Skip to content

Skip to table of contents

Ko ha ʻUlungaanga Fakaʻotua ʻOku Mahuʻinga Ange Ia ʻi he Taiamoní

Ko ha ʻUlungaanga Fakaʻotua ʻOku Mahuʻinga Ange Ia ʻi he Taiamoní

ʻOku vakai ʻa e kakaí ki he taiamoní ko ha makakoloa mahuʻinga ʻaupito ia. Ko e niʻihi ko honau mahuʻingá ʻoku ʻi he paʻanga ʻe laui miliona. Ka ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻoku vakai ki ai ʻa e ʻOtuá ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi he taiamoní pe makakoloa kehe?

Ko Haykanush, ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaiso ʻi ʻAmīnia, naʻá ne maʻu ha paasipooti ofi ki hono ʻapí. ʻI loto ʻi he paasipōtí naʻe ʻi ai ha ʻū kaati toho paʻanga mo ha fuʻu paʻanga lahi. Naʻá ne tala ange ki hono husepānití, ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaiso mo ia, fekauʻaki mo e meʻa naʻá ne maʻú.

Naʻe hokosia ʻe he ongo meʻá ha palopalema mafatukituki ʻi he meʻa fakapaʻangá pea ʻi ai mo hona moʻua. Ka naʻá na fakakaukau ke ʻave ʻa e paʻangá ki he tuʻasila naʻe hā ʻi he paasipōtí. Naʻe ʻohovale ʻa e tangata haʻana ʻa e koloa molé pea pehē ki hono fāmilí. Naʻe fakamatalaʻi ange ʻe Haykanush mo hono husepānití ʻa e ʻuhinga naʻá na faitotonu aí koeʻuhí ko e meʻa kuó na ako mei he Tohi Tapú. Naʻá na ngāueʻaki leva ʻa e faingamālie ko iá ke talanoa ai fekauʻaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea ʻoange mo ha ʻū tohi ki he fāmilí.

Naʻe loto ʻa e fāmilí ke nau ʻoange ha paʻanga kia Haykanush ko ha meʻaʻofa, ka naʻe ʻikai ke ne tali ia. ʻI he ʻaho hono hokó, naʻe ʻaʻahi ai ʻa e uaifí kia Haykanush mo hono husepānití ki hona ʻapí, pea ke fakahaaʻi ʻa e lahi ʻo ʻene houngaʻiá, naʻá ne vilitaki kia Haykanush ke ne tali ha foʻi mama taiamoni.

Hangē ko e fāmili ko iá, ʻe ʻohovale ʻa e kakai tokolahi ʻi hono fakahāhā ʻe Haykanush mo hono husepānití ʻa e faitotonú. Ka naʻe ʻohovale ʻa Sihova? Naʻe anga-fēfē ʻene vakai ki heʻena faitotonú? Naʻe mahuʻinga ʻena feinga ke faitotonú?

MAHUʻINGA ANGE ʻA E ʻULUNGĀNGÁ ʻI HE NGAAHI MEʻA FAKAMATELIÉ

Ko e tali ki he ngaahi fehuʻi ko iá ʻoku ʻikai ke faingataʻa. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí ʻoku ʻiloʻi ʻe he kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ko e faʻifaʻitaki ki he ngaahi ʻulungaanga ʻo Sihová ʻoku mahuʻinga ange ia kiate Ia ʻi he taiamoní, koulá pe ngaahi meʻa fakamatelie kehé. ʻIo, ko e meʻa ʻoku vakai ki ai ʻa Sihova ʻoku mahuʻingá ʻoku kehe ia mei meʻa ʻoku fakamahuʻingaʻi ʻe he tokolahi taha ʻo e kakaí. (ʻAi. 55:8, 9) Pea ʻoku ongoʻi ʻe heʻene kau sevānití ko ʻenau feinga ke faʻifaʻitaki ki he ngaahi ʻulungaanga ʻo Sihová ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ia.

ʻOku lava ke tau sio heni ki he meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohi Tapú fekauʻaki mo e ʻiloʻiló mo e potó. ʻOku pehē ʻi he Palōveepi 3:13-15: “Monuʻiaā ka ko e tangata kuo ne ʻilo ʻa poto, mo e tangata kuo ne maʻu mai ʻa e mafai-ke-ʻilo; he ʻoku leleiange ʻa e ʻalu holo hono fakatau ʻi he siliva, pea ko e fua ʻoku te maʻu ai, ʻi he koula moʻonia. ʻOku ne mahuʻinga ange ʻi he makakula koloa; pea neongo pe ko e ha ho manako ʻe ʻikai ala fakatatau ki ai.” ʻOku hā mahino leva ai ʻa e mahuʻinga ange kia Sihova ʻa e ngaahi ʻulungaanga ko iá ʻi ha koloa faʻahinga fakamatelie pē.

Kae fēfē leva ʻa e faitotonú?

Ko Sihova tonu ʻoku faitotonu. ʻOku ‘ʻikai lava ke loi.’ (Tai. 1:2) Pea naʻá ne fakamānavaʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ke ne tohi ki he kau Kalisitiane Hepelū ʻi he ʻuluaki senitulí: “Hokohoko atu ʻa e lotu mai maʻamautolú, he ʻoku mau falala ʻoku mau maʻu ha konisēnisi faitotonu, he ko ʻemau fakaʻamú ia ke mau faitotonu ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē.”​—Hep. 13:18.

Naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻo e faitotonú. Ko e fakatātaá, ʻi he taimi naʻe pehē ai ʻe he Taulaʻeiki Lahi ko Kaiafasí, “ʻI he ʻao ʻo e ʻOtua moʻuí, ʻoku ou tala atu ke ke fai mai haʻo fuakava pe ko e Kalaisí koe ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá!,” naʻe faitotonu ʻa Sīsū mo tala ange ko ia ʻa e Mīsaiá. Naʻá ne tala ʻa e moʻoní neongo naʻá ne ʻiloʻi ʻe lava ke tukuakiʻi ai ia ʻe he Sanetalimí ki he lea fieʻotua pea ʻe lava ke taki atu ia ke tāmateʻi.​—Māt. 26:63-67.

Fēfē kitautolu? Kapau ʻoku tau ʻi ha tuʻunga ke tau maʻu ai ha ngaahi lelei fakamatelie ʻaki ʻa e ʻikai ke tau tala kakato ki ha taha ʻa e moʻoní pe kiʻi mioʻi ʻa e moʻoní, te tau kei faitotonu?

KO E POLE ʻO E HOKO ʻO FAITOTONÚ

ʻE lava ke faingataʻa ke hoko ʻo faitotonu ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosi ko ení he ko e tokolahi ko e “kau ʻofa kiate kinautolu pē, ko e kau ʻofa ki he paʻangá.” (2 Tīm. 3:2) ʻI he taimi ʻoku hoko ai ha ngaahi palopalema fakapaʻanga pe faingataʻa ke maʻu ha ngāué, ko e tokolahi ʻoku ʻikai ko ha palopalema ia kia kinautolu ʻa e kaihaʻá, kākaá pe fai ha ngaahi ngāue taʻefaitotonu kehe. Ko e faʻahinga fakakaukau ko ení ʻoku hoko ia ko ha meʻa anga-maheni ʻo ongoʻi ai ʻe he tokolahi ko e founga pē ia ʻe taha ke maʻu ha ngaahi lelei fakamatelié, ko e taʻefaitotonu. Naʻa mo e niʻihi ʻo e kau Kalisitiané kuo mole honau ongoongo leleí ʻi he fakatahaʻangá koeʻuhí ko ʻenau fai ha ngaahi fili taʻefakapotopoto ki ha “koloa ʻoku maʻu taʻefaitotonu.”​—1 Tīm. 3:8; Tai. 1:7.

Kae kehe, ko e tokolahi taha ʻo e kau Kalisitiané ʻoku nau faʻifaʻitaki kia Sīsū. ʻOku nau ʻiloʻi ko hono maʻu ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻoku maʻu ʻe he ʻOtuá ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi ha faʻahinga koloa pe ngaahi monū. Ko e ʻuhinga ia ʻoku ʻikai ke kākā ai ʻa e toʻutupu Kalisitiané ke nau maʻu ha maaka lelei ʻi he ʻapiakó. (Pal. 20:23) ʻOku ʻikai ke ʻomi maʻu pē ʻe he faitotonú ha pale, ʻo hangē ko ia naʻe hoko kia Haykanush. Neongo ia, ko e hoko ʻo faitotonú ʻa e meʻa ʻoku pehē ʻe he ʻOtuá ʻoku tonú, pea ʻoku fakaʻatā ai kitautolu ke tau maʻu ha konisēnisi maʻa, ko e meʻa ia ʻoku mahuʻinga moʻoní.

ʻOku fakahaaʻi ia ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Gagik. ʻOkú ne pehē: “Ki muʻa ke u hoko ko ha Kalisitiané, naʻá ku ngāue ʻi ha fuʻu kautaha lahi ʻa ia ko e tokotaha haʻaná naʻe ʻikai ke ne totongi ʻe ia ʻa e tukuhaú koeʻuhí naʻe fakahaaʻi pē ha tupu siʻisiʻi ʻi he kautahá. ʻI hoku tuʻunga ko e talēkita pulé, naʻa nau ʻamanekina ke u fai ha ‘felotoi’ mo e fakafofonga tukuhaú ʻaki hano totongi fufū ia ke ʻoua naʻá ne lea fekauʻaki mo e tōʻonga kākā ʻa e kautahá. Ko e olá, naʻe ʻiloʻi au ko e tokotaha taʻefaitotonu. ʻI he taimi naʻá ku ako ai ʻa e moʻoní, naʻá ku fakafisi ke toe hokohoko atu ʻa e tōʻonga ko iá, neongo ko e ngāue naʻe totongi lelei ʻaupito. ʻI hono kehé, naʻá ku fokotuʻu pē ʻeku pisinisi. Pea mei he ʻuluaki ʻahó, naʻá ku lēsisita fakalao ai ʻeku kautahá mo totongi ʻa e tukuhau kotoa pē.”​—2 Kol. 8:21.

ʻOku pehē ʻe Gagik: “Naʻe holo ʻaki nai ʻa e vaeua ʻeku paʻanga hū maí, ko ia naʻe hoko ko e pole ke tokonaki maʻa hoku fāmilí. Neongo ia, ʻoku ou ongoʻi fiefia ange he taimí ni. Kuó u maʻu ha konisēnisi maʻa ʻi he ʻao ʻo Sihová. ʻOku ou hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hoku ongo fohá, pea kuó u taau ai ke maʻu ʻa e ngaahi monū ʻi he fakatahaʻangá. Kuo ʻiloʻi au ʻi he taimí ni ʻe he kau ʻaotita tukuhaú mo e niʻihi ko ia ʻoku mau fengāueʻaki ʻi he meʻa fakapisinisí ko e tangata faitotonu.”

ʻOKU TOKONIʻI KITAUTOLU ʻE SIHOVA

ʻOku ʻofa ʻa Sihova ʻi he faʻahinga ʻoku nau fakahīkihikiʻi ia ʻaki ʻenau faʻifaʻitaki ki hono ngaahi ʻulungaanga fakaofó, ʻo kau ai ʻa e faitotonú. (Tai. 2:10) Pea ʻi he taimi ʻoku tau fai ai ení, ʻokú ne talaʻofa mai te ne tokoniʻi kitautolu. Naʻá ne fakamānavaʻi ʻa Tuʻi Tēvita ke ne pehē: “Naʻa ku talavou, pea kuo u motuʻa ni: ka kuo teʻeki te u mamata ki ha maʻoniʻoni kuo liʻaki, pe ko hono hako ʻoku nofo ke kole meʻakai.”​—Saame 37:25.

ʻOku fakamoʻoniʻi ia ʻi he hokosia ʻa e tokotaha faitōnunga ko Luté. Naʻá ne nofoʻaki mateaki ki heʻene faʻē-ʻi-he-fonó, ʻa Nāomi, ʻo ʻikai ke ne tukuange ia koeʻuhí ko ʻene motuʻá. Naʻe hiki ʻa Lute ki ʻIsileli, ʻa e feituʻu naʻe lava ke ne lotu ai ki he ʻOtua moʻoní. (Lute 1:16, 17) Naʻá ne faitotonu pea ngāue mālohi ʻi he tufi koané, ʻi heʻene muimui ki he fokotuʻutuʻu ʻa e Laó fekauʻaki mo e kau masivá. Pea hangē ko ia naʻe hokosia ʻe Tēvita ki mui aí, naʻe ʻikai ʻaupito liʻaki ʻe Sihova ʻa Lute mo Nāomi. (Lute 2:2-18) Naʻá ne toe fai ha meʻa lahi ange kia Lute ʻi he tokonaki fakamatelié. Naʻá ne fili ia ke ne hoko ko e konga ʻo e laine fakafāmili ʻo Tuʻi Tēvitá pea mo e Mīsaia naʻe talaʻofá!​—Lute 4:13-17; Māt. 1:5, 16.

ʻE mātuʻaki faingataʻa nai ki he niʻihi ʻo e kau sevāniti ʻa Sihová ke nau maʻu ha paʻanga feʻunga ki heʻenau ngaahi fiemaʻu tefitó. Kae kehe, ʻi he ʻikai ke nau feinga ke kumi ki ha fakaleleiʻanga faingofua kae taʻefaitotonú, ʻoku nau ngāue mālohi mo tōtōivi. ʻI heʻenau fai ení, ʻoku fakahaaʻi atu ai ko e ngaahi ʻulungaanga fakaofo ʻa e ʻOtuá ʻo kau ai ʻa e faitotonú, ʻoku mahuʻinga ange ia kiate kinautolu ʻi ha faʻahinga meʻa fakamatelie pē.​—Pal. 12:24; ʻEf. 4:28.

Hangē ko Luté, kuo fakahāhā ʻe he kau Kalisitiane takatakai ʻi he māmaní ʻenau tui ki he mālohi ʻo Sihová ke tokoniʻi kinautolu. ʻOku nau falala kakato ki he Tokotaha naʻá ne talaʻofa mai: “ʻE ʻikai ʻaupito te u mavahe meiate koe pea ʻe ʻikai ʻaupito te u liʻaki koe.” (Hep. 13:5) Kuo fakahaaʻi maʻu pē ʻe Sihova ʻokú ne lava ke tokoniʻi ʻa e faʻahinga ʻoku nau faitotonu ʻi he taimi kotoa pē. Kuó ne fai maʻu pē ki heʻene talaʻofá, ʻi heʻene tokonaki ʻa e ngaahi fiemaʻu tefito ʻene kau sevānití.​—Māt. 6:33.

ʻIo, ʻoku fakamahuʻingaʻi nai ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá ʻa e taiamoní mo e ngaahi meʻa fakamatelie kehé. Ka ʻoku lava ke tau fakapapauʻi ʻoku mahulu ange hono fakamahuʻingaʻi ʻe heʻetau Tamai fakahēvaní ʻetau faitotonú mo e ngaahi ʻulungaanga lelei kehé ʻi ha faʻahinga makakoloa mahuʻinga pē!

ʻI heʻetau faitotonú, ʻe lava ke tau lea ki he kakai ʻi he ngāue fakafaifekaú fakataha mo ha konisēnisi maʻa