Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 25

“Ko Au Tonu Te U Kumi ki He‘eku Fanga Sipí”

“Ko Au Tonu Te U Kumi ki He‘eku Fanga Sipí”

“Ko au tonu te u kumi ki he‘eku fanga sipí, pea te u tokanga‘i kinautolu.”—‘ISI. 34:11.

HIVA 3 Ko e ‘Otuá ko e ‘Ofa

‘I HE KUPÚ NI *

1. ‘Oku anga-fēfē hangē ‘a Sihova ko ha fa‘ē toutamá?

“‘E MALAVA koā ke ngalo ‘i ha fefine ‘a ‘ene tama kei huhú?” Ko ha fehu‘i ia na‘e ‘eke ‘e Sihova ‘i he taimi ‘o e palōfita ko ‘Aiseá. “Neongo kapau ‘e ngalo ‘i he kau fefiné, ‘e ‘ikai ‘aupito te ke ngalo ‘iate au,” ko e lea ia ‘a e ‘Otuá ki he‘ene kakaí. (‘Ai. 49:15) ‘Oku ‘ikai ke ne fa‘a fakahoa ia ki ha fa‘ē. Ka ‘i he taimi ko ení na‘á ne fai pehē. Na‘e ngāue‘aki ‘e Sihova ‘a e vaha‘angatae ‘i he vaha‘a ‘o ha fa‘ē mo ha‘ane tama ke fakahaa‘i ‘aki ‘a e lahi ‘o ‘ene ‘ofa ‘i he‘ene kau sevānití. Ko e tokolahi taha ‘o e ngaahi fa‘eé ‘oku nau ma‘u ‘a e ongo‘i tatau mo e tuofefine ko Jasmin ‘a ia na‘á ne pehē, “‘I ho‘o hoko ko ha fa‘ē toutama, ‘okú ke fakatupulekina ha vaha‘angatae makehe ‘aupito mo ho‘o tamá ‘a ia ‘e tu‘uloa.”

2. ‘Oku anga-fēfē ongo‘i ‘a Sihova ‘i he ‘auhia ha taha ‘ene fānaú meiate ia?

2 ‘Oku a‘u ‘o fakatokanga‘i ‘e Sihova ‘a e taimi ‘oku ‘ikai ke toe feohi ai ha taha ‘ene fānaú mo e fakataha‘angá pea kau ‘i he ngāue fakamalangá. Fakakaukau atu leva ki he‘ene ongo‘i mamahi ‘i he vakai ki he laui afe ‘o ‘ene kau sevānití ‘oku ‘ikai ke nau longomo‘ui * ‘i he ta‘u taki taha.

3. Ko e hā ‘a e finangalo ‘o Sihová?

3 Ko e tokolahi ‘o si‘otau fanga tokoua ko eni kuo ‘ikai ke nau longomo‘uí ‘oku nau foki mai ki he fakataha‘angá, ‘a ia ‘oku talitali lelei ai kinautolú! ‘Oku finangalo ‘a Sihova ke nau foki mai, pea ‘oku pehē pē mo kitautolu. (1 Pita 2:25) ‘E lava fēfē ke tau tokoni kiate kinautolu? Ki mu‘a ke tau tali ‘a e fehu‘i ko iá, ‘e lelei ke tau ‘ilo‘i ‘a e ‘uhinga ‘oku ‘ikai ke toe ma‘u ai ‘e he ni‘ihi ‘a e fakatahá pea kau ‘i he ngāue fakafaifekaú.

KO E HĀ ‘OKU ‘IKAI KE TOE TAUHI AI ‘A E NI‘IHI KIA SIHOVÁ?

4. ‘Oku lava fēfē ke uesia ‘e he ngāue fakamāmaní ‘a e ni‘ihi?

4 Ko e ni‘ihi kuo nau mo‘umo‘ua ‘aupito ‘i he ngāue fakamāmaní. “Na‘á ku mātu‘aki femo‘uekina ‘i he‘eku ngāué,” ko e lau ia ‘a Hung, * ko ha tokoua ‘oku nofo ‘i ‘Ēsia Tonga-Hahake. “Na‘á ku ma‘u ha fakakaukau fakavalevale ‘o pehē kapau te u tu‘umālie, ‘e toki faingofua ange ai ke u tauhi kia Sihova. Ko ia na‘á ku ngāue ‘i he ngaahi houa lahi. Na‘e kamata ke u toutou li‘aki ‘a e fakatahá pea faai atu pē ‘o ‘ikai ke u toe feohi mo e fakataha‘angá. ‘Oku hā ngali ko e māmaní ‘oku fa‘u ia ke ne tohoaki‘i māmālie ‘a e kakaí mei he ‘Otuá.”

5. Na‘e anga-fēfē hono uesia ha tuofefine ‘e he ngaahi palopalemá?

5 Ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ‘e ni‘ihi ‘oku lōmekina kinautolu ‘e he ngaahi palopalemá. Ko Anne mei Pilitānia ‘oku ‘i ai ‘ene fānau ‘e toko nima. “Ko e taha ‘eku fānaú na‘e fanau‘i ia mo e faingata‘a‘ia lahi fakaesino,” ko e lau ia ‘a Anne. “Ki mui ai, na‘e tu‘usi ‘eku ta‘ahine pea na‘e puke faka‘atamai ‘eku tamasi‘i ‘e taha. Na‘á ku loto-mafasia lahi pea ‘ikai ke toe ma‘u ‘a e fakatahá mo ‘alu ‘i he ngāue fakamalangá. Faai atu pē, na‘e ‘ikai ke u toe longomo‘ui.” ‘Oku tau faka‘ofa‘ia mo‘oni ‘ia Anne mo hono fāmilí pehē ki he ni‘ihi kehe ‘oku nau fekuki mo e ngaahi faingata‘a peheé!

6. ‘E lava fēfē ke ‘auhia ha tokotaha mei he kakai ‘a Sihová ‘i he ‘ikai ke ngāue‘aki ‘a e Kolose 3:13?

6 Lau ‘a e Kolose 3:13. Ko e ni‘ihi ‘o e kau sevāniti ‘a Sihová kuo fakalotomamahi‘i kinautolu ‘e ha kaungātui. Na‘e ‘ilo‘i ‘e he ‘apositolo ko Paulá ‘i he taimi ‘e ni‘ihi te tau ma‘u nai ha ‘uhinga lelei “ke lāunga ai” fekau‘aki mo ha tokoua pe tuofefine. ‘E a‘u nai ‘o fai mai ha fakafeangai ta‘etotonu. Kapau he‘ikai ke tau tokanga, te tau hoko ‘o ‘ita. ‘E faai atu pē ‘o fakatupunga ‘e he ‘itá ha tokotaha ke ‘auhia mei he kakai ‘a Sihová. Fakakaukau ki he hokosia ‘a Pablo ko ha tokoua ‘i ‘Amelika Tonga. Na‘e tukuaki‘i loi ia ki ha faihala pea mole ai hono monū ‘i he fakataha‘angá. Na‘e anga-fēfē ‘ene fakafeangaí? “Na‘á ku ‘ita,” ko e lau ia ‘a Pablo, “pea na‘á ku ‘auhia māmālie atu mei he fakataha‘angá.”

7. ‘Oku lava fēfē ke uesia ‘e ha konisēnisi halaia ha tokotaha?

7 Pe ‘oku fakamamahi‘i nai ha tokotaha ‘e ha konisēnisi halaia koe‘uhi ko ‘ene maumau‘i ‘a e lao ‘a e ‘Otuá ‘i he kuohilí, ‘o ‘ai ia ke ne ongo‘i ‘oku ‘ikai ke ne tuha mo e ‘ofa ‘a e ‘Otuá. Neongo kapau na‘á ne fakatomala pea kuo fakahaa‘i ‘a e mēsí kiate ia, te ne ongo‘i nai ‘oku ‘ikai ke ne kei taau ke hoko ko ha taha ‘o e kakai ‘a e ‘Otuá. Na‘e ongo‘i pehē ha tokoua ko Francisco. “Na‘e valoki‘i au koe‘uhi ko e fehokotaki fakasino ta‘etaau,” ko ‘ene leá ia. “‘I he kamatá na‘á ku kei ma‘u pē ‘a e fakatahá, ka na‘á ku loto-mafasia pea ongo‘i ‘ikai taau ke ‘i he ha‘oha‘onga ‘o e kakai ‘a Sihová. Na‘e kei fakahalaia‘i au ‘e hoku konisēnisí, pea tuipau kuo te‘eki ke fakamolemole‘i au ‘e Sihova. Faai atu pē na‘e ‘ikai ke u toe feohi mo e fakataha‘angá.” ‘Oku anga-fēfē ho‘o ongo‘i fekau‘aki mo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ‘oku nau fekuki mo e ngaahi tu‘unga hangē ko ia na‘a tau toki lāulea ki aí? ‘Okú ke kaungāongo‘i mo kinautolu? Ko e mahu‘inga angé, ‘oku anga-fēfē ongo‘i ‘a Sihova fekau‘aki mo kinautolú?

‘OKU ‘OFA ‘A SIHOVA ‘I HE‘ENE FANGA SIPÍ

Na‘e tokanga lahi ha tauhi-sipi ‘Isileli ki ha sipi mole (Sio ki he palakalafi 8-9) *

8. ‘Oku ngalo ‘ia Sihova ‘a e fa‘ahinga na‘a nau tauhi kiate iá? Fakamatala‘i.

8 ‘Oku ‘ikai ke ngalo ‘ia Sihova ‘a e fa‘ahinga na‘a nau tauhi kiate ia ka kuo ‘ikai ke nau toe feohi mo ‘ene kakaí; pea ‘oku ‘ikai foki ke ngalo ‘iate ia ‘a e ngāue na‘a nau fai ma‘aná. (Hep. 6:10) Na‘e hiki ‘e he palōfita ko ‘Aiseá ha fakatātā faka‘ofo‘ofa fekau‘aki mo e tokanga ‘a Sihova ki he‘ene kakaí. “Te ne tokanga‘i ‘a ‘ene tākangá ‘o hangē ha tauhi-sipí,” ko e tohi ia ‘a ‘Aiseá. “Te ne tānaki fakataha ‘a e fanga lamí ‘aki hono nimá, pea te ne fua kinautolu ‘i hono fatafatá.” (‘Ai. 40:11) ‘Oku anga-fēfē ongo‘i ‘a e Tauhi-Sipi Lahí ‘i he hē ha taha ‘o ‘ene fanga sipí mei he tākangá? Na‘e fakahaa‘i ‘e Sīsū ‘a e ongo‘i ‘a Sihová ‘i he‘ene ‘eke ki he‘ene kau ākongá: “Ko e hā ho‘omou fakakaukaú? Kapau ‘oku ma‘u ‘e ha tangata ha fanga sipi ‘e toko 100 pea hē ha taha ‘o kinautolu, ‘ikai te ne tuku ‘a e toko 99 ‘i he mo‘ungá pea ‘alu ‘o kumi ki he taha kuo heé? Pea kapau te ne ma‘u ia, ‘oku ou tala mo‘oni atu kiate kimoutolu, ‘e lahi ange ‘ene fiefia aí ‘i he‘ene fiefia ‘i he toko 99 kuo ‘ikai heé.”—Māt. 18:12, 13.

9. Na‘e anga-fēfē hono tokanga‘i ‘e he kau tauhi-sipi lelei ‘i he taimi ‘o e Tohi Tapú ‘enau fanga sipí? (Sio ki he tā ‘i he takafí.)

9 Ko e hā ‘oku fe‘ungamālie ai ke fakahoa ‘a Sihova ki ha tauhi-sipí? Koe‘uhi ko ha tauhi-sipi lelei ‘i he taimi ‘o e Tohi Tapú na‘á ne tokanga lahi ki he‘ene fanga sipí. Ko e fakatātaá, ko Tēvita na‘á ne taa‘i ha laione mo ha pea ke malu‘i ‘ene tākangá. (1 Sām. 17:34, 35) Ko ha tauhi-sipi lelei kuo pau pē te ne fakatokanga‘i na‘a mo e mole ha‘ane sipi ‘e taha. (Sione 10:3, 14) Ko ha tauhi-sipi pehē te ne tuku ‘ene fanga sipi ‘e toko 99 ‘i ha ‘ā malu pe ke tokanga‘i ‘e ha kaungā tauhi-sipi kae ‘alu ‘o kumi ki he sipi molé. Na‘e ngāue‘aki ‘e Sīsū ‘a e talanoa fakatātā ko iá ke ako‘i mai ha mo‘oni mahu‘inga: “‘Oku ‘ikai ko e finangalo ia ‘o ‘eku Tamai ‘oku ‘i hēvaní ke ‘auha na‘a mo ha taha ‘o e fa‘ahinga si‘í ni.”—Māt. 18:14.

Ko ha tauhi-sipi ‘i ‘Isileli ‘i he kuonga mu‘á ‘okú ne tokanga‘i ha sipi na‘e mole (Sio ki he palakalafi 9)

‘OKU KUMI ‘A SIHOVA KI HE‘ENE FANGA SIPÍ

10. Fakatatau ki he ‘Isikeli 34:11-16, ko e hā na‘e tala‘ofa ‘e Sihova te ne fai ki he‘ene fanga sipi molé?

10 ‘Oku ‘ofa ‘a Sihova ‘iate kitautolu taki taha, kau ai ‘a e “fa‘ahinga si‘í ni” ‘a ia kuo nau hē mei he‘ene tākangá. Fakafou ‘i he palōfita ko ‘Isikelí, na‘e tala‘ofa ‘e he ‘Otuá te ne kumi ki he‘ene fanga sipi molé pea tokoni‘i kinautolu ke nau toe mo‘ui lelei fakalaumālie. Pea na‘á ne fakamatala ki he ngaahi me‘a pau te ne fai ke fakahaofi ai kinautolu, ‘a ia ko e ngaahi me‘a ‘e fai ‘e ha tauhi-sipi ‘Isileli kapau na‘e mole ha sipi. (Lau ‘a e ‘Isikeli 34:11-16.) ‘Uluakí, ko e tauhi-sipí te ne kumi ki he‘ene sipí, ‘a ia ‘e fiema‘u ki ai ‘a e taimi mo e feinga lahi. Pea ‘i he‘ene ma‘u pē ‘a e sipí te ne fakafoki ia ki he tākangá. ‘Ikai ko ia pē, kapau na‘e lavea pe fiekaia ‘a e sipí, ‘e tokanga‘i anga-‘ofa ‘e he tauhi-sipí ‘a e sipi vaivaí, ha‘iha‘i hono laveá, fua ia pea fafanga. Ko e kau mātu‘á, ‘a e kau tauhi ‘o e “tākanga ‘a e ‘Otuá,” ‘oku fiema‘u ke nau fai ‘a e ngaahi me‘a tatau ke tokoni‘i ha taha pē kuo hē mei he fakataha‘angá. (1 Pita 5:2, 3) Ko e kau mātu‘á ‘oku nau kumi kiate kinautolu, tokoni‘i ke nau foki ki he tākangá, pea fakahaa‘i kiate kinautolu ‘a e ‘ofa ‘aki hono tokonaki ‘a e poupou fakalaumālie ‘oku nau fiema‘ú. *

11. Ko e hā na‘e ‘ilo‘i ‘e ha tauhi-sipi lelei?

11 Ko ha tauhi-sipi lelei na‘á ne ‘ilo‘i ‘e lava ke mole ‘a e fanga sipí. Pea ‘i he hē ha sipi mei he tākangá, na‘e ‘ikai ke ngaohikovi‘i ia ‘e he tauhi-sipí. Fakakaukau ki he fa‘ifa‘itaki‘anga na‘e fokotu‘u mai ‘e he ‘Otuá ‘i he‘ene tokoni‘i ‘a e ni‘ihi ‘o ‘ene kau sevānití, ‘a ia na‘a nau ki‘i hē meia Sihova.

12. Na‘e anga-fēfē fakafeangai ‘a Sihova kia Sioná?

12 Na‘e hola ‘a e palōfita ko Sioná mei hono vāhenga-ngāué. Neongo ia, na‘e ‘ikai ke fo‘i vave ‘a Sihova ‘ia Siona. Hangē ko ha tauhi-sipi lelei, na‘e fakahaofi ia ‘e Sihova pea tokoni‘i ia ke ne ma‘u ‘a e mālohi na‘e fiema‘u ke fakahoko‘aki hono vāhenga-ngāué. (Siona 2:7; 3:1, 2) Ki mui ai, na‘e ngāue‘aki ‘e he ‘Otuá ha fu‘u ‘akau totolo ke tokoni‘i ‘a Siona ke ne mahino‘i ‘a e mahu‘inga ‘a e mo‘ui ‘a e tangata taki taha. (Siona 4:10, 11) Ko e hā ‘a e lēsoní? Ko e kau mātu‘á kuo pau ke ‘oua te nau fo‘i vave ‘i he fa‘ahinga ‘oku ‘ikai longomo‘uí. ‘I hono kehé, ‘oku feinga ‘a e kau mātu‘á ke ‘ilo‘i ‘a e tupu‘anga ‘o e hē ‘a ha sipi mei he tākangá. Pea ‘i he foki mai ‘a e sipí kia Sihová, ‘oku hokohoko atu hono fakahāhā ‘e he kau mātu‘á ‘a e tokanga anga-‘ofa kiate ia.

13. Ko e hā ‘oku lava ke tau ako mei he fakafeangai ‘a Sihova ki he tokotaha-tohi ‘o e Saame 73?

13 Ko e tokotaha-tohi ‘o e Saame 73 na‘á ne loto-si‘i ‘i he‘ene vakai ki he hā ngali lakalakaimonū ‘a e fulikivanú. Na‘á ne fehu‘ia pe na‘e mahu‘inga nai ‘a hono fai ‘a e finangalo ‘o e ‘Otuá. (Saame 73:12, 13, 16) Na‘e anga-fēfē fakafeangai ‘a Sihová? Na‘e ‘ikai ke ne fakahalaia‘i ‘a e tangatá. Ko hono mo‘oní, na‘e ‘ai ‘e he ‘Otuá ke hiki ‘ene ngaahi leá ‘i he Tohi Tapú. Faai atu pē, na‘e ‘ilo‘i ‘e he tokotaha-tohi-sāmé ko hono ma‘u ha vaha‘angatae lelei mo Sihová ‘oku mahu‘inga ange ia ‘i ha toe me‘a, ‘okú ne ‘ai ‘a e mo‘uí ke mohu ‘uhinga. (Saame 73:23, 24, 26, 28) Ko e hā ‘a e lēsoní? Ko e kau mātu‘á ‘oku ‘ikai totonu ke nau fakavave ke fakamāu‘i ‘a e fa‘ahinga ‘oku nau kamata ke fehu‘ia pe ‘oku ‘aonga ‘a e tauhi kia Sihová. ‘I he ‘ikai fakahalaia‘i kinautolú, ko e kau mātu‘á kuo pau ke nau feinga ke ‘ilo‘i ‘a e ‘uhinga ‘oku nau lea mo fai pehē aí. Ko e toki taimi ia ‘e lava ai ke ma‘u ‘e he kau mātu‘á ‘a e konga Tohi Tapu pau ‘oku fiema‘u ke fai‘aki ‘a e fakalototo‘á.

14. Ko e hā na‘e fiema‘u ai ‘e ‘Ilaisiā ha tokoní, pea na‘e anga-fēfē hono ‘oatu ia ‘e Sihová?

14 Na‘e hola ‘a e palōfita ko ‘Ilaisiaá meia Kuini Sisipeli. (1 Tu‘i 19:1-3) Na‘á ne fakakaukau na‘e ‘ikai ke toe ‘i ai ha palōfita ‘a Sihova, peá ne ongo‘i na‘e ‘ikai hano mahu‘inga ‘ene ngāué. Na‘e mātu‘aki loto-mafasia ‘a ‘Ilaisiā ‘o ne loto ke mate. (1 Tu‘i 19:4, 10) ‘I he ‘ikai fakahalaia‘i ‘a ‘Ilaisiaá, na‘e fakapapau‘i ange ‘e Sihova na‘e ‘ikai ko ia toko taha pē na‘e toé, na‘e lava ke ne falala ki he mālohi ‘o e ‘Otuá, pea na‘e kei lahi mo e ngāue ke ne fai. Na‘e fanongo anga-‘ofa ‘a Sihova ki he ngaahi hoha‘a ‘a ‘Ilaisiaá pea ‘oange kiate ia ha vāhenga-ngāue fo‘ou. (1 Tu‘i 19:11-16, 18) Ko e hā ‘a e lēsoní? Ko kitautolu kotoa, tautefito ki he kau mātu‘á, ‘oku totonu ke tau fakafeangai anga-‘ofa ki he fanga sipi ‘a Sihová. Tatau ai pē pe ‘oku fakahaa‘i ‘e ha taha ‘okú ne ‘ita pe ongo‘i ‘oku ‘ikai tuha mo e meesi ‘a Sihová, ko e kau mātu‘á te nau fanongo kiate ia ‘i he‘ene hua‘i mai hono lotó. Te nau feinga leva ke fakapapau‘i ki he sipi molé ‘okú ne mahu‘inga kia Sihova.

‘OKU TOTONU KE FĒFĒ ‘ETAU ONGO‘I KI HE FANGA SIPI MOLE ‘A E ‘OTUÁ?

15. Fakatatau ki he Sione 6:39, na‘e anga-fēfē vakai ‘a Sīsū ki he fanga sipi ‘ene Tamaí?

15 ‘Oku loto ‘a Sihova ke fēfē ‘etau ongo‘i fekau‘aki mo ‘ene fanga sipi molé? ‘Oku ‘omai ‘e Sīsū ‘a e fa‘ifa‘itaki‘angá. Na‘á ne ‘ilo‘i ko e fanga sipi kotoa ‘a Sihová ‘oku nau mahu‘inga ‘i he‘ene vakaí, ko ia na‘e fai ‘e Sīsū ‘a e me‘a kotoa na‘á ne malavá ke tokoni‘i ‘a e “fanga sipi mole ‘o e fale ‘o ‘Isilelí” ke foki kia Sihova. (Māt. 15:24; Luke 19:9, 10) ‘I he tu‘unga ‘o Sīsū ko ha tauhi-sipi leleí, na‘á ne fai foki hono tūkuingatá ke faka‘ehi‘ehi mei hono ‘ai ke mole ha taha ‘o e fanga sipi ‘a Sihová.—Lau ‘a e Sione 6:39.

16-17. ‘Oku totonu ke fēfē ongo‘i ‘a e kau mātu‘á fekau‘aki mo hono tokoni‘i ‘a e fa‘ahinga kuo nau heé? (Sio ki he puha “ Anga ‘o e Ongo‘i ha Sipi Mole.”)

16 Na‘e ekinaki ‘a Paula ki he kau mātu‘a ‘i he fakataha‘anga ‘i ‘Efesoó ke nau fa‘ifa‘itaki kia Sīsū. “Kuo pau . . . ke mou tokoni‘i ‘a e fa‘ahinga ‘oku vaivaí pea kuo pau ke mou manatu‘i ‘a e ngaahi lea ‘a e ‘Eiki ko Sīsuú, ‘i he‘ene pehē ‘e ia tonu: ‘‘Oku ‘i ai ‘a e fiefia lahi ange ‘i he foaki atú ‘i he ma‘u maí.’” (Ngā. 20:17, 35) ‘Oku hā mahino, ‘oku ma‘u ‘e he kau mātu‘a ‘i he ‘aho ní ha fatongia makehe ‘i he fekau‘aki mo e me‘á ni. “‘I he‘eku fakakaukau ki he lahi ‘o e tokanga ‘a Sihova ki he‘ene fanga sipi molé, ‘oku ue‘i ai au ke fai hoku lelei tahá ke tokoni‘i kinautolu,” ko e fakamatala ia ‘a Salvador, ko ha mātu‘a ‘i Sipeini. “‘I he tu‘unga ko ha tauhi-sipi fakalaumālie, ‘oku ou tuipau ‘oku loto ‘a Sihova ke u tokanga‘i kinautolu.”

17 Ko e fa‘ahinga kotoa na‘e lave ki ai ‘i he kupu ko ení na‘a nau ‘auhiá na‘e tokoni‘i kinautolu ke foki kia Sihova. ‘I he taimi ní, ko e tokolahi ‘o e fa‘ahinga kuo nau heé ‘oku nau loto ke fai ‘a e me‘a tatau. ‘E lāulea ‘a e kupu hono hokó ki he fakaikiiki ‘o e me‘a ‘e lava ke tau fai ke tokoni‘i kinautolu ke foki mai kia Sihova.

HIVA 55 Mo‘ui Ta‘engatá—Kuo Hoko!

^ pal. 5 Ko e hā ‘oku ‘auhia ai mei he fakataha‘angá ‘a e ni‘ihi kuo nau tauhi faitōnunga kia Sihova ‘i he laui ta‘u? ‘Oku anga-fēfē ‘a e ongo‘i ‘a e ‘Otuá fekau‘aki mo kinautolú? ‘E tali ‘i he kupu ko ení ‘a e ongo fehu‘i ko iá. ‘Oku toe fakamatala ai ki he me‘a ‘e lava ke tau ako mei he founga hono tokoni‘i ‘e Sihova ‘a e ni‘ihi ‘i he taimi ‘o e Tohi Tapú na‘a nau ‘auhia ‘i ha taimi meiate ia.

^ pal. 2 LEA MO HONO ‘UHINGA: Ko ha tokotaha malanga ‘ikai longomo‘ui ko ha tokotaha ia kuo te‘eki ke ne līpooti ha‘ane kau ki he ngāue fakamalangá mo e ngaohi ākongá ‘i ha māhina ‘e ono pe lahi ange ai. Neongo ia, ko e fa‘ahinga ‘ikai longomo‘uí ‘oku nau kei hoko pē ko hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine, pea ‘oku tau ‘ofa ‘iate kinautolu.

^ pal. 4 Kuo liliu ‘a e ngaahi hingoa ‘e ni‘ihi.

^ pal. 10 Ko e kupu hono hokó ‘e lāulea ai ki he ngaahi founga pau ‘e lava ke muimui ki ai ‘a e kau mātu‘á.

^ pal. 60 FAKAMATALA ‘O E FAKATĀTĀ: ‘I he tokanga fekau‘aki mo ha sipi mole, ko ha tauhi-sipi ‘Isileli te ne kumi ki ai pea fakafoki ia ki he tākangá. Ko e kau tauhi-sipi fakalaumālie he ‘aho ní ‘oku nau fai ‘a e me‘a tatau.

^ pal. 64 FAKAMATALA ‘O E FAKATĀTĀ: ‘I he talitali ha tuofefine ‘ikai longomo‘ui ke mavahe ‘a e pasí, ‘okú ne sio ki ha ongo Fakamo‘oni ‘okú na kau fiefia ‘i he faifakamo‘oni ki he kakaí.