Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 4

Hanganaki Fakatupulekina ‘a e Manava‘ofa Lolotó

Hanganaki Fakatupulekina ‘a e Manava‘ofa Lolotó

“‘I he ‘ofa fakatokouá mou ma‘u ‘a e femanava‘ofa‘aki loloto.”​—LOMA 12:10.

HIVA 25 Fakamo‘oni e Tu‘unga Ākongá

‘I HE KUPÚ NI *

1. Ko e hā ‘a e ngaahi founga ‘oku tau sio ai ki he ‘ikai ha ‘ofa fakanatula ‘i he ‘aho ní?

NA‘E tomu‘a tala ‘i he Tohi Tapú ‘i he ngaahi ‘aho faka‘osí, he‘ikai ma‘u ‘e he kakaí ‘a e “‘ofa fakanatulá.” (2 Tīm. 3:1, 3) ‘Oku tau sio kuo fakahoko ‘a e kikite ko ení ‘i he ‘ahó ni. Ko e fakatātaá, kuo māvahevahe ‘a e ngaahi fāmili ‘e laui miliona koe‘uhi ko e vete malí, ‘o ‘ai ai ke fe‘ita‘aki ‘a e ongo mātu‘á pea ongo‘i ‘e he fānaú ‘oku ‘ikai ke ‘ofa‘i kinautolu. Na‘a mo e ngaahi fāmili ‘oku nau nofo ‘i he fale tatau, ‘oku hangē ia ‘oku nau nofo vāmama‘ó. “Ko e fa‘eé, tamaí mo e fānaú ‘oku ‘ikai ke nau vāofi, ‘oku nau vāofi ange ki he komipiutá, tepiletí, telefoni to‘oto‘ó pe ko e keimi vitioó,” ko e lau ia ‘a ha tokotaha fale‘i ki he fāmilí. “Neongo ‘oku nofo ‘a e ngaahi fāmili ko ení ‘i he fale tatau ‘oku ‘ikai pē ke nau fu‘u fe‘ilongaki.”

2-3. (a) Fakatatau ki he Loma 12:10, ko hai ‘oku totonu ke tau fakahāhā ki ai ‘a e manava‘ofa lolotó? (e) Ko e hā te tau lāulea ki ai ‘i he kupu ko ení?

2 ‘Oku ‘ikai ke tau loto ke fakafuo kitautolu ‘e he laumālie ta‘e‘ofa ‘o e māmaní. (Loma 12:2) ‘I hono kehé, ‘oku fiema‘u ke tau fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó ‘o ‘ikai ki he ngaahi mēmipa pē hotau fāmilí kae pehē foki ki he fa‘ahinga ‘oku fekau‘aki mo kitautolu ‘i he tuí. (Lau ‘a e Loma 12:10.) Ko e hā ‘a e manava‘ofa loloto? Ko ha kupu‘i lea ia ‘okú ne fakamatala‘i ‘a e kaume‘a vāofi ‘i he vaha‘a ‘o e ngaahi mēmipa ofi ‘o e fāmilí. Ko e fa‘ahinga ‘ofa ia ‘oku totonu ke tau fakahaa‘i ki hotau fāmili fakalaumālié, ‘a hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine Kalisitiané. ‘I he‘etau fai iá, ‘oku tau tokoni ai ke tauhi ma‘u ‘a e fā‘ūtahá ‘a ia ko ha konga mātu‘aki mahu‘inga ia ‘o e lotu mo‘oní.​—Mai. 2:12.

3 Tau vakai angé ki he me‘a ‘e lava ke tau ako mei he ngaahi fa‘ifa‘itaki‘anga Fakatohitapu, ‘a ia ‘e tokoni‘i ai kitautolu ke fakatupulekina mo fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó.

SIHOVA​—“‘OKU MANAVA‘OFA LOLOTO ‘AUPITO”

4. ‘Oku anga-fēfē hono tokoni‘i kitautolu ‘i he Sēmisi 5:11 ke hounga‘ia ‘i he lahi ‘o e ‘ofa ‘a Sihová?

4 ‘Oku fakahaa‘i ‘i he Tohi Tapú ‘a e ngaahi ‘ulungaanga faka‘ofo‘ofa ‘o Sihová. Ko e fakatātaá, ‘oku tala mai ai “ko e ‘Otuá ko e ‘ofa.” (1 Sio. 4:8) Ko e fo‘i fakamatala pē ko iá ‘okú ne tohoaki‘i kitautolu kiate ia. Ka ‘oku toe pehē ‘i he Tohi Tapú ko Sihova “‘oku manava‘ofa loloto ‘aupito.” (Lau ‘a e Sēmisi 5:11.) He founga fakalotomāfana ē ke fakahaa‘i‘aki ‘a e ‘ofa lahi ‘a Sihova ‘iate kitautolú!

5. ‘Oku anga-fēfē hono fakahaa‘i ‘e Sihova ‘a e mēsí pea ‘oku lava fēfē ke tau fa‘ifa‘itaki kiate ia?

5 Fakatokanga‘i ‘oku lave ‘a e Sēmisi 5:11 ki he manava‘ofa loloto ‘a Sihová pehē ki ha ‘ulungaanga ‘e taha ‘okú ne tohoaki‘i kitautolu kiate ia​—ko ‘ene mēsí. (‘Eki. 34:6) Ko e founga ‘e taha ‘oku fakahaa‘i mai ai ‘e Sihova ‘ene mēsí kiate kitautolú ko ‘ene fakamolemole‘i ‘etau ngaahi fehālaakí. (Saame 51:1) ‘I he Tohi Tapú, ko e mēsí ‘oku ‘ikai ko e fakamolemole ‘ata‘atā pē. Ko e mēsí ko ha ongo‘i loloto ia ‘oku ma‘u ‘e ha tokotaha ‘i he‘ene sio ki ha taha ‘okú ne faingata‘a‘ia pea ‘oku ue‘i ia ke ne fai ha tokoni ki he tokotahá. ‘Oku fakamatala‘i ‘ene holi mālohi ke tokoni‘i kitautolú ‘oku lahi ange ia ‘i he ongo‘i ‘oku ma‘u ‘e ha fa‘ē ki ha‘ane ki‘i tama. (‘Ai. 49:15) ‘I he taimi ‘oku tau faingata‘a‘ia aí, ko e meesi ‘a Sihová ‘okú ne ue‘i ia ke ne tokoni‘i kitautolu. (Saame 37:39; 1 Kol. 10:13) ‘E lava ke tau fakahāhā ‘a e mēsí ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ‘aki hono fakamolemole‘i kinautolu pea ‘oua te tau tukuloto‘i ha ‘ita ‘iate kinautolu. (‘Ef. 4:32) Ka ko ha founga tefito ke tau fakahāhā ai ‘a e mēsí ko hono poupou‘i hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ‘i he‘enau fekuki mo e faingata‘á. ‘I he taimi ‘oku ue‘i ai kitautolu ‘e he ‘ofá ke faimeesi ki he ni‘ihi kehé ‘oku tau fa‘ifa‘itaki ai kia Sihova, ko e fa‘ifa‘itaki‘anga mā‘olunga taha ia ‘o e manava‘ofa lolotó.​—‘Ef. 5:1.

“FĀITAHA ‘A SIONATANE MO TĒVITA ‘I HE KAUME‘A VĀOFI”

6. Na‘e anga-fēfē hono fakahāhā ‘e Sionatane mo Tēvita ‘a e femanava‘ofa‘aki lolotó?

6 ‘Oku ma‘u ‘i he Tohi Tapú ‘a e fakamatala fekau‘aki mo e fa‘ahinga ta‘ehaohaoa ‘o e tangatá na‘a nau fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó. Fakakaukau ki he fa‘ifa‘itaki‘anga ‘a Sionatane mo Tēvitá. ‘Oku pehē ‘i he Tohi Tapú: “Na‘e kamata ke fāitaha ‘a Sionatane mo Tēvita ‘i he kaume‘a vāofi, pea na‘e kamata ke ‘ofa ‘a Sionatane ‘ia Tēvita ‘o hangē pē ko ‘ene ‘ofa ‘iate iá.” (1 Sām. 18:1) Na‘e pani ‘a Tēvita ke ne fetongi ‘a Saula ko e tu‘i. Pea na‘e ‘ita lahi ‘a Saula ‘ia Tēvita ‘o ne feinga ke tāmate‘i ia. Ka na‘e ‘ikai ke kau ‘a Sionatane mo ‘ene tamaí ‘i he fa‘ufa‘u ko eni ke fakapoongi ‘a Tēvitá. Na‘e fuakava ‘a Sionatane mo Tēvita ke na kaume‘a ai pē peá na fepoupouaki ma‘u pē.​—1 Sām. 20:42.

Na‘e ‘ikai ke ta‘ofi ‘e he to‘u kehekehe ‘a Sionatane mo Tēvitá ‘ena fāitaha ‘i he manava‘ofa lolotó (Sio ki he palakalafi 6-9)

7. Ko e hā ‘a e me‘a ‘e taha na‘e mei lava ke ne ta‘ofi ‘a e kaume‘a ‘a Sionatane mo Tēvitá?

7 ‘Oku toe makehe ange ‘a e manava‘ofa loloto ‘i he vaha‘a ‘o Sionatane mo Tēvitá ‘i he‘etau vakai ki he ngaahi me‘a ‘e ni‘ihi na‘e mei lava ke ne ta‘ofi ‘ena kaume‘á. Ko e fakatātaá, na‘e lahi ‘aki ‘e Sionatane ‘a e ta‘u nai ‘e 30 ‘ia Tēvita. Na‘e mei pehē ‘e Sionatane ‘oku ‘ikai ‘aupito ha me‘a ‘okú ne tatau ai mo e ki‘i tangata kei si‘i ange mo ta‘etaukei ko ení. Ka, na‘e ‘ikai ke vakai pe fakafeangai ‘a Sionatane kia Tēvita ‘okú ne mā‘ulalo ange.

8. ‘Okú ke pehē ko e hā na‘e hoko ai ‘a Sionatane ko ha kaume‘a lelei ‘o Tēvitá?

8 Na‘e mei lava ke meheka ‘a Sionatane kia Tēvita. Koe‘uhi ko Sionatane ‘a e foha ‘o Tu‘i Saulá, na‘á ne mei vilitaki ko ia ‘a e ‘ea hoko ki he taloní. (1 Sām. 20:31) Ka na‘e anga-fakatōkilalo ‘a Sionatane, peá ne mateaki kia Sihova. Ko ia na‘á ne poupou kakato ‘i he fili ‘e Sihova ‘a Tēvita ke hoko ko e tu‘í. Na‘á ne mateaki foki kia Tēvita na‘a mo hono ‘ai ‘e he meá ni ‘a Saula ke ne ‘ita tōtōlilí.​—1 Sām. 20:32-34.

9. Na‘e vakai ‘a Sionatane kia Tēvita ko ha fili? Fakamatala‘i.

9 Na‘e ma‘u ‘e Sionatane ‘a e manava‘ofa loloto kia Tēvita, ko ia na‘e ‘ikai ke ne vakai kiate ia ko ha fili. Ko Sionatane ko ha tokotaha fana ngahau pōto‘i mo ha tokotaha to‘a ‘i he taú. Na‘á ne ‘iloa mo ‘ene tamaí ‘a Saula ‘i he‘ena “makimo ange ‘i he fanga ‘īkalé” mo “mālohi ange ‘i he fanga laioné.” (2 Sām. 1:22, 23) Ko ia ai, na‘e mei pōlepole ‘a Sionatane ‘i he‘ene ngaahi lavame‘á tonu. Kae kehe, na‘e ‘ikai ke fe‘au‘auhi ‘a Sionatane pe ‘ita. ‘I hono kehé, na‘e faka‘apa‘apa‘i ‘e Sionatane ‘a Tēvita ‘i he‘ene loto-to‘a mo e falala kia Sihová. Ko hono mo‘oní, na‘e toki ‘ofa ‘a Sionatane ‘ia Tēvita ‘o hangē ko ‘ene ‘ofa ‘iate iá ‘i he hili hono tāmate‘i ‘e Tēvita ‘a Kolaiaté. ‘E lava fēfē ke tau fakahāhā ‘a e manava‘ofa loloto peheé ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné?

‘E LAVA FĒFĒ KE TAU FAKAHĀHĀ ‘A E MANAVA‘OFA LOLOTÓ ‘I HE ‘AHÓ NI?

10. ‘Oku ‘uhinga ki he hā ‘a e “‘ofa lahi ki he tokotaha taki taha mei he lotó”?

10 ‘Oku tala mai ‘i he Tohi Tapú ke tau “ma‘u ā ‘a e ‘ofa lahi ki he tokotaha taki taha mei he lotó.” (1 Pita 1:22) ‘Oku fokotu‘u mai ‘e Sihova ‘a e fa‘ifa‘itaki‘angá. Ko ‘ene ‘ofá ‘oku lahi fau kapau ‘oku tau mateaki kiate ia, ‘oku ‘ikai ‘aupito ha me‘a ‘e lava ke ne maumau‘i ‘a e ha‘i ko iá. (Loma 8:38, 39) Ko e fo‘i lea faka-Kalisi ‘oku liliu ko e “lahi” ‘oku ‘uhingá ko e fano atu​—na‘a mo e kakapa atu. ‘I he taimi ‘e ni‘ihi, ‘e fiema‘u nai ke tau “fano” mo “kakapa atu” koe‘uhi ke ma‘u ‘a e manava‘ofa lolotó ki ha kaungātui. ‘I hono fakalotomamahi‘i kitautolu ‘e he ni‘ihi kehé, ‘oku fiema‘u ke hokohoko atu ‘etau “fekātaki‘aki ‘i he ‘ofa, ‘o feinga tōtōivi ke tauhi ma‘u ‘a e laumālie taha ‘i he ha‘i fā‘ūtaha ko e melinó.” (‘Ef. 4:1-3) ‘I he‘etau feinga ke tauhi ma‘u ‘a e ‘ha‘i ‘o e melinó’ te tau sio fakalaka atu ai ‘i he ngaahi tōnounou hotau fanga tokouá. Te tau fai hotau lelei tahá ke vakai ki hotau fanga tokouá ‘o hangē ko e vakai ‘a Sihová.​—1 Sām. 16:7; Saame 130:3.

Na‘e ekinaki kia ‘Iuotia mo Siniteke ke na fakakaukau taha​—ko ha me‘a ‘oku ‘ikai nai ke faingofua ki ha kaungātui (Sio ki he palakalafi 11)

11. Ko e hā ‘oku faingata‘a nai ai ‘i he taimi ‘e ni‘ihi ke fakatupulekina ‘a e manava‘ofa lolotó?

11 ‘Oku ‘ikai ke faingofua ma‘u pē ke fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, tautefito ‘i he‘etau ‘ilo‘i ‘enau ngaahi tōnounoú. ‘Oku hā ngali, na‘e hoko ia ko ha pole ki he ni‘ihi ‘o e kau Kalisitiane ‘i he ‘uluaki senitulí. Ko e fakatātaá, ‘oku ngalingali na‘e ‘ikai ha palopalema ia kia ‘Iuotia mo Siniteke ‘i he‘ena “ngāue mālohi fakataha mo [Paula] ‘i hono fanongonongo ‘a e ongoongo leleí.” Ka na‘e faingata‘a ke na fāitaha. Ko ia na‘e ekinaki ‘a Paula kiate kinaua “ke na fakakaukau taha ‘i he ‘Eikí.”​—Fil. 4:2, 3.

‘E lava ke fakatupulekina ‘e he kau mātu‘a kei si‘i mo ta‘umotu‘a angé ha vaha‘angatae mālohi (Sio ki he palakalafi 12)

12. ‘E lava fēfē ke tau fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné?

12 ‘E lava fēfē ke tau fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ‘i he ‘ahó ni? ‘I he taimi ‘oku tau ‘ilo‘i lelei ange ai hotau kaungātuí, ‘oku faingofua ange ai ke tau mahino‘i kinautolu pea fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó kite kinautolu. He‘ikai ke hoko ‘a e ta‘umotu‘á mo e puipuitu‘á ko ha ‘ā vahevahe. Manatu‘i, na‘e lahi ‘aki ‘e Sionatane ‘a e ta‘u ‘e 30 nai ‘ia Tēvita; ka na‘á ne fakatupulekina ha kaume‘a vāofi mo ia. ‘E lava ke ke fakahāhā ‘a e mahu‘inga‘ia ‘i ha tokotaha ‘oku ta‘umotu‘a ange​—pe kei si‘i ange​—‘iate koe? ‘I ho‘o fai peheé, ‘okú ke fakahāhā ai ‘okú ke “ma‘u ‘a e ‘ofa ki he ha‘oha‘onga fakakātoa ‘o e fanga tokouá.”​—1 Pita 2:17.

Sio ki he palakalafi 12 *

13. Ko e hā he‘ikai nai ai ke tau ongo‘i vāofi tatau ki he tokotaha kotoa ‘i he fakataha‘angá?

13 ‘Oku ‘uhinga ‘a e manava‘ofa loloto ki hotau kaungātuí te tau ongo‘i vāofi tatau pē ki he tokotaha kotoa ‘i he fakataha‘angá? ‘Ikai, he‘ikai malava ia. ‘Oku ‘ikai hala ia ke ongo‘i ofi ange ki he ni‘ihi koe‘uhi ko e meimei tatau ‘a e me‘a ‘oku tau sai‘ia aí. Na‘e lave ‘a Sīsū ki he kotoa ‘o ‘ene kau ‘apositoló “ko e ngaahi kaume‘a,” ka na‘á ne ma‘u ha ‘ofa makehe kia Sione. (Sione 13:23; 15:15; 20:2) Neongo ia, na‘e ‘ikai ke filifilimānako ‘a Sīsū ‘i he‘ene fakafeangai kia Sioné. Ko e fakatātaá, ‘i he kole ‘e Sione mo hono tokoua ko Sēmisí ha tu‘unga tu‘u-ki-mu‘a ‘i he Pule‘anga ‘o e ‘Otuá, na‘e tala ange ‘e Sīsū: “Ko e nofo ‘i hoku nima to‘omata‘ú pe ‘i hoku to‘ohemá ‘oku ‘ikai ‘a‘aku ia ke foaki.” (Mk. 10:35-40) ‘I he fa‘ifa‘itaki kia Sīsuú, ‘oku ‘ikai totonu ke tau filifilimānako ‘i he fakafeangai ki hotau ngaahi kaungāme‘a ofí. (Sēm. 2:3, 4) He ka ‘ikai, te tau pouaki ai ha laumālie māvahevahe​—ko ha me‘a ‘oku ‘ikai ‘aupito totonu ke ‘i he fakataha‘angá.​—Sute 17-19.

14. Fakatatau ki he Filipai 2:3, ko e hā te ne tokoni‘i kitautolu ke faka‘ehi‘ehi mei ha laumālie fe‘au‘auhi?

14 ‘I he‘etau fakahāhā ‘a e femanava‘ofa‘aki lolotó, ‘oku tau malu‘i ai ‘a e fakataha‘angá mei he laumālie fe‘au‘auhí. Manatu‘i, na‘e ‘ikai ke vakai ‘a Sionatane kia Tēvita ko ha fili, ‘o feinga ke fe‘auhi mo ia ki he taloní. Ko kitautolu kotoa ‘e lava ke tau fa‘ifa‘itaki kia Sionatane. ‘Oua ‘e vakai ki ho ngaahi kaungāngāué ko ha fili koe‘uhi ko ‘enau ngaahi malavá, “kae ‘aki ‘a e anga-fakatōkilalo ‘o mou vakai ki he ni‘ihi kehé ‘oku nau mā‘olunga ange ‘iate kimoutolu.” (Lau ‘a e Filipai 2:3.) Manatu‘i ko e tokotaha taki taha ‘i he fakataha‘angá ‘oku ‘i ai hono ‘aonga. ‘I hono tauhi ma‘u ha vakai anga-fakatōkilalo kiate kitautolu tonu, te tau sio ai ki he lelei hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné pea ma‘u ‘aonga mei he‘enau fa‘ifa‘itaki‘anga faitōnungá.​—1 Kol. 12:21-25.

15. Ko e hā ‘okú ke ako mei he hokosia ‘a Tanya mo hono fāmilí?

15 ‘I he‘etau fehangahangai mo e ngaahi ‘ahi‘ahi ta‘e‘amanekiná, ‘oku fakafiemālie‘i kitautolu ‘e Sihova fakafou ‘i he manava‘ofa loloto mo e tokoni ‘aonga mei hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné. Fakakaukau ki he me‘a na‘e hoko ki ha fāmili hili ‘enau foki ‘i he ‘aho Tokonaki mei he Fakataha-Lahi Fakavaha‘apule‘anga ‘i ‘Amelika “Ko ‘Ofa He‘ikai Ka‘anga!” ‘i he 2019. “‘I he‘emau faka‘uli foki ki he hōtele na‘a mau nofo aí,” ko e fakamatala ia ‘a Tanya, ko ha fa‘ē ‘a ha toko tolu, “na‘e sīfā mai ha me‘alele ‘o ne tui‘i kimautolu. Na‘e ‘ikai ha taha ‘e lavea, ka na‘a mau hifo ki tu‘a mei he me‘alelé ‘o tu‘u ‘i he kauhalá, pea na‘e lēlea homau lotó. Na‘e ta‘alo mai ha tokotaha ke mau ‘alu ange ki he‘ene me‘alelé. Ko e taha ia hotau fanga tokouá na‘á ne toki foki mai mei he fakataha-lahí. Pea na‘e ‘ikai ko ia pē na‘e tu‘u maí. Na‘e toe afe mai mo e Kau Fakamo‘oni ‘e toko nima mei Suēteni. Na‘e ha‘u ‘a e fanga tuofāfiné ‘o fā‘ofua māfana mai kiate au mo ‘eku ta‘ahiné, ‘a e me‘a tofu pē na‘á ma fiema‘ú! Na‘á ku tala ange ‘oku mau sai pē, ka na‘e ‘ikai ke nau mavahe. Na‘a nau nofo mo kimautolu na‘a mo e hili ‘a e a‘u mai ‘a e tokoni fakafaito‘ó pea nau fakapapau‘i na‘a mau ma‘u ‘a e me‘a kotoa na‘a mau fiema‘ú. ‘I he kotoa e me‘a ko eni na‘e hokó, na‘a mau ongo‘i ‘a e ‘ofa ‘a Sihová. Na‘e fakalahi heni ‘emau ‘ofa ki homau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné pea pehē foki ki he‘emau ‘ofa mo e hounga‘ia kia Sihová.” ‘Okú ke manatu‘i nai ha taimi na‘á ke fiema‘u tokoni ai pea fakahāhā atu ‘e ha kaungātui ‘a e manava‘ofa lolotó?

16. Ko e hā ‘a e ngaahi ‘uhinga ‘oku tau fakahāhā ai ‘a e femanava‘ofa‘aki lolotó?

16 Fakakaukau ki he ola ‘etau fakahāhā ‘a e femanava‘ofa‘aki lolotó. ‘Oku tau fakafiemālie‘i hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ‘i he taimi ‘oku nau fiema‘u aí. ‘Oku tau fakaivimālohi‘i ‘a e fā‘ūtaha ‘i he ha‘oha‘onga ‘o e kakai ‘a e ‘Otuá. ‘Oku tau fakamo‘oni‘i ko e kau ākonga kitautolu ‘a Sīsū, pea ‘oku tohoaki‘i mai heni ‘a e fa‘ahinga loto-totonú ki he lotu mo‘oní. Hiliō he me‘a kotoa, ‘oku tau fakalāngilangi‘i ai “‘a e Tamai ‘o e manava‘ofá pea mo e ‘Otua ‘o e fakafiemālie kotoa pē,” ‘a Sihova. (2 Kol. 1:3) ‘Ofa ke tau hokohoko atu ke fakatupulekina mo fakahāhā ‘a e manava‘ofa lolotó!

HIVA 35 Hounga‘ia he Kātaki Faka‘otuá

^ pal. 5 Na‘e pehē ‘e Sīsū ‘e ‘ilo‘i ‘ene kau ākongá kapau te nau ma‘u ‘a e ‘ofá ‘i honau lotolotongá. Ko kitautolu kotoa ‘oku tau feinga ke tau mo‘ui ‘o fakatatau ki he fekau ko iá. ‘Oku lava ke tau fakaivimālohi‘i ‘etau ‘ofa ki hotau fanga tokouá ‘aki ‘a e fakatupulekina ‘a e manava‘ofa lolotó​—ko e fa‘ahinga ‘ofa ‘oku fakahāhā ‘e he ngaahi mēmipa ofi ‘o e fāmilí. ‘E tokoni‘i kitautolu ‘i he kupu ko ení ke fakatupulekina mo tauhi ma‘u ‘a e manava‘ofa loloto ki he fa‘ahinga ‘oku fekau‘aki mo kitautolu ‘i he tuí.

^ pal. 55 FAKAMATALA ‘O E FAKATĀTĀ: Ko ha mātu‘a kei si‘i ‘a ia ‘okú ne ma‘u ‘aonga mei he taukei ‘a ha mātu‘a ta‘umotu‘a ange, ‘oku talitali loto-māfana ia ‘i he ‘api ‘o e tokoua ta‘umotu‘a angé. Ko kinaua mo hona uaifí ‘oku nau feangatalitalikakai‘aki.