Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 4

ʻUhinga ʻOku Tau Maʻu Ai ʻa e Fakamanatú

ʻUhinga ʻOku Tau Maʻu Ai ʻa e Fakamanatú

“Hanganaki fai eni ko hoku fakamanatu.”​—LUKE 22:19.

HIVA 20 Naʻá Ke Foaki Ho ʻAlo Pelé

ʻI HE KUPÚ NI *

1-2. (a) Ko fē taimi ʻoku tautefito ai ʻetau manatuʻi ha taha ʻoku tau ʻofa ai kuo mate? (e) Ko e hā naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻi he pō ki muʻa peá ne pekiá?

NEONGO pe ko e hā hono fuoloa ʻo e mate ʻa e faʻahinga ʻoku tau ʻofa aí, ʻoku tau kei manatuʻi pē kinautolu. ʻI he aʻu ki he ʻaho naʻa nau mate aí ʻoku tau faʻa manatu melie kiate kinautolu.

2 ʻI he taʻu taki taha, ʻoku tau kau ʻi he laui miliona ʻi māmani lahi ʻi he fakatahataha ke fakamanatu ʻa e pekia ʻa ha taha ʻoku tau ʻofa lahi ai​—ko Sīsū Kalaisi. (1 Pita 1:8) ʻOku tau fakatahataha ke manatua ʻa e tokotaha naʻá ne foaki ʻene moʻuí ko ha huhuʻi ke fakahaofi kitautolu mei he angahalá mo e maté. (Māt. 20:28) Ko hono moʻoní, naʻe loto ʻa Sīsū ke manatuʻi ʻe hono kau muimuí ʻene pekiá. ʻI he pō ki muʻa ke ne pekiá, naʻá ne fokotuʻu ai ha kai efiafi makehe pea ʻoatu mo ha fekau: “Hanganaki fai eni ko hoku fakamanatu.”​—Luke 22:19.

3. Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení?

3 Ko ha kiʻi tokosiʻi ʻi he faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e Fakamanatu ʻo e pekia ʻa Kalaisí ʻoku nau koloaʻaki ha ʻamanaki fakahēvani. Ka ʻoku toe kau ki ai mo e laui miliona tokolahi ʻoku nau maʻu ha ʻamanaki ke moʻui ʻi he māmaní. ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki he ngaahi ʻuhinga ʻoku vēkeveke ai ʻa e ongo kulupú ke maʻu ʻa e Fakamanatú ʻi he taʻu taki taha. Te tau toe sivisiviʻi foki ʻa e ʻaonga ʻoku tau maʻu mei he kau ki aí. Tau kamata ʻaki ʻa e lāulea ki he ngaahi ʻuhinga ʻe niʻihi ʻoku maʻu ai ʻe he kau paní ʻa e Fakamanatú.

ʻUHINGA ʻOKU MAʻU AI ʻE HE KAU PANÍ ʻA E FAKAMANATÚ

4. Ko e hā ʻoku maʻu ʻinasi ai ʻa e kau paní ʻi he maá mo e uainé ʻi he Fakamanatú?

4 ʻI he taʻu taki taha, ʻoku fakatuʻotuʻa atu ʻa e kau paní ke maʻu ʻa e Fakamanatú ko e kau maʻu ʻinasi. Ko e hā ʻoku feʻungamālie ai ke nau maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé? Ke tali iá, fakakaukau atu ki he meʻa naʻe hoko ʻi he pō fakaʻosi ʻo e moʻui ʻa Sīsū ʻi he māmaní. Hili ʻa e kai ʻo e Pāsová, naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ha kātoanga ʻoku ui he taimí ni ko e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí. Naʻá ne paasi atu ʻa e maá mo e uainé ki heʻene kau ʻapositolo faitōnunga ʻe toko 11 pea tala ange ke nau kai mo inu ia. Naʻe lea ʻa Sīsū kiate kinautolu fekauʻaki mo ha fuakava pe aleapau ʻe ua​—ko e fuakava foʻoú mo e fuakava ki he Puleʻangá. * (Luke 22:19, 20, 28-30) Ko e ongo fuakava ko ení naʻe fakaava ai ʻa e hala ki he kau ʻapositolo ko iá mo ha niʻihi ʻoku fakangatangata pē honau tokolahí ke nau hoko ko e ngaahi tuʻi mo e kau taulaʻeiki ʻi hēvani. (Fkh. 5:10; 14:1) Ko e toenga pē ʻo e kau paní, * ʻa ia ʻoku nau kau ʻi he ongo fuakava ko ení, ʻe lava ke nau maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé ʻi he Fakamanatú.

5. Ko e hā ʻoku ʻiloʻi ʻe he kau paní fekauʻaki mo e ʻamanaki kuo ʻoange kiate kinautolú?

5 Ko e toe ʻuhinga eni ʻe taha ʻoku vēkeveke ai ʻa e kau paní ke maʻu ʻa e Fakamanatú: Ko e fakamanatu ko ení ʻoku ʻoange ai kiate kinautolu ha faingamālie ke fakalaulauloto ki heʻenau ʻamanakí. Kuo ʻoange ʻe Sihova kiate kinautolu ha ʻamanaki fakaofo​—ke maʻu ʻa e moʻui taʻefaʻamate mo taʻefaʻaʻauha ʻi hēvani, ke ngāue fakataha mo Sīsū Kalaisi kuo fakalāngilangiʻí mo e toenga ʻo e toko 144,000 pea hiliō he meʻa kotoa, ke nau ʻi ai tonu ʻi he ʻao ʻo Sihova ko e ʻOtuá! (1 Kol. 15:51-53; 1 Sio. 3:2) ʻOku ʻiloʻi ʻe he kau paní kuo fakaafeʻi kinautolu ke maʻu ʻa e ngaahi monū ko iá ʻi hēvani. Ka ke nau ʻalu ki hēvaní, kuo pau ke nau nofoʻaki faitōnunga ʻo aʻu ki heʻenau mate. (2 Tīm. 4:7, 8) ʻOku fiefia lahi ʻa e kau paní ke fakakaukauloto ki heʻenau ʻamanaki fakahēvaní. (Tai. 2:13) Kae fēfē ʻa e “fanga sipi kehe”? (Sione 10:16) Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻe niʻihi ʻoku nau maʻu ai ʻa e Fakamanatú?

ʻUHINGA ʻOKU MAʻU AI ʻE HE FANGA SIPI KEHÉ ʻA E FAKAMANATÚ

6. Ko e hā ʻoku maʻu ai ʻe he fanga sipi kehé ʻa e Fakamanatú ʻi he taʻu taki taha?

6 Ko e fanga sipi kehé ʻoku nau maʻu ʻa e Fakamanatú, ʻo ʻikai ko e kau maʻu ʻinasi, ka ko e kau mamata pē. ʻI he 1938, ko e fuofua taimi ia naʻe fakaafeʻi ai ʻa e faʻahinga ʻoku nau ʻamanaki ke moʻui ʻi he māmaní ke maʻu ʻa e Fakamanatú. ʻI he Watchtower ʻo Maʻasi 1, 1938, naʻe pehē ai: “ʻE feʻungamālie mo totonu ki he [fanga sipi kehé] ke nau maʻu ʻa e fakataha ko iá pea mamata ki he meʻa ʻoku fai aí. . . . ʻOku totonu ke hoko ko ha taimi fakafiefia ia kiate kinautolu foki.” Hangē pē ko e kau fakaafe ʻoku nau fiefia ke mamata ki ha kātoanga mali, ko e fanga sipi kehé ʻoku nau fiefia ke kau ki he Fakamanatú ko e kau mamata.

7. Ko e hā ʻoku fakatuʻotuʻa atu ai ʻa e fanga sipi kehé ki he malanga Fakamanatú?

7 Ko e fanga sipi kehé foki ʻoku nau fakalaulauloto ki heʻenau ʻamanakí. ʻOku nau fakatuʻotuʻa atu ki he malanga Fakamanatú, he ko e konga lahi ai ʻoku fakahangataha ki he meʻa ʻe fai ʻe Kalaisi mo hono kaungāpule ʻe toko 144,000 maʻá e faʻahinga faitōnunga ʻo e tangatá lolotonga ʻa e Pule Taʻu ʻe Afé. Ko e ngaahi kaungāpule fakahēvani ko iá, ʻi he malumalu ʻo e tataki ʻa honau Tuʻi ko Sīsū Kalaisí, te nau tokoni ki hono liliu ʻa e māmaní ko ha palataisi pea tokoni ki he faʻahinga talangofua ʻo e tangatá ke nau hoko ʻo haohaoa. He fakafiefia ē ki he kau mamata ko ia ʻe laui miliona ʻi he Fakamanatú ke sioloto atu ki hono fakahoko ʻi he kahaʻú ʻa e ngaahi kikite Fakatohitapú, hangē ko ia ʻoku hā ʻi he ʻAisea 35:5, 6; 65:21-23; mo e Fakahā 21:3, 4. ʻI heʻenau sioloto atu kiate kinautolu mo e faʻahinga ʻoku nau ʻofa aí ʻi he māmani foʻoú, ʻoku fakaivimālohiʻi ai ʻenau ʻamanaki ki he kahaʻú mo ʻenau fakapapau ke ʻoua ʻaupito ʻe tuku ʻenau tauhi kia Sihová.​—Māt. 24:13; Kal. 6:9.

8. Ko e hā ha toe ʻuhinga ʻe taha ʻoku maʻu ai ʻe he fanga sipi kehé ʻa e Fakamanatú?

8 Fakakaukau ki ha toe ʻuhinga ʻe taha ʻoku maʻu ai ʻe he fanga sipi kehé ʻa e Fakamanatú. ʻOku nau loto ke fakahāhā ʻenau ʻofa mo e poupou ki he kau paní. Naʻe tomuʻa tala ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻe ʻi ai ha haʻi vāofi ʻi he vahaʻa ʻo e kau paní mo e faʻahinga ʻoku nau ʻamanaki ke moʻui he māmaní. Anga-fēfē? Tau lāulea angé ki ha fakatātā ʻe niʻihi.

9. Ko e hā ʻoku fakahaaʻi ʻe he kikite ʻi he Sākalaia 8:23 fekauʻaki mo e anga ʻo e ongoʻi ʻa e fanga sipi kehé ki he kau paní?

9 Lau ʻa e Sākalaia 8:23. ʻOku ʻomai ʻe he kikite ko ení ha fakatātā fakaueʻiloto ʻo e anga ʻo e ongoʻi ʻa e fanga sipi kehé ki honau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine paní. Ko e kupuʻi lea “ʻo ha Siu” mo e “kakai ko kimoutolú” ʻoku ʻuhinga ki he kulupu tatau​—ki he toenga ʻo e kau paní. (Loma 2:28, 29) Ko e “kau tangata ʻe toko hongofulu mei he ngaahi lea kotoa ʻo e ngaahi puleʻangá” ʻoku nau fakafofongaʻi ʻa e fanga sipi kehé. ʻOku nau “piki maʻu”​—pipiki mateaki​—ki he kau paní, ʻo kau mo kinautolu ʻi he lotu moʻoní. Ko ia ʻi he pō ʻo e Fakamanatú, ʻoku fakahāhā ʻe he fanga sipi kehé ʻa e haʻi vāofi ʻi honau vahaʻa mo e kau paní ʻaki ʻenau ʻi ai fakataha mo kinautolu.

10. Ko e hā kuo fai ʻe Sihova ʻi hono fakahoko ʻa e kikite ʻi he ʻIsikeli 37:15-19, 24, 25?

10 Lau ʻa e ʻIsikeli 37:15-19, 24, 25. ʻI hono fakahoko ʻo e kikite ko ení, kuo fakatahaʻi ʻe Sihova ʻa e kau paní mo e fanga sipi kehé ʻi ha haʻi fāʻūtaha taʻemamotu. ʻOku lave ʻa e kikité ki ha vaʻakau ʻe ua. Ko e faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki fakahēvaní ʻoku nau hangē ko e vaʻakau “ki Siuta” (ko e matakali naʻe fili mei ai ʻa e ngaahi tuʻi ʻo ʻIsilelí), pea ko e faʻahinga ʻoku nau ʻamanaki ke moʻui he māmaní ʻoku nau hangē ko e vaʻakau “ʻa ʻIfalemi.” * ʻE fakafāʻūtahaʻi ʻe Sihova ʻa e ongo kulupú ke na hoko ko e “vaʻakau pē ʻe taha.” ʻOku ʻuhinga ení ʻoku nau tauhi fāʻūtaha ʻi he malumalu honau Tuʻi pē taha, ko Kalaisi Sīsuú. ʻI he taʻu taki taha, ko e kau paní mo e fanga sipi kehé ʻoku nau maʻu ʻa e Fakamanatú, ʻo ʻikai ko ha kulupu kehekehe ʻe ua, ka ko e “tākanga pē ʻe taha” ʻi he malumalu ʻo e ‘tauhi-sipi pē ʻe taha.’​—Sione 10:16.

11. ʻOku anga-fēfē hono fakahāhā ʻe he ‘fanga sipi’ ʻoku lave ki ai ʻi he Mātiu 25:31-36, 40 ʻenau poupou tefito ki he fanga tokoua ʻo Kalaisí?

11 Lau ʻa e Mātiu 25:31-36, 40. Ko e ‘fanga sipi’ ʻi he talanoa fakatātā ko ení ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e faʻahinga māʻoniʻoni ʻi he taimi ʻo e ngataʻangá ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki ke moʻui he māmaní​—ʻa ia, ko e fanga sipi kehé. ʻOku nau poupou mateaki ki he toenga ʻo e fanga tokoua pani ʻe he laumālié ʻo Kalaisí ʻo tautefito ʻenau tokoni kiate kinautolu ke fakahoko ha fatongia kāfakafa​—ko e ngāue fakamalanga mo e ngaohi ākonga ʻi māmani lahí.​—Māt. 24:14; 28:19, 20.

12-13. Ko e hā ha toe ngaahi founga ʻe niʻihi ʻoku fakahāhā ai ʻe he fanga sipi kehé ʻenau poupou ki he fanga tokoua ʻo Kalaisí?

12 ʻI he ngaahi uike ki muʻa ʻi he Fakamanatú ʻi he taʻu kotoa, ko e fanga sipi kehé ʻoku nau fakahāhā ʻenau poupou ki he fanga tokoua ʻo Kalaisí ʻaki ʻenau kau kakato ʻi ha feingangāue fakamāmanilahi ke fakaafeʻi ʻa e faʻahinga mahuʻingaʻiá ki he Fakamanatú. (Sio ki he puha “ ʻOkú Ke Palani Tokamuʻa ki he Faʻahitaʻu Fakamanatú?”) ʻOku nau toe tokoni ke fai ʻa e ngaahi fokotuʻutuʻu kotoa ʻoku fiemaʻu koeʻuhi ke lava ai ʻo fakahoko ʻa e Fakamanatú ʻi he fakatahaʻanga kotoa ʻi he māmaní, neongo ko e lahi taha ʻo e ngaahi fakatahaʻangá ʻoku ʻikai ha kau maʻu ʻinasi ai. Ko e fanga sipi kehé ʻoku nau fiefia ke poupou ki he fanga tokoua ʻo Kalaisí ʻi he ngaahi founga ko iá. ʻOku ʻiloʻi ʻe he fanga sipi ko ení ʻoku vakai ʻa Sīsū ki he meʻa ʻoku nau fai ki hono fanga tokoua paní ʻo hangē ia haʻanau fai kiate ia tonú.​—Māt. 25:37-40.

13 Ko e hā ha toe ngaahi ʻuhinga kehe ʻoku tau maʻu kotoa ai ʻa e Fakamanatú neongo pe ko e hā ʻa e ʻamanaki ʻoku tau maʻú?

ʻUHINGA ʻOKU TAU MAʻU KOTOA AI ʻA E FAKAMANATÚ

14. Kuo anga-fēfē hono fakahaaʻi ʻe Sihova mo Sīsū ʻena ʻofa lahi kiate kitautolú?

14ʻOku tau fakamālō ki he ʻofa kuo fakahaaʻi mai ʻe Sihova mo Sīsuú. Kuo fakahaaʻi mai ʻe Sihova ʻene ʻofá kiate kitautolu ʻi he ngaahi founga lahi, ka ʻoku mahulu atu ha founga ʻe taha. Ko e fakahāhā lahi taha ʻo e ʻofa taʻesiokita ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolú ko ʻene fekauʻi mai hono ʻAlo ʻofeiná ke faingataʻaʻia pea pekia koeʻuhi ko kitautolu. (Sione 3:16) ʻOku tau lāuʻilo ko Sīsū foki naʻá ne fakahaaʻi ʻa e ʻofa lahi ʻaki ʻa e loto-lelei ke foaki ʻene moʻuí maʻa kitautolu. (Sione 15:13) Heʻikai ʻaupito lava ke tau totongi ʻa e ʻofa ʻa Sihova mo Sīsū ʻiate kitautolú. Ka ʻe lava ke tau fakahāhā ʻetau fakamāloó ʻi he founga ʻoku tau moʻui ai ʻi he ʻaho taki taha. (Kol. 3:15) Pea ʻoku tau maʻu ʻa e Fakamanatú koeʻuhi ke lava ʻo tau manatuʻi ai ʻena ʻofa mai kiate kitautolú pea tau fakahaaʻi foki ai ʻetau ʻofa kiate kinauá.

15. Ko e hā ʻoku fakatou fakamahuʻingaʻi lahi ai ʻe he kau paní mo e fanga sipi kehé ʻa e meʻaʻofa ʻo e huhuʻí?

15ʻOku tau fakamahuʻingaʻi lahi ʻa e meʻaʻofa ʻo e huhuʻí. (Māt. 20:28) ʻOku koloaʻaki ʻe he kau paní ʻa e huhuʻí, ʻa ia ʻokú ne ʻai ke malava ʻenau ʻamanaki fakaofó. Koeʻuhi ko ʻenau tui ki he feilaulau huhuʻi ʻa Kalaisí, kuo lau ai ʻe Sihova kinautolu ʻoku nau māʻoniʻoni pea ohi kinautolu ko ʻene fānau. (Loma 5:1; 8:15-17, 23) Ko e fanga sipi kehé foki ʻoku nau fakamālō ʻi he huhuʻí. Makatuʻunga ʻi heʻenau tui ki he taʻataʻa ʻo Kalaisi ne lilingí, ʻoku nau maʻu ai ha tuʻunga maʻa ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá, lava ke fai kiate ia ʻa e ngāue toputapu, pea maʻu ʻa e ʻamanaki ke hao “mei he fuʻu mamahi lahí.” (Fkh. 7:13-15) Ko e founga ʻe taha ʻoku fakatou fakahāhā ai ʻe he kau paní mo e fanga sipi kehé ʻenau houngaʻia ʻi he huhuʻí ko ʻenau maʻu ʻa e Fakamanatú ʻi he taʻu taki taha.

16. Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻe taha ʻoku tau maʻu ai ʻa e Fakamanatú?

16 Ko e ʻuhinga ʻe taha ʻoku tau maʻu ai ʻa e Fakamanatú he ʻoku tau loto ke talangofua kia Sīsū. Neongo pe ko e hā ʻetau ʻamanaki ki he kahaʻú, ʻoku tau mahuʻingaʻia fakafoʻituitui ʻi he fekau naʻe ʻomai ʻe Sīsū ʻi he pō naʻá ne fokotuʻu ai ʻa e Fakamanatú: “Hanganaki fai eni ko hoku fakamanatu.”​—1 Kol. 11:23, 24.

FOUNGA ʻETAU MAʻU ʻAONGA KOTOA MEI HE MAʻU ʻA E FAKAMANATÚ

17. ʻOku anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻe he Fakamanatú ke ʻunuʻunu ofi ange kia Sihová?

17ʻOku tau ʻunuʻunu ofi ange kia Sihova. (Sēm. 4:8) Hangē ko ia kuo tau akó, ko e Fakamanatú ʻokú ne ʻomai ha faingamālie ke tau fakakaukau ai ki he ʻamanaki kuo foaki mai ʻe Sihova kiate kitautolú pea fakalaulauloto ki he ʻofa lahi kuó ne fakahaaʻi maí. (Sel. 29:11; 1 Sio. 4:8-10) ʻI heʻetau fakakaukauloto ki heʻetau ʻamanaki papau ki he kahaʻú pea mo e ʻofa heʻikai kaʻanga ʻa Sihová, ʻoku tau fakalolotoʻi ai ʻetau ʻofa tonu kia Sihová pea fakaivimālohiʻi ai hotau vahaʻangatae mo iá.​—Loma 8:38, 39.

18. Ko e hā ʻoku ueʻi kitautolu ʻe he fakalaulauloto ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú ke tau faí?

18ʻOku ueʻi kitautolu ke faʻifaʻitaki kia Sīsū. (1 Pita 2:21) ʻI he ngaahi ʻaho ki muʻa ʻi he Fakamanatú, ʻoku tau tokangataha ki he ngaahi talanoa ʻi he Tohi Tapú fekauʻaki mo e uike fakaʻosi ʻo Sīsū ʻi he māmaní, ko ʻene pekiá mo ʻene toetuʻú. ʻI he efiafi Fakamanatú leva, ko e malangá ʻoku fakamanatu mai ai ʻa e ʻofa ʻa Sīsū ʻiate kitautolú. (ʻEf. 5:2; 1 Sio. 3:16) ʻI heʻetau lau fekauʻaki mo e faʻifaʻitakiʻanga feilaulauʻi-kita ʻa Sīsuú pea fakalaulauloto ki aí, ʻoku tau ongoʻi ʻoku tau moʻuaʻaki ke “ʻaʻeva ai pē ʻo hangē tofu pē ko e ʻaʻeva ʻa Sīsuú.”​—1 Sio. 2:6.

19. ʻE lava fēfē ke tau nofo maʻu ʻi he ʻofa ʻa e ʻOtuá?

19ʻOku tau toe fakapapauʻi lahi ange ke nofo maʻu ʻi he ʻofa ʻa e ʻOtuá. (Sute 20, 21) ʻOku tau nofo maʻu ʻi he ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻaki hono fai ʻa e kotoa ʻoku tau malavá ke talangofua kiate ia, fakamāʻoniʻoniʻi hono huafá, pea ʻai ke fiefia hono lotó. (Pal. 27:11; Māt. 6:9; 1 Sio. 5:3) Ko e Fakamanatú ʻokú ne ueʻi kitautolu ke tau toe fakapapauʻi lahi ange ke moʻui ʻi he ʻaho taki taha ʻi ha founga ʻoku tau tala ange ai kia Sihova, ‘ʻOku ou loto ke nofo maʻu ʻi hoʻo ʻofá ʻo taʻengata!’

20. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga lelei ke tau maʻu ai ʻa e Fakamanatú?

20 Tatau ai pē pe ʻoku tau ʻamanaki ke moʻui taʻengata ʻi hēvani pe ʻi māmani, ʻoku tau maʻu ʻa e ngaahi ʻuhinga lelei ke maʻu ai ʻa e Fakamanatú. ʻI he taʻu taki taha ʻi heʻetau fakatahataha ʻi he ʻaho ko iá, ʻoku tau manatua ai ʻa e pekia ʻa e tokotaha ʻoku tau ʻofa aí, ko Sīsū Kalaisi. Hiliō he meʻa kotoa, ʻoku tau manatuʻi ai ʻa e fakahāhā lahi taha ʻo e ʻofá​—ʻa e ʻofa naʻe fakahaaʻi mai ʻe Sihova fakafou ʻi hono foaki mai hono ʻAló ko ha huhuʻi. ʻI he taʻú ni, ko e Fakamanatú ʻe fai ʻi he efiafi Falaite, ʻEpeleli 15, 2022. ʻOku tau ʻofa kia Sihova mo hono ʻAló ko ia ʻi he fakamanatu ʻo e pekia ʻa Sīsuú, ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe toe mahuʻinga ange kiate kitautolu ka ko hono maʻu ʻo e Fakamanatú.

HIVA 16 Fakahīkihikiʻi ʻa Iā he ko Hono ʻAló, ʻa e Tokotaha Paní

^ pal. 5 Tatau ai pē pe ʻoku tau ʻamanaki ke moʻui ʻi hēvani pe ʻi ha māmani palataisi, ʻoku tau fakatuʻotuʻa atu ke maʻu ʻa e Fakamanatú ʻi he taʻu taki taha. ʻE lāulea ʻa e kupu ko ení ki he ngaahi ʻuhinga Fakatohitapu lelei ʻoku tau maʻu ai ʻa e Fakamanatú mo e ʻaonga ʻoku tau maʻu mei hono fai iá.

^ pal. 4 Ki ha fakamatala lahi ange fekauʻaki mo e fuakava foʻoú mo e fuakava ki he Puleʻangá, sio ki he kupu “Te Mou Hoko ko ha ‘Buleaga oe Kau Taulaeiki’” ʻi he ʻīsiu ʻo e Taua Leʻo ʻo ʻOkatopa 15, 2014, p. 15-17.

^ pal. 4 LEA MO HONO ʻUHINGA: Ko e kupuʻi lea toenga ʻo e kau paní ʻoku ʻuhinga ia ki he toenga ʻo e kau Kalisitiane pani ʻoku nau kei moʻui ʻi he māmaní.

^ pal. 10 Ki ha fakamatala lahi ange ki he kikite fekauʻaki mo e vaʻakau ʻe ua ʻoku hā ʻi he ʻIsikeli vahe 37, sio ki he Pure Worship of Jehovah​—Restored At Last!, p. 130-135, pal. 3-17.