Folofolá ko e fu‘u kakai lahí ‘oku ‘ikai ke fili kinautolu ke mo‘ui ‘i hēvani, ka ko e fanga sipi kehe * kinautolu ‘a Kalaisi ‘a ia te nau hao ‘i he “fu‘u mamahi lahí” pea mo‘ui ta‘engata ‘i he māmaní. (Fkh. 7:14) Na‘e tala‘ofa ‘e Sīsū: “‘Oku ‘i ai mo ‘eku fanga sipi kehe, ‘a ia ‘oku ‘ikai ke nau kau ‘i he loto‘ā ko ení; kuo pau ke u taki mo e fa‘ahinga ko iá, pea te nau fanongo ki hoku le‘ó, pea te nau hoko ko e tākanga pē ‘e taha pea ‘e taha pē ‘a e tauhi-sipí.” (Sione 10:16) Ko e fa‘ahinga ko eni hangē ha sipí ko e Kau Fakamo‘oni mateaki kinautolu ‘a Sihova ‘oku nau ma‘u ‘a e ‘amanaki ke mo‘ui ta‘engata ‘i he māmani Palataisi. (Māt. 25:31-33, 46) Tau vakai angé ki hono liliu ‘e he maama fakalaumālie ko ení ‘a e mo‘ui ‘a e tokolahi ‘o e kakai ‘a Sihová kau ai ‘a e tokoua ta‘u 18 na‘e lave ki ai he kamatá.​—Saame 97:11; Pal. 4:18.

LILIU ‘E HA MAHINO FO‘OU ‘A E MO‘UI ‘A E LAUI AFE

3-4. ‘I he fakataha-lahi ‘i he 1935, ko e hā na‘e ‘ilo‘i ‘e he laui afe fekau‘aki mo ‘enau ‘amanakí, pea ko e hā hono ‘uhingá?

3 ‘I he fakataha-lahi ko iá na‘e ‘eke ‘e he tokotaha malangá ki he kau fanongó: “Ko e fa‘ahinga kotoa ‘oku nau ma‘u ‘a e ‘amanaki ke mo‘ui ta‘engata ‘i he māmaní ‘e lava ke mou tu‘u hake?” Na‘e pehē ‘e ha tokotaha na‘e ‘i ai tonu, laka hake ‘i he vaeua ‘o e toko 20,000 na‘e ‘i aí na‘a nau tu‘u hake. Ko e me‘a fakangalongata‘a ia ‘i he fakataha-lahi ko iá. Na‘e fanongonongo leva ‘e Tokoua Rutherford: “Vakai! Ko e fu‘u kakai tokolahi!” Hili iá na‘e hoko ai ha fu‘u mavava le‘o-lahi. Na‘e ‘ilo‘i ‘e he fa‘ahinga na‘e tu‘u haké na‘e ‘ikai ke fili kinautolu ke mo‘ui ‘i hēvani. Na‘a nau ‘ilo‘i na‘e ‘ikai ke pani kinautolu ‘e he laumālie ‘o e ‘Otuá. ‘I he ‘aho hoko ‘o e fakataha-lahí, na‘e papitaiso ‘a e Kau Fakamo‘oni ‘e toko 840, ko e tokolahi taha ‘o kinautolu ko e fanga sipi kehe.

4 Hili ‘a e malanga ko iá, ko e ki‘i tokoua na‘e lave ki ai ki mu‘á mo e laui afe kehe na‘e ‘ikai ke nau toe ma‘u ‘inasi ‘i he maá mo e uainé ‘i he Kai Efiafi ‘a e ‘Eikí. Na‘e fakahaa‘i anga-fakatōkilalo ‘e ha tokoua ‘a e ongo‘i ‘a e tokolahi ‘i he‘ene pehē: “Ko e taimi fakamuimui taha na‘á ku ma‘u ‘inasi ai ‘i he maá mo e uainé ko e Fakamanatu ‘i he 1935. Na‘á ku ‘ilo‘i na‘e te‘eki ke u fakamo‘oni‘i fakafou ‘i he laumālie mā‘oni‘oni ‘o Sihová ‘oku ou ma‘u ‘a e ‘amanaki ke mo‘ui ‘i hēvaní; ‘i hono kehé, na‘á ku ma‘u ‘a e ‘amanaki ke mo‘ui ‘i he māmaní pea kau ‘i hono ‘ai ia ke hoko ko ha palataisí.” (Loma 8:16, 17; 2 Kol. 1:21, 22) Talu mei ai, kuo tupulaki ‘a e tokolahi ‘o e fu‘u kakai lahí pea kuo nau ngāue fāitaha mo e toenga ‘o e kau paní. *

5. ‘Oku anga-fēfē vakai ‘a Sihova ki he fa‘ahinga kuo ‘ikai ke nau toe ma‘u ‘inasi ‘i he Fakamanatú?

5 ‘Oku anga-fēfē vakai ‘a Sihova ki he fa‘ahinga kuo ‘ikai ke nau toe ma‘u ‘inasi ‘i he Fakamanatú hili ‘a e 1935? Kae fēfē kapau ‘oku ma‘u ‘inasi ha Fakamo‘oni ‘osi papitaiso he ‘ahó ni ‘i he maá mo e uainé ‘i he Kai Efiafi ‘a e ‘Eikí peá ne toki ‘ilo ki mui ‘oku ‘ikai ke pani ia? (1 Kol. 11:28) Kuo ma‘u ‘inasi ‘a e ni‘ihi koe‘uhi ko ‘enau ma‘uhala fekau‘aki mo ‘enau ‘amanakí. Ka ‘o kapau ‘oku nau fakahaa‘i mo‘oni ‘enau fehālaakí, ‘ikai ke toe ma‘u ‘inasi, pea tauhi faitōnunga ai pē kia Sihova, ko hono mo‘oní te ne lau ‘oku nau kau ‘i he fanga sipi kehé. Neongo ‘oku ‘ikai ke nau ma‘u ‘inasi ‘i he maá mo e uainé, ‘oku nau kei ma‘u pē ‘a e Fakamanatú koe‘uhi ko ‘enau hounga‘ia lahi ‘i he me‘a kuo fai ‘e Sihova mo Sīsū ma‘a kinautolú.

KO HA ‘AMANAKI MAKEHE

6. Ko e hā kuo fekau‘i ‘e Sīsū ke fai ‘e he kau ‘āngeló?

6 Koe‘uhi ko e vavé ni ke hoko mai ‘a e fu‘u mamahi lahí, ‘e fakalototo‘a ke tau vakai ki he me‘a ‘oku lea‘aki ‘i he Fakahā vahe 7 fekau‘aki mo e kau Kalisitiane paní mo e fu‘u kakai lahi ‘o e fanga sipi kehé. ‘Oku fekau‘i ‘e Sīsū ‘a e kau ‘āngeló ke hokohoko atu ‘enau puketu‘u ‘a e matangi ‘e fā ‘o e faka‘auhá. He‘ikai ke nau tuku ange ‘a e ngaahi matangi ko iá ki he māmaní kae ‘oua kuo sila‘i ‘a e kau Kalisitiane paní kotoa, ‘a ia, ko hono fakapapau‘i ‘e Sihova ‘oku nau faitōnungá. (Fkh. 7:1-4) Ko e pale ki he faitōnunga ‘a e fanga tokoua pani ‘o Kalaisí, ko ‘enau hoko ko e ngaahi tu‘i mo e kau taula‘eiki fakataha mo ia ‘i hēvani. (Fkh. 20:6) Ko e fa‘ahinga kotoa ‘oku fa‘u‘aki ‘a e fāmili fakahēvani ‘o e ‘Otuá te nau vēkeveke ke sio ki hono ma‘u ‘e he kau pani ‘e toko 144,000 honau pale fakahēvaní.

Ko e fu‘u kakai lahí ‘oku nau tui ‘a e ngaahi kofu hinehina tōtōlofa pea to‘o mo e ngaahi va‘a paame, ‘o tu‘u ‘i he ‘ao ‘o e taloni lāngilangi‘ia ‘o e ‘Otuá pea mo e Lamí (Sio ki he palakalafi 7)

7. ‘I he Fakahā 7:9, 10, ko hai na‘e mamata ki ai ‘a Sione ‘i he vīsoné, pea ko e hā na‘a nau faí? (Sio ki he tā ‘i he takafí.)

7 Hili ‘a e fakamatala ‘a Sione fekau‘aki mo e ngaahi tu‘i mo e kau taula‘eiki ko eni ‘e toko 144,000, ‘okú ne vakai ki ha me‘a fakafiefia ko ha “fu‘u kakai lahi” ‘oku nau hao atu ‘i ‘Āmaketone. ‘I he ‘ikai hangē ko e kulupu ‘uluakí, ko e kulupu hono ua ko ení ‘oku nau toe tokolahi ‘aupito ange pea ‘ikai lava hano lau. (Lau ‘a e Fakahā 7:9, 10.) ‘Oku nau “tui ‘a e ngaahi kofu hinehina tōtōlofa,” ‘o fakahaa‘i ai kuo nau tauhi kinautolu ke “ta‘eha‘ila” mei he māmani ‘o Sētané pea kuo nau nofo‘aki mateaki ki he ‘Otuá mo Kalaisi. (Sēm. 1:27) ‘Oku nau kalanga kuo nau hao koe‘uhi ko e me‘a kuo fai ‘e Sihova mo Sīsū, ‘a e Lami ‘a e ‘Otuá. Pea ‘oku nau to‘o foki ‘a e ngaahi va‘a paame, ‘o fakahaa‘i ai ‘oku nau tali fiefia ‘a Sīsū, ko e Tu‘i fakanofo ‘a Sihová.​—Fakafehoanaki mo e Sione 12:12, 13.

8. Ko e hā ‘oku tala mai ‘i he Fakahā 7:11, 12 fekau‘aki mo e fāmili fakahēvani ‘o Sihová?

8 Lau ‘a e Fakahā 7:11, 12. Ko e hā na‘e hoko ‘i hēvaní? ‘Oku sio ‘a Sione ki he kotoa ‘o e fāmili fakahēvani ‘o Sihová ‘oku nau fiefia lahi ‘i he‘enau sio ki he fu‘u kakai lahí pea nau fakahīkihiki‘i ‘a e ‘Otuá. ‘E fiefia ‘a e fāmili fakahēvani ‘o Sihová ‘i hono fakahoko ‘a e vīsone ko ení ‘i he taimi ‘e hao mo‘ui atu ai ‘a e fu‘u kakai lahí ‘i he fu‘u mamahi lahí.

9. Fakatatau ki he Fakahā 7:13-15, ko e hā ‘oku fai ‘e he fu‘u kakai lahí ‘i he ‘aho ní?

9 Lau ‘a e Fakahā 7:13-15. ‘Oku tohi ‘e Sione ko e fu‘u kakai lahí kuo nau “fō honau ngaahi kofu tōtōlofá ‘o fakahinehina kinautolu ‘i he ta‘ata‘a ‘o e Lamí.” ‘Oku ‘uhinga ení ‘oku nau ma‘u ha konisēnisi ma‘a mo ha tu‘unga mā‘oni‘oni ‘i he ‘ao ‘o Sihová. (‘Ai. 1:18) Ko e kau Kalisitiane ‘osi fakatapui mo ‘osi papitaiso kinautolu, ‘oku nau ngāue‘i ‘a e tui mālohi ki he feilaulau ‘a Sīsuú pea ma‘u ha vaha‘angatae mo Sihova. (Sione 3:36; 1 Pita 3:21) Ko ia ‘oku nau taau ai ke ‘i he ‘ao ‘o e taloni ‘o e ‘Otuá ‘o fai kiate ia “‘a e ngāue toputapu ‘i he ‘aho mo e pō” ‘i hono temipale fakalaumālie ‘i he māmaní. Na‘a mo e ‘ahó ni, ‘oku nau fakahoko faivelenga ‘a e konga lahi taha ‘o e ngāue malanga‘i ‘o e Pule‘angá mo e ngaohi ākongá, ‘o fakamu‘omu‘a ‘a e ngaahi me‘a ‘o e Pule‘anga ‘o e ‘Otuá ‘i ha‘anautolú.​—Māt. 6:33; 24:14; 28:19, 20.

Fa‘ahinga ‘i he fu‘u kakai lahi ‘o e fanga sipi kehé ‘oku nau hao fiefia atu ‘i he fu‘u mamahi lahí (Sio ki he palakalafi 10)

10. Ko e hā ‘oku fakapapau‘i ‘e he fu‘u kakai lahí, pea ko e hā ‘a e tala‘ofa ‘e hoko mo‘oní?

10 Ko e fu‘u kakai lahi te nau hao atu ‘i he fu‘u mamahi lahí ‘oku nau fakapapau‘i ‘e hokohoko atu hono tokanga‘i kinautolu ‘e he ‘Otuá, he “ko e Tokotaha ‘oku ‘afio ‘i he taloní te ne falō atu hono tēnití kiate kinautolu.” Ko e tala‘ofa kuo talu e faka‘amu ‘a e fanga sipi kehé ke fakahokó ‘e hoko mo‘oni: “[Ko e ‘Otuá] te ne holoholo ‘a e lo‘imata kotoa pē mei honau matá, pea ‘e ‘ikai ke toe ‘i ai ha mate, pe ha mamahi pe ha tangi pe ha langa.”​—Fkh. 21:3, 4.

11-12. (a) Hangē ko ia ‘oku fakahaa‘i ‘i he Fakahā 7:16, 17, ko e hā ‘a e ngaahi tāpuaki ‘oku tuku tauhi mai ki he fu‘u kakai lahí? (e) Ko e hā ‘e lava ke fai ‘e he fanga sipi kehé ‘i he Fakamanatú, pea ko e hā hono ‘uhingá?

11 Lau ‘a e Fakahā 7:16, 17. ‘I he taimí ni, ko e ni‘ihi ‘o e kakai ‘a Sihová ‘oku nau fiekaia koe‘uhi ko e palopalema faka‘ekonōmiká pe ko e moveuveu fakapolitikalé mo e taú. Ko e ni‘ihi ‘oku tuku pilīsone koe‘uhi ko ‘enau tuí. Kae kehe, ‘oku fiefia ‘a e fu‘u kakai lahí ke ‘ilo‘i ‘i he‘enau hao atu ‘i hono faka‘auha ‘a e fokotu‘utu‘u fulikivanu ko ení, te nau ma‘u ma‘u pē ‘a e me‘akai hulu fau fakamatelie mo fakalaumālie. ‘I hono faka‘auha ‘a e fokotu‘utu‘u ko eni ‘a Sētané, ko e fu‘u kakai lahí te nau hao ‘i hono lilingi hifo ‘e Sihova ‘ene houhaú ‘o hangē ha “me‘a fakatupu velahia” ki he ngaahi pule‘angá. ‘I he ngata‘anga ‘o e fu‘u mamahi lahí, ‘e taki atu ‘e Sīsū ‘a e fa‘ahinga ‘e hao mo‘ui ‘i he māmaní ki he ‘vai ‘o e mo‘ui ta‘engatá.’ Fakakaukau atu ki ai: Ko e fu‘u kakai lahí ‘oku nau ma‘u ha ‘amanaki makehe. ‘I he kotoa ‘o e laui piliona kuo faifai ange pea nau mo‘uí, he‘ikai ‘aupito nai ke nau mate!​—Sione 11:26.

12 ‘Oku ma‘u ‘e he fanga sipi kehé ha ‘amanaki fakaofo ‘a ia ‘oku nau fakamālō ai kia Sihova mo Sīsū! Na‘e ‘ikai ke fili kinautolu ke mo‘ui ‘i hēvani, ka ‘oku ‘ikai ke si‘i ai honau mahu‘ingá kia Sihova. Ko e fa‘ahinga ‘oku nau kau ‘i he ongo kulupú fakatou‘osi ‘e lava ke nau fakahīkihiki‘i ‘a e ‘Otuá mo Kalaisi. Ko e founga ‘e taha ‘e lava ke nau fai ai eni ko hono ma‘u ‘a e Kai Efiafi ‘a e ‘Eikí.

‘OATU ‘A E FAKAHĪKIHIKI ‘AUFUATŌ ‘I HE FAKAMANATÚ

‘I hono paasi ‘a e maá mo e uainé ‘i he Fakamanatú ‘oku fakamanatu mai ai na‘e pekia ‘a Sīsū kae lava ke tau mo‘ui (Sio ki he palakalafi 13-15)

13-14. Ko e hā ‘oku totonu ai ke ma‘u ‘e he tokotaha kotoa ‘a e Fakamanatu ‘o e pekia ‘a Kalaisí?

13 ‘I he ngaahi ta‘u ki mui ní, ‘oku fakafuofua ki he toko 1 ‘i he toko 1,000 kotoa ‘oku nau ma‘u ‘a e Fakamanatú ‘okú ne ma‘u ‘inasi ‘i he maá mo e uainé. Ko e lahi taha ‘o e ngaahi fakataha‘angá ‘oku ‘ikai ha taha ai ‘e ma‘u ‘inasi. Ko e tokolahi taha ‘oku nau ma‘u ‘a e Fakamanatú ‘oku nau ma‘u ‘a e ‘amanaki ke mo‘ui ‘i he māmaní. Ko e hā leva ‘oku nau ma‘u ai ‘a e Kai Efiafi ‘a e ‘Eikí? Hangē pē ko e ‘alu ‘a e kakaí ki ha mali hanau kaume‘a. Ko ‘enau ma‘u iá koe‘uhi ‘oku nau loto ke fakahaa‘i ‘enau ‘ofa mo e poupou ki he ongo me‘a malí. Ko ia ko e ‘uhinga tatau ‘oku ma‘u ai ‘e he fanga sipi kehé ‘a e Fakamanatú, koe‘uhi ‘oku nau loto ke fakahaa‘i ‘enau ‘ofa mo e poupou kia Kalaisi mo e kau paní. Ko e toe ‘uhinga ‘oku ma‘u ai ‘e he fanga sipi kehé ‘a e Fakamanatú, ke fakahaa‘i ‘enau hounga‘ia ‘i he feilaulau ‘a Sīsuú, ko ha feilaulau ‘okú ne ‘ai ke malava kiate kinautolu ke mo‘ui ta‘engata ‘i he māmaní.

14 Ko ha toe ‘uhinga mahu‘inga ‘e taha ‘oku ma‘u ai ‘e he fanga sipi kehé ‘a e Fakamanatú ko ‘enau talangofua ki he fekau ‘a Sīsuú. ‘I hono fokotu‘u ‘e Sīsū ‘a e houa kai makehe ko iá mo ‘ene kau ‘apositolo faitōnungá, na‘á ne tala ange: “Hanganaki fai eni ko hoku fakamanatu.” (1 Kol. 11:23-26) Ko ia ‘oku hokohoko atu ‘enau ma‘u ‘a e Kai Efiafi ‘a e ‘Eikí ‘i he kei mo‘ui ‘i he māmaní ‘a e ni‘ihi ‘o e kau paní. Ko hono mo‘oní, ‘oku fakaafe‘i ‘e he fanga sipi kehé ‘a e tokotaha kotoa ke nau ma‘u fakataha ‘a e Fakamanatú.

15. ‘E lava fēfē ke tau fakahīkihiki‘i ‘a e ‘Otuá mo Kalaisi ‘i he Fakamanatú?

15 ‘I he Fakamanatú, ‘oku tau ma‘u ‘a e faingamālie ke fakahīkihiki‘i ‘a e ‘Otuá mo Kalaisi ‘i he hiva mo e lotu. Ko e malanga ‘e fakahoko ‘i he ta‘u ní, ko e “Hounga‘ia ‘i he Me‘a Kuo Fai ‘e he ‘Otuá mo Kalaisi Ma‘aú!” ‘E fakalahi ai ‘etau hounga‘ia kia Sihova mo Kalaisí. ‘I hono paasi ‘a e maá mo e uainé, te tau manatu‘i ai ‘a e me‘a ‘okú na fakatātaa‘í​—‘a e sino mo e ta‘ata‘a ‘o Sīsuú. Te tau fakakaukau ai ki hono foaki mai ‘e Sihova hono ‘Aló ke pekia koe‘uhi ke tau ma‘u ai ‘a e mo‘uí. (Māt. 20:28) Ko e tokotaha kotoa ‘oku nau ‘ofa ki he‘etau Tamai fakahēvaní mo hono ‘Aló te nau loto ke ma‘u ‘a e Fakamanatú.

FAKAMĀLŌ KIA SIHOVA KI HE ‘AMANAKI KUÓ NE FOAKI ATÚ

16. Ko e hā ‘a e ngaahi founga ‘oku tatau ai ‘a e kau paní mo e fanga sipi kehé?

16 ‘I ha ‘uhinga, ko e kau paní mo e fanga sipi kehé ‘okú na tatau. ‘Oku ‘ikai ke ‘ofa lahi ange ‘a Sihova ‘i he kulupu ‘e taha ‘i he taha. ‘Okú na fakatou mahu‘inga pē ki he ‘Otuá. He ko ē, na‘á ne totongi ‘a e mahu‘inga tatau, ‘a e mo‘ui ‘a hono ‘Alo ‘ofeiná, ke fakatau mai ‘aki ‘a e kau paní mo e fanga sipi kehé. Ko e kehekehe pē ‘o e ongo kulupú ko ‘ena ‘amanakí. Ko e ongo kulupú fakatou‘osi kuo pau ke na nofo‘aki mateaki ki he ‘Otuá mo Kalaisi. (Saame 31:23) Pea manatu‘i ko e laumālie ‘o e ‘Otuá ‘oku tatau pē ‘a e ngāue hono mālohí ‘iate kitautolu kotoa. ‘Oku ‘uhinga ení ‘oku tokonaki mai ‘e Sihova hono laumālie mā‘oni‘oní ki he tokotaha taki taha ‘o fakatatau ki he me‘a ‘oku fiema‘ú.

17. Ko e hā ‘oku fakatu‘otu‘a atu ki ai ‘a e toenga ‘o e kau paní?

17 Ko e kau Kalisitiane paní ‘oku ‘ikai ke fanau‘i mai kinautolu mo e ‘amanaki fakahēvaní. Kuo pau ke ‘ai ia ‘e he ‘Otuá ki honau lotó. ‘Oku nau fakakaukau ki he‘enau ‘amanakí, lotu fekau‘aki mo ia, pea ‘oku nau vēkeveke ke ma‘u honau pale ‘i hēvaní. ‘Oku ‘ikai lava ‘o a‘u ‘o nau faka‘uta atu pe ‘e fēfē honau sino fakalaumālié. (Fil. 3:20, 21; 1 Sio. 3:2) Neongo ia, ‘oku nau fakatu‘otu‘a atu ke fetaulaki mo Sihova, Sīsū, kau ‘āngeló mo e toenga ‘o e kau paní. ‘Oku nau faka‘amu ke nau ‘i ai fakataha mo kinautolu ‘i he Pule‘anga fakahēvaní.

18. Ko e hā ‘oku fakatu‘otu‘a atu ki ai ‘a e fanga sipi kehé?

18 Ko e fanga sipi kehé ‘oku nau koloa‘aki ha ‘amanaki ‘oku fakanatula pē hono ma‘u ‘e he fa‘ahinga ‘o e tangatá, ko e ‘amanaki ke mo‘ui ta‘engata ‘i he māmaní. (Tml. 3:11) ‘Oku nau fakatu‘otu‘a atu ki he ‘aho te nau tokoni ai ki hono ‘ai ‘a e māmaní kotoa ke hoko ko ha palataisi. ‘Oku nau faka‘amu ke a‘u ki he ‘aho ‘e lava ke nau langa ai honau fale, tō ‘enau ngoue pea ‘ohake ‘enau fānaú ‘i he mo‘ui lelei haohaoa. (‘Ai. 65:21-23) ‘Oku nau fakatu‘otu‘a atu ke ‘eva ki he ‘otu mo‘ungá, vaotaá mo e tahí pea ke ako ki he ngaahi me‘a hulu fau kuo fakatupu ‘e Sihová. Hiliō he me‘a kotoa, ‘oku nau fiefia ke ‘ilo‘i ko honau vaha‘angatae mo Sihová ‘e tupu ke toe mālohi ange pea vāofi ange.

19. Ko e Fakamanatú ‘okú ne ‘omai ‘a e faingamālie kiate kitautolu ke fai ‘a e hā, pea ‘e fakahoko fakakū ‘a e Fakamanatu ‘i he ta‘u ní?

19 Kuo ‘oange ‘e Sihova ki he‘ene sevāniti fakatapui taki taha ha ‘amanaki fakaofo ki he kaha‘ú. (Sel. 29:11) Ko e Fakamanatu ‘o e pekia ‘a Kalaisí ‘oku ‘omai ai kiate kitautolu taki taha ha faingamālie lahi ke fakahīkihiki‘i ‘a e ‘Otuá mo Kalaisi ki he me‘a kuó na fai ma‘a kitautolu ke malava ‘o tau ma‘u ai ‘a e mo‘ui ta‘engatá. ‘Oku ‘ikai ha veiveiua ko e Fakamanatú ‘a e fakataha mahu‘inga taha ke ma‘u ‘e he kau Kalisitiane mo‘oní. ‘E fakahoko ia ‘i he hili ‘a e tō ‘a e la‘aá ‘i he Tokonaki, Ma‘asi 27, 2021. ‘I he ta‘ú ni ko e tokolahi te nau tau‘atāina ke ma‘u ‘a e fakataha mahu‘inga ko ení. ‘E ma‘u ia ‘e he ni‘ihi neongo ‘a e fakafepakí. ‘E fehangahangai ‘a e ni‘ihi mo e pole ‘i hono fakahoko ‘a e fakamanatú ‘i pilīsone. Lolotonga ‘a e vakai hifo ‘a Sihova, Sīsū, mo e fāmili fakahēvani ‘o e ‘Otuá, ‘ofa ke ma‘u ‘e he fakataha‘anga kotoa, kulupu mo e tokotaha taki taha ha Fakamanatu fakafiefia!

HIVA 49 Sihova Hotau Hūfanga

^ pal. 5 ‘I Ma‘asi 27, 2021, ko ha ‘aho makehe ia ki he Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová. ‘I he efiafi ko iá te tau Fakamanatu ai ‘a e pekia ‘a Kalaisí. Ko e tokolahi taha te nau ma‘u iá ‘oku nau kau ‘i he kulupu na‘e lave ki ai ‘a Sīsū ko e “fanga sipi kehe.” Ko e hā ‘a e mo‘oni mahu‘inga na‘e ‘ilo‘i fekau‘aki mo e kulupu ko iá ‘i he 1935? Ko e hā ‘a e ‘amanaki fakafiefia ‘oku fakatatali mai ki he fanga sipi kehé ‘i he hili ‘a e fu‘u mamahi lahí? Neongo ‘oku ‘ikai ke ma‘u ‘inasi ‘a e fanga sipi kehé ‘i he Fakamanatú, ‘e lava fēfē ke nau fakahīkihiki‘i ‘a e ‘Otuá mo Kalaisi?

^ pal. 2 LEA MO HONO ‘UHINGA: Ko e fanga sipi kehé ‘oku kau ki ai ‘a e fa‘ahinga kuo tānaki mai ‘i he ngaahi ‘aho faka‘osí. ‘Oku nau muimui kia Kalaisi pea ‘oku nau ma‘u ‘a e ‘amanaki ke mo‘ui ta‘engata ‘i he māmaní. Ko e fu‘u kakai lahí ko e fa‘ahinga ia ‘oku nau kau ‘i he fanga sipi kehé ‘a ia te nau mo‘ui ‘i he taimi ‘e fakamāu‘i ai ‘e Kalaisi ‘a e fa‘ahinga ‘o e tangatá lolotonga ‘a e fu‘u mamahi lahí pea te nau hao ‘i he fu‘u mamahi lahí.

^ pal. 4 LEA MO HONO ‘UHINGA: ‘Oku ‘uhinga ‘a e “toenga” ‘o e kau paní ki he kau Kalisitiane pani ‘oku nau kei mo‘ui ‘i he māmaní pea ‘oku nau ma‘u ‘inasi ‘i he maá mo e uainé ‘i he Kai Efiafi ‘a e ‘Eikí.