Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 30

Hanganaki Fakatupulekina Hoʻo ʻOfá

Hanganaki Fakatupulekina Hoʻo ʻOfá

“Kuo pau ke tau . . . fakahāhā ʻa e ʻofá.”​—ʻEF. 4:15.

HIVA 2 Sihova Ho Huafá

ʻI HE KUPÚ NI a

1. Ko e hā ʻa e ngaahi moʻoni naʻá ke ʻiloʻi ʻi hoʻo kamata ako ʻa e Tohi Tapú?

 ʻOKÚ KE manatuʻi ʻa e taimi naʻá ke kamata ako ai ʻa e Tohi Tapú? Naʻá ke ʻohovale nai ke ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ʻa e huafa ʻo e ʻOtuá. Mahalo naʻá ke ongoʻi fiemālie ʻi hono ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke fakamamahiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e kakaí ʻi he afi ʻo helí. Pea ʻoku ngalingali naʻá ke fiefia ʻi he ʻamanaki ʻo e toe sio ki ho ngaahi ʻofaʻanga kuo nau maté pea nofo mo kinautolu ʻi ha māmani palataisi.

2. Tānaki atu ki hono ako ʻo e ngaahi moʻoni Fakatohitapú, ko e hā ha toe fakalakalaka naʻá ke fai? (ʻEfesō 5:1, 2)

2 Ko e lahi ange hoʻo ako ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá, ko e tupulaki ange ia hoʻo ʻofa kia Sihová. Ko e ʻofa ko iá naʻá ne ueʻi koe ke ngāueʻaki ʻa e meʻa naʻá ke akó. Naʻá ke fai ʻa e ngaahi fili lelei ange ʻo makatuʻunga ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú. Naʻá ke fakaleleiʻi hoʻo fakakaukaú mo e tōʻongá koeʻuhí naʻá ke loto ke fakahōifuaʻi ʻa e ʻOtuá. Hangē pē ko ha kiʻi tama ʻokú ne faʻifaʻitaki ki ha mātuʻa anga-ʻofa, naʻá ke faʻifaʻitaki ki hoʻo Tamai fakahēvaní.​—Lau ʻa e ʻEfesō 5:1, 2.

3. Ko e hā ʻa e ongo fehuʻi te tau ʻeke hifo naí?

3 Te tau ʻeke hifo nai: ‘ʻOku mālohi ange ʻeku ʻofa kia Sihová ʻi he taimí ni ʻi he taimi naʻá ku fuofua hoko ai ko ha Kalisitiané? Talu mei heʻeku papitaisó, ʻoku hoko lahi ange ʻeku fakakaukaú mo e tōʻongá ʻo hangē ko Sihová​—tautefito ʻi hono fakahāhā ʻa e ʻofa ki hoku fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné?’ Kapau kuo momoko ʻa e “ʻofa naʻá ke ʻuluaki maʻú,” ʻoua ʻe loto-siʻí. Naʻe hoko ʻa e meʻa meimei tatau ki he kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí. Naʻe ʻikai ke foʻi ʻa Sīsū ʻiate kinautolu, pea ʻoku ʻikai foki te ne foʻi ʻiate kitautolu. (Fkh. 2:4, 7) ʻOkú ne ʻiloʻi ʻe lava ke tau tafunaki ʻa e ʻofa naʻa tau maʻu ʻi heʻetau fuofua ako ʻa e moʻoní.

4. Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení?

4 ʻE lāulea ʻa e kupu ko ení ki he founga ʻe lava ke hokohoko atu ai ʻetau fakatupulekina ʻetau ʻofa kia Sihová pea mo e niʻihi kehé. Pea te tau lave leva ki he ngaahi tāpuaki ʻe niʻihi te tau maʻu pea mo e niʻihi kehé ʻi heʻetau fakaivimālohiʻi ʻetau ʻofá.

FAKATUPULEKINA HOʻO ʻOFA KIA SIHOVÁ

5-6. Ko e hā ʻa e ngaahi pole naʻe fehangahangai mo e ʻapositolo ko Paulá lolotonga ʻene ngāue fakafaifekaú, ka ko e hā naʻá ne ueʻi ia ke hanganaki tauhi kia Sihová?

5 Naʻe maʻu ʻe he ʻapositolo ko Paulá ha moʻui fakafiemālie ʻi he ngāue ʻa Sihová ka naʻe lahi ʻa e ngaahi pole ke ne ikuʻí. Naʻe faʻa fai ʻe Paula ʻa e ngaahi fononga mamaʻo, pea naʻe ʻikai faingofua ʻa e fefonongaʻakí ʻi he taimi ko iá. ʻI he taimi ʻe niʻihi naʻe faʻa hokosia ai ʻe Paula “ʻa e ngaahi fakatuʻutāmaki ʻi he ngaahi vaitafé” pea “mei he kau kaihaʻa fakamālohí.” Naʻe toe faʻa ngaohikovia fakaesino ia ʻe he kau fakafepakí. (2 Kol. 11:23-27) Pea ko e fanga tokoua Kalisitiane ʻo Paulá naʻe ʻikai ke nau fakahāhā maʻu pē ʻa e houngaʻia ki heʻene ngaahi feinga loto-moʻoni ke tokoniʻi kinautolú.​—2 Kol. 10:10; Fil. 4:15.

6 Ko e hā naʻá ne tokoniʻi ʻa Paula ke hokohoko atu ʻi he ngāue ʻa Sihová? Naʻe ako ʻe Paula ʻa e meʻa lahi fekauʻaki mo e ʻulungaanga ʻo Sihová mei he Folofolá pea mei heʻene hokosiá tonu. Naʻe hoko ʻa Paula ʻo tuipau naʻe ʻofa ʻa Sihova ko e ʻOtuá ʻiate ia. (Loma 8:38, 39; ʻEf. 2:4, 5) Pea naʻá ne ʻofa lahi kia Sihova. Naʻe fakahaaʻi ʻe Paula ʻene ʻofa kia Sihová “ʻi he tauhi mo e tokoni hokohoko [naʻá ne] fai ki he kakai tapú.”​—Hep. 6:10.

7. Ko e hā ʻa e founga ʻe taha ʻe lava ke tau fakatupulekina ai ʻetau ʻofa kia Sihová?

7 ʻE lava ke tau fakatupulekina ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki hono ako tōtōivi ʻene Folofolá. ʻI hoʻo lau ʻa e Tohi Tapú, feinga ke ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku fakahaaʻi mai ʻe he fakamatala taki taha fekauʻaki mo Sihová. ʻEke hifo: ‘ʻOku anga-fēfē hono fakahaaʻi mai ʻe he fakamatala ko ení ʻoku ʻofa ʻa Sihova ʻiate aú? Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻoku ou maʻu mei heni ke u ʻofa ai kia Sihová?’

8. ʻE lava fēfē ke tokoniʻi kitautolu ʻe he lotú ke fakatupulekina ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá?

8 Ko e founga ʻe taha ʻe lava ke tau fakatupulekina ai ʻetau ʻofa kia Sihová ko ʻetau fakaava maʻu pē hotau lotó kiate ia ʻi he lotu. (Saame 25:4, 5) Ko Sihova leva te ne tali ʻetau ngaahi lotú. (1 Sio. 3:21, 22) Ko Khanh, ko ha tuofefine ʻi ʻĒsia, ʻokú ne pehē: “Ko ʻeku ʻofa kia Sihová naʻe fuofua makatuʻunga ia ʻi he ʻilo, ka naʻe loloto ange ʻa e ʻofa ko iá ʻi heʻeku sio ki he anga ʻene tali ʻeku ngaahi lotú. Naʻe ʻai heni ke u loto ke fai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku fakahōifua kiate iá.” b

FAKATUPULEKINA HOʻO ʻOFA KI HE NIʻIHI KEHÉ

9. Naʻe anga-fēfē hono fakahaaʻi ʻe Tīmote naʻá ne fai ʻa e fakalakalaka ʻi hono fakahāhā ʻa e ʻofá?

9 ʻI ha ngaahi taʻu hili ʻa e tafoki ʻa Paulá, naʻá ne fetaulaki mo ha kiʻi talavou lelei ko Tīmote. Naʻe ʻofa ʻa Tīmote kia Sihova, pea naʻá ne ʻofa ʻi he kakaí. Naʻe tala ange ʻe Paula ki he kau Filipaí: “ʻOku ʻikai te u maʻu ha toe taha mo ha hehema fakaefakakaukau hangē ko ia ʻokú ne [Tīmote] maʻú ʻa ia te ne tokanga moʻoni kiate kimoutolu.” (Fil. 2:20) Naʻe ʻikai ke lave ʻa Paula heni ki he malava ʻa Tīmote ko ha tokotaha fokotuʻutuʻu māú pe ko ha tokotaha-malanga fakahāhaá, ka ʻoku hā mahino naʻe maongo kia Paula ʻa e ʻofa ʻa Tīmote ki hono fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné. ʻOku ʻikai ha veiveiua ko e ngaahi fakatahaʻanga naʻe ngāue ki ai ʻa Tīmoté naʻa nau fakatuʻotuʻa ki heʻene ngaahi ʻaʻahí.​—1 Kol. 4:17.

10. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Anna mo hono husepānití ʻa e ʻofa naʻá na maʻu ki hona fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné?

10 ʻE lava foki ke tau kumi ki ha ngaahi founga ke tokoni ai ki hotau fanga tokoua Kalisitiané. (Hep. 13:16) Fakakaukau ki he hokosia ʻa Anna, naʻe lave ki ai ʻi he kupu ki muʻá. Hili ha afā lahi, naʻá ne ʻaʻahi mo hono husepānití ki he ʻapi ʻo ha fāmili Fakamoʻoni pea ʻiloʻi naʻe haea ʻa e ʻato honau falé. Ko hono olá, naʻe ʻikai ke ʻi ai ha vala maʻa ʻo e fāmilí. ʻOku pehē ʻe Anna: “Naʻá ma ʻave honau valá, fō ia pea toki fakafoki kuo ʻosi haiane mo pelupelu. Kiate kimaua, ko ha ngāue siʻisiʻi pē ia, ka naʻe fakatupulekina ai ha haʻi ʻo e kaumeʻa ʻoku kei mālohi pē ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni.” Ko e ʻofa ʻa Anna mo hono husepānití ki he fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné naʻá ne ueʻi kinaua ke fai ʻa e tokoni ʻaongá.​—1 Sio. 3:17, 18.

11. ʻOku anga-fēfē kaunga ki he niʻihi kehé ʻetau ngaahi feinga ke fakahāhā ʻa e ʻofá? (e) Fakatatau ki he Palōveepi 19:17, ʻoku anga-fēfē fakafeangai ʻa Sihova ʻi heʻetau fakahāhā ʻa e ʻofá?

11 ʻI he taimi ʻoku tau fakafeangai anga-ʻofa mo anga-lelei ai ki he niʻihi kehé, ʻoku nau faʻa fakatokangaʻi ʻetau ngaahi feinga ke tapua atu ʻa e anga ʻo e fakakaukau mo e ngāue ʻa Sihová. Pea te nau houngaʻia nai ʻi heʻetau anga-leleí ʻo lahi ange ia ʻi he meʻa ʻoku tau ʻiloʻí. Ko Khanh, naʻe lave ki ai ki muʻá, ʻokú ne kei manatu ʻofa ki he faʻahinga naʻa nau tokoniʻi iá. ʻOkú ne pehē: “ʻOku ou houngaʻia lahi ki he kotoa ʻo e fanga tuofāfine ʻofeina naʻa nau ʻave au ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻa nau haʻu ʻo ʻave au, fakaafeʻi au ke mau kai fakataha, pea fakafoki lelei au ki ʻapi. ʻOku ou ʻiloʻi he taimí ni ko e ngāue lahi ia. Pea naʻa nau fai ia ʻi he ʻofa.” Ko e moʻoni, heʻikai ke fakamālō mai ʻa e tokotaha kotoa ki he meʻa ʻoku tau fai maʻanautolú. ʻOku pehē ʻe Khanh fekauʻaki mo e faʻahinga naʻa nau tokoniʻi iá: “ʻOku ou fakaʻamu ʻe lava ke u totongi fakafoki kiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāue anga-leleí, ka ʻoku ʻikai te u ʻilo pe ʻoku nau nofo ʻi fē he taimí ni. Kae kehe, ʻoku ʻiloʻi ia ʻe Sihova, pea ʻoku ou lotu te ne fai ʻa e totongi fakafoki kiate kinautolú maʻaku.” ʻOku moʻoni ʻa Khanh. ʻOku fakatokangaʻi ʻe Sihova naʻa mo e ngāue anga-ʻofa siʻisiʻi taha ʻoku tau fakahoko maʻá e niʻihi kehé. ʻOkú ne vakai ki ai ko ha feilaulau mahuʻinga pea ko ha nō ia te ne totongi fakafoki.​—Lau ʻa e Palōveepi 19:17.

ʻI he fakalakalaka fakalaumālie ha taha, ʻokú ne kumi ki ha founga ke tokoni ai ki he niʻihi kehé (Sio ki he palakalafi 12)

12. ʻE lava fēfē ke fakahāhā ʻe he fanga tokouá ʻenau ʻofa ki he fakatahaʻangá? (Sio foki ki he fakatātaá.)

12 Kapau ko ha tokoua koe, ʻe lava fēfē ke ke fakahāhā ʻa e ʻofa ki he niʻihi kehé pea fai ha tokoni kiate kinautolu? Ko ha tokoua kei siʻi ko Jordan naʻá ne ʻeke ki ha mātuʻa ʻa e founga ʻe lava ke ne fai ai ʻa e meʻa lahi ange ke tokoni ʻi he fakatahaʻangá. Naʻe fakaongoongoleleiʻi ia ʻe he mātuʻá ki he fakalakalaka kuó ne ʻosi fakahokó pea ʻoange leva ʻa e faleʻi ʻe niʻihi ki he founga ʻe lava ke ne fai ai ha meʻa lahi ange. Ko e fakatātaá, naʻá ne fokotuʻu ange kia Jordan ke aʻu tokamuʻa ki he Fale Fakatahaʻangá pea talitali ʻa e niʻihi kehé, kau ʻi he ngaahi fakatahá, malanga maʻu pē mo ʻene kulupu ngāue fakamalangá, pea kumi ki ha founga ʻaonga ke tokoni ki he niʻihi kehé. ʻI hono ngāueʻaki ʻe Jordan ʻa e faleʻi ko ení, naʻe ʻikai ngata pē ʻene ako ʻa e ngaahi pōtoʻi foʻoú ka naʻe toe tupulaki foki ai ʻene ʻofa ki hono fanga tokouá. Naʻe ako ʻe Jordan ʻi he hoko ha tokoua ko ha sevāniti fakafaifekau, ʻoku ʻikai ke ne toki kamata ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé; ʻi hono kehé, ʻoku hokohoko atu ʻene tokoniʻi kinautolú.​—1 Tīm. 3:8-10, 13.

13. Naʻe anga-fēfē hono ueʻi ʻe he ʻofá ha tokoua ko Christian ke ne toe taau ke hoko ko ha mātuʻa?

13 Fēfē kapau naʻá ke ngāue ki muʻa ko ha sevāniti fakafaifekau pe ko ha mātuʻa? ʻOku manatuʻi ʻe Sihova ʻa e ngāue naʻá ke fai ʻi he kuohilí mo e ʻofa naʻá ne ueʻi koe ke fai iá. (1 Kol. 15:58) ʻOkú ne toe vakai ki he ʻofa ʻokú ke hokohoko atu ke fakahāhaá. Ko ha tokoua ko Christian naʻá ne loto-mamahi ʻi hono fakahifo ia mei hono tuʻunga ko ha mātuʻá. Neongo ia, ʻokú ne pehē: “Naʻá ku fakapapauʻi ke fai ʻa e meʻa kotoa naʻá ku malavá ke tauhi kia Sihova ʻi he ʻofa​—neongo pe ʻoku ou maʻu ha monū pe ʻikai.” ʻI he faai atu ʻa e taimí, naʻe toe fakanofo ia ko ha mātuʻa. ʻOku pehē ʻe Christian: “Naʻá ku kiʻi ongoʻi tailiili ke toe ngāue ko ha mātuʻa. Ka naʻá ku fili kapau ʻoku fakaʻatā au ʻe Sihova, ʻi heʻene mēsí, ke u toe ngāue ko ha mātuʻa, te u fai ia koeʻuhí ko ʻeku ʻofa kiate iá pea ki hoku fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné.”

14. Ko e hā ʻokú ke ako mei he fakamatala ʻa ha tuofefine mei Siōsia?

14 Ko e kau sevāniti ʻa Sihová ʻoku nau toe fakahāhā ʻenau ʻofa ki honau kaungāʻapí. (Māt. 22:37-39) Ko e fakatātaá, ko Elena, ko ha tuofefine ʻi he fonua ko Siōsiá, ʻokú ne pehē: “ʻI he kamatá, ko e meʻa pē naʻá ne ueʻi au ke malangá ko ʻeku ʻofa kia Sihová. Ka ʻi he tupulaki ʻeku ʻofa ki heʻeku Tamai fakahēvaní, naʻe tupulaki foki mo ʻeku ʻofa ki he kakaí. Naʻá ku feinga ke sioloto atu ki he ngaahi palopalema naʻa nau fehangahangai mo iá mo e kaveinga ʻe maongo nai ki honau lotó. Ko e lahi ange ʻeku fakakaukau kiate kinautolu ʻi he founga ko ení, ko e lahi ange ia ʻeku loto ke tokoniʻi kinautolú.”​—Loma 10:13-15.

NGAAHI TĀPUAKI ʻOKU MAʻU MEI HE FAKAHĀHĀ ʻA E ʻOFÁ KI HE NIʻIHI KEHÉ

Ko ha tōʻonga anga-ʻofa ʻe taha ʻe iku ia ko ha tāpuaki ki he kakai tokolahi (Sio ki he palakalafi 15-16)

15-16. Hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he fakatātaá, ko e hā ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu mei he fakahāhā ʻa e ʻofá ki he niʻihi kehé?

15 ʻI heʻetau fakahāhā ʻa e ʻofá ki hotau fanga tokouá, ʻoku ʻikai ko kinautolu pē ʻoku maʻu ʻaonga mei aí. Hili ʻa e kamata ʻa e COVID-19, ko ha tokoua ko Paolo mo hono uaifí naʻá na tokoni ki he fanga tuofāfine taʻumotuʻa tokolahi ke nau lava ʻo ngāueʻaki ʻenau ngaahi meʻangāue fakaʻilekitulōniká ke fai ha fakamoʻoni. Ko e tuofefine ʻe taha ʻi he kamatá naʻe faingataʻa ke ne ngāueʻaki ʻene meʻangāué naʻe faai atu pē ʻo ne lavameʻa. Naʻe malava ke ne ngāueʻaki ia ke fakaafeʻi hono kāingá ki he Fakamanatú. Ko e toko 60 ʻo kinautolu naʻa nau maʻu ia fakafou ʻi he tā vitioó! Ko e tuofefiné mo hono ngaahi kāingá naʻa nau maʻu ʻaonga kotoa mei he feinga ʻa Paolo mo hono uaifí. Ki mui ai, naʻe tohi ʻa e tuofefiné kia Paolo: “Fakamālō atu ki hoʻomo akoʻi kimautolu kau taʻumotuʻá. Heʻikai ʻaupito ngalo ʻiate au ʻa e tokanga mai ʻa Sihová pea mo hoʻomo ngaahi feinga taʻemālōloó.”

16 Ko e hokosia hangē ko ení naʻe akoʻi ai kia Paolo ha lēsoni mātuʻaki mahuʻinga. Naʻe fakamanatu ai kiate ia ko e ʻofá ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi he ʻiló pe ko e malava fakanatulá. ʻOkú ne manatu: “Naʻá ku ngāue ki muʻa ko ha ʻovasia sēketi. ʻI he ʻahó ni, ʻoku ou ʻiloʻi neongo kuo ngalo nai ʻeku ngaahi malangá ʻi he fanga tokouá, ʻoku nau kei manatuʻi pē ʻa e tokoni ʻaonga naʻá ku fai kiate kinautolú.”

17. Ko hai ʻe toe maʻu ʻaonga ʻi heʻetau fakahāhā ʻa e ʻofá?

17 ʻI heʻetau fakahāhā ʻa e ʻofá ki he niʻihi kehé, ʻoku tau maʻu ʻaonga foki mei ai ʻi ha founga taʻeʻamanekina. Ko Jonathan, ʻokú ne nofo ʻi Nuʻu Sila, ʻokú ne fakamoʻoniʻi eni. ʻI ha hoʻatā Tokonaki vela, naʻá ne sio ki ha tāimuʻa ʻokú ne faifakamoʻoni ʻi he halá. Naʻe fili ʻa Jonathan ke ngāue mo e tāimuʻá ʻi he ngaahi hoʻatā Tokonaki hokó. Naʻe ʻikai ke ne ʻiloʻi ʻi he taimi ko iá ʻa e ʻaonga lahi te ne maʻu mei he tōʻonga anga-ʻofa ko ení. “ʻI he taimi ko iá ʻi heʻeku moʻuí,” ko e lau ia ʻa Jonathan, “naʻe ʻikai ke u ʻofa ʻi he ngāue fakamalangá. Ka ʻi heʻeku fanongo ki he founga fakafaiako ʻa e tāimuʻá pea vakai ki he fua lahi ʻene ngāue fakafaifekaú, naʻe langaʻi ai ʻiate au ha ʻofa moʻoni ki he ngāue ko ení. Naʻá ku maʻu foki mo ha kaumeʻa lelei naʻá ne tokoniʻi au ke tupu fakalaumālie, ke fiefia ʻi he ngāue fakafaifekaú, pea ke ʻunuʻunu ofi ange kia Sihova.”

18. Ko e hā ʻoku loto ʻa Sihova ke tau faí?

18 ʻOku loto ʻa Sihova ke tau fakatupulekina kotoa ʻa e ʻofa kiate ia pea ki he niʻihi kehé. Hangē ko ia naʻa tau akó, ʻe lava ke tau fakaivimālohiʻi ʻetau ʻofa kia Sihová ʻaki hono lau ʻene Folofolá pea fakalaulauloto ki ai pea ʻaki ʻetau talanoa kiate ia ʻi he lotu. ʻE lava ke tau fakatupulekina ʻetau ʻofa ki hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻaki ʻa e tokoni kiate kinautolu ʻi he ngaahi founga ʻaonga. ʻI he tupulaki ʻetau ʻofá, te tau toe ʻunuʻunu ofi ange ai kia Sihova pea ki hotau fāmili fakalaumālié. Pea te tau fiefia ʻi he ngaahi kaumeʻa ko iá ʻo taʻengata!

HIVA 109 ʻOfa Lahi mei he Lotó

a Pe ʻoku tau kei foʻou ʻi he moʻoní pe kuo tau tauhi kia Sihova ʻi he laui taʻu, ko kitautolu kotoa ʻe lava ke hokohoko atu ʻetau fakalakalaká. ʻI he kupu ko ení ʻe lāulea ai ki ha founga mahuʻinga ʻe lava ke tau fai ai eni: ʻAki hono fakatupulekina ʻetau ʻofa kia Sihova mo e niʻihi kehé. ʻI hoʻo fakalaulauloto ki he fakamatala ko ení, fakakaukau ki he fakalakalaka kuó ke ʻosi faí mo e founga ʻe lava ke ke toe fakalakalaka aí.

b Kuo liliu ʻa e ngaahi hingoa ʻe niʻihi.